Äänen tallennemuotona arkisto- ja kirjastotarkoituksessa kannattaa EBUn suosituksen mukaisesti toistaiseksi käyttää Broadcast Wav Formaattia (BWF) 48 kHz näytteenottotaajuudella ja 16 bitin resoluutiolla. Tiedoston pääte on .wav, joka perustuukin Microsoftin Wave Audioon. Erona on se, että BWF sisältää metadataa, johon voi tallentaa esimerkiksi arkistotietoja äänestä.

Toivottavasti muutaman vuoden kuluttua formaatin rinnalle saadaan monikanavainen versio MBWF , joka sisältää kahdeksan kanavaa, joista 5.1 - ääniin kuusi ja stereoparin. Tiedostomuodon on tarkoitus olla yhteensopiva BWF-formaatin kanssa siten, että stereo-ohjelma osaa etsiä MBWF-äänistä oikeat kanavat.

Äänikirjastoon kannattaa tallentaa suhteellisen lyhyitä tiedostoja, jotta äänten lataaminen ei vie kovin pitkään. Sopiva kesto voisi vaihdella 10 sekunnista muutamaan minuuttiin, riippuen tietysti äänen ominaisuuksista. Aaltojen kohinaa voi toistaa lyhyemmästäkin näytteestä huomaamatta yhä uudelleen, mutta joitain äänitapahtumia, kuten vaikkapa auton tulemista, pysähtymistä ja lähtemistä on tallennettava pidempään.

Tärkeätä toimivan äänikirjaston rakentamisessa on osata laijtella äänitehosteet siten, että haluttu ääni löytyy helposti. Äänitehosteiden sisällön kuvaileminen ja sen perusteella luokitteleminen on kuitenkin vaikeata. Käy kurkkaamassa Gefeniin, joka on maailman suurimpia tehostekirjastojen myyjiä.

Arkistoäänten luokittelumalleja

Seuraavassa erilaisia esimerkkejä äänten luokittelumalleiksi:

Luonnonäänet:Eloton luoto: eli vesi (meri, järvi, joki, puro..), ilma (tuuli, sade..), tuli, maa. Huomaa että äänilähteen kosketuspinta vaikuttaa sointiin, luonnonilmiöt kuten myrsky, maanjäristys, vuorokauden ja vuoden ajat. Elollinen luonto: kuten linnut, eläimet, hyönteiset, kala. Ihminen: puhe, ruumiin toiminnot, liikkuminen, työ

Kulttuuriäänet: Maaseutu, kaupunki, rannikko, koti, ammatit, tehtaat ja toimistot, viihde, musiikki, uskonto, seremoniat, huvi yms. puistot

Mekaaniset äänet: Kulkuvälineet, työkoneet, työkalut, maatalouskoneet, toimistovälineet, keittiökoneet, sotakoneet

Signaalit: Kellot, torvet, varoitusmerkit Hiljaiset äänet: tekniset äänet, subjektiiviset äänet

Äänet voidaan jakaa myös sen suhteen, miten ne kuullaan akustisina symboleina. Tällaisia tasoja ovat universaalit äänet, kulttuurin tuottamat äänet, historialliset äänet ja medialle ominaiset äänet.

Universaaleihin, yleisellä tasolla symboloiviin ääniin voidaan lukea eläinten äänet (paratiisimainen linnunlaulu), esineiden ja ilmiöiden äänet (rauhoittava puron solina) ja seksuaaliset äänet (mielihyvä, rakkaus).

Kulttuurin tuottamat äänet symboloivat kansallisuuksia, uskontoa, suhdetta työhön, arkea, juhlaa, vapaa-aikaa, teknologiaa, vaurautta, länsimaisuutta, kaupunkia ja maaseutua.

Historialliset äänet symboloivat aikakausia, kansoja, paikkoja ja olosuhteita tai teollista kehitystä. Esimerkiksi koneiden käyntiäänet kertovat samalla teknologisesta kehitysasteesta.

Medialle ominaiset äänet ovat syntyneet viestinten käytön kautta symboloimaan erilaisia asioita. Hiljaisuutta voidaan kuvata vesipisaroiden tippumisella, avaruuden äärettömyyttä (ja äänettömyyttä) uruilla, samoin merten syvyyksiä. Modeemin yhteydenottoääni ("kättely") symboloi tietoyhteiskuntaa.

Käy katsomassa American Memorya, arkistoa, johon on koottu Yhdysvaltain historiaa äänin, kuvin ja kirjoituksin.

Yksittäisen äänen ominaisuuksien mukaan ääntä voidaan luokitella seuraavasti:

Taajuuden mukaan mataliin ja korkeisiin ääniin tai taajuuksien peräkkäisyyden ja säveleellisyyden mukaan asteikolla tonaalinen - atonaalinen

Soinnin mukaan vaikkapa jakamalla äänet tasasointuisiin ja riitasointuisiin tai soiviin - ja hälyääniin.

Äänen synnyttämistavan eli artikuloinnin mukaan esimerkiksi yhtenäinen - epämääräinen ääni. Voimakkuuden vaihtelu.

Kesto (lyhyt, pitkäkestoinen, myös iskuäänet, soivat äänet).

Rytmin eli sen mukaan miten äänielementit toistuessaan painottuvat, myös tasarytminen-epärytminen).

Tempon - eli miten nopea tai hidas rytmi äänitapahtumassa on.

Äänitapahtuman rakenne: onko se lineaarinen eli jaksollinen (alku-keskikohta-loppu) vai syklinen eli jatkuva.

Äänen suunnan mukaan (edestä, vasemmalta, oikealta, takaa).

Etäisyyden mukaan (lähellä, kaukana)

Äänimaisemaan eli tilaan ja äänen syntypaikkaan liittyviä luokitteluperusteita ovat:

Sisätilaan tai ulkotilaan liittyvät

Onko äänimaisemassa erotettavissa paikallisia vai yleisiä piirteitä.

Erottuuko äänimaisemassa kuvioääniä vai onko se taustamainen.

Onko äänimaisemalla jokin pyrkimys järjestykseen vai kaaokseen.

Ovatko äänet nykyhetkeen vai menneisyyteen liittyviä.

Ovatko äänet tuotettu jollakin luonnollisella tavalla vai ovatko ne keinotekoisesti synnytettyjä.

Äänitiedostojen käsittelyssä tulee esille muitakin erityisvaatimuksia. Tehosteiden alkuperä eli tieto äänen lähteestä tarvitaan, sillä äänitiedoston tunnistus pelkän kuuntelun perusteella on usein epävarmaa. Villikissan naukuminen muistuttaa lapsen itkua, meren aallot ja ilmastointi ovat samankaltaisia. Lintulajien tunnistaminen vaatii asianharrastajan.

Ennen kuin tietokonepohjaiset tietokannat olivat yleisiä muistan kerran hakeneeni ääniä aakkosten mukaan luetteloituna. Törmäsin askel-tehosteeseen een kohdalla: Emäntä astelee raskaasti pirtin lattialla. Se joka siis haki askel-tehostetta, joutui varmaan pohtimaan pitkään mistä äänet löytää. Ei ainakaan aasta! Todennäköisesti luokittelija ei ollut äänittäjä. Äänitehosteiden luokittelutiedon kuvailun ja luetteloinnin yhteydessä on osattava tulkita äänitehosteen olennaisia piirteitä paitsi äänen sisällöllisten piirteiden perusteella, myös käyttöyhteyksien mukaan.

Äänitehosteita käytetään mm. elokuvien ja videoiden tai kuunnelmien yhteydessä. Juuri käyttöyhteyden vuoksi on tärkeää, että aiheen kuvailun lisäksi kirjataan ylös äänitapahtumien järjestys ja liikkeen kuvaus. Ei riitä että "liikkuva auto" kuvaillaan ja luokitellaan kulkuneuvot, autot - osioon. Äänitehosteen käyttökelpoisuuden kannalta on oleellista tietää lähestyykö auto, pysähtyyko vai ohittaako se kuulijan. Monesti tarvitaan samasta autosta myös liikkeelle lähtö. Tarkka tieto äänen liikkeistä auttaa samalla hakemaan oikean äänen nopeasti. Käyttäjä tuskin jaksaa kuunnella kymmeniä versioita erilaisia automerkkejä, tienpintoja (soralla, asvaltilla, lumessa), ellei kaikkia äänenlähteitä ole huolella kuvailtu.