Ääni syntyy

Ääni syntyy, kun jokin kappale värähtelee tai tärisee. Kun napautat metalliesineettä, se jää hetkeksi värähtelemään ja kuullaan kilahdusääni. Kun tuuli osuu puun lehvästöön, lehdet alkavat väristä ja syntyy lehtien havinan ääni. Kun tietyömaalla katupora tärisee, syntyy korvia huumaava jyrinä.

Kun äänilähde värähtelee, se synnyttää vuoronperään ilmamolekyylien tihentymiä ja harventumia eli ääniaaltoja. Ilmamolekyylit liikkuvat lyhyen matkan edestakaisin tönien toisiaan. Siitä syntyy ketjureaktio, ja ääni etenee.

Ääni heiluttelee ilmamolekyylejä edestakaisin. Tuulessa ilmamolekyylit liikkuvat pitkiä matkoja; Ääniaaltoja voi verrata kaarnalaivaan veden pinnalla: aallot liikuttavat laivaa ylös-alas. Sen sijaan tuuli lähtee viemään laivaa mukanaan.

Äänen synty soittimissa

Soittimissa on monenlaisia äänen syntymekanismeja. Tässä muutama:

1. kielisoittimessa metallista, nailonista tai jouhesta tehty kieli saatetaan värähtelemään jousella vetämällä tai sormella näppäilemällä. Pianossa vasara lyö kieleen.

2. Puhaltimissa ääni syntyy erikoisella tavalla. Soittimen sisällä putkessa on ilmaa, ns. ilmapatsas. Se saadaan värähtelemään esim. puhaltamalla avoimen putken pään sivuitse. Tätä voi kokeilla esim. tyhjällä virvoitusjuomapullolla. Varovasti pullon suun ohi puhaltamalla saa hyvinkin kauniin äänen.

3. Lyömäsoittimissa lyödään mekaanisesti kalvoa tai metallipintaa, ja kalvo tai koko soitin alkaa värähdellä.

  

Arkielämässä hyvin tavallinen äänen syntymekanismi on ilmavirta, johon syntyy pyörteitä. Kun tuuli osuus esteisiin, ilmapyörteet kuuluvat tuulen kohinana. Vuoristotuulen ääni syntyy pyörteistä, kun ilmavirta osuu kallion kielekkeisiin.

Usein äänilähde sellaisenaan tuottaa hyvin heikon äänivärähtelyn, mutta kun värähtely johdetaan suurempiin pintoihin, ääni saa lisä ävoimaa. Esim. ääniraudasta syntyy hyvin vaimea ääni, mutta kun ääniraudan painaa pöydän pintaa vasten, ääni voimistuu moninkertaiseksi.