Vanha ja uusi radiokulttuuri

1985 alkanut kilpailu julkisen ja kaupallisen radion välillä teki hyvää radiolle välineenä. Radio sai lisää kuuntelijoita, radion merkitys tiedotusvälineenä kasvoi. Kilpailutilanne pakotti julkisen palvelun radion, Yleisradion reagoimaan ja miettimään kilpailutilanteessa toimintatapojaan ja tekemään niihin suuria muutoksia. Samalla myös julkisen puolen arvomaailma muuttui. Voidaan jopa sanoa, että julkisen puolen  radio omaksui kaupallisen puolen arvoja ja käytäntöjä.

Joukkotiedotustutkimuksessa puhutaan vanhasta ja uudesta radiokulttuurista. Vanhalla viitataan perinteisen julkisen palvelun radioon, uudella kulttuurilla kilpailutilanteen vaikutuksesta syntyneeseen toimintakulttuuriin. Vanha ja uusi radiokulttuuri elävät rinnakkain ja lomittain radiomaailmassa. Ei voida sanoa, että vanhan aika on ohitse ja olemme siirtyneet täysin uuteen toimintakulttuuriin. Vanhan kulttuurin ajattelu- ja toimintatapoja on edelleen olemassa, jopa sellaisenaan ja ennen kaikkea uuteen radiomaailmaan sopeutuneena, muuntuneena mutta vanhan kulttuurin perimmäisiä arvoja noudattavana.

Vanhaa radiokulttuuria pidetään vakavana, juhlallisena, syvällisenä, kansallista yhtenäisyyttä ja kulttuuria korostavana, uutta kulttuuria viihteellisempänä, individualistisena, arkipäiväisenä ja liike-elämän arvoja noudattavana, kaupallisena.
 
Vanhaan radiokulttuuriin liitetään sellaisia tehtäviä ja arvoja kuin kansallisen kulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen, kasvatus, sivistys. Periaatteina on, että joukkotiedotus on kaikkien tavoitettavissa, se on moniarvoista ja poliittisesti tasapuolista. Toiminnan peruspilarina on yksittäinen ohjelma, puhutaan ohjelmakeskeisyydestä tai tekijälähtöisyydestä.

Uusi radiokulttuuri perustuu kanavakeskeisyyteen ja yleisölähtöisyyteen. Kullakin kanavalla on profiilinsa, tavoitteensa, oma soundinsa ja oma kohdeyleisönsä. Yleisö segmentoidaan eri kanavien yleisöiksi, joille tarjotaan ko. yleisön odotuksien, elämäntavan, arvojen mukaista ohjelmistoa. Ohjelman tekemisen ilmaisukeinot ja estetiikka  muuttuvat. Enää ei edes puhuta yksittäisen ohjelman tekemisestä vaan tekemisestä lähetysvirtaan. Uuden radiokulttuurin vallitsevin ohjelman lähettämisen muoto on lähetysvirta. Kohdeyleisön saavuttamisen mittaamisessa käytetään kaupallisen puolen mittareita.

Radio on aina ollut individualistisempi ja enemmän henkilöltä henkilölle väline kuin mikään muu joukkotiedotusväline. Uuden radion keskeinen ideologia on individualismi.

Vanhan radion organisaatio on/oli jäykkä ja byrokraattinen, toimitukset, hallinto ja tekniikka kuuluvat eri osastoihin. Ohjelmatuotantoon liittyvät eli toimittajat ja äänitarkkailijat kuuluvat eri organisaatioihin. Toimitukset kuuluvat kanavaorganisaatioon, jopa muodostavat kanavan sydämen. Kanavat nähdään siis organisatorisesti sisältökeskeisinä. Kanavaorganisaatioon ei vanhassa radiokulttuurissa kuulu jakelutekniikka, joka sijaitsee teknisellä osastolla. Yleisradiotoimintaa ei pidetä liiketoimintana tai teollisuutena.

Uuden radion organisaatiossa ei ole jyrkkää jakoa toimituksellisen ja teknisen toteuttaja ammattilaisen välillä. Toimittajat ja äänitarkkailijat ovat samoissa tuotantoryhmissä. Tehtävänkuvat ovat liukuvia, professionaalit toimijat voivat tehdä sekä toimitus- että teknistä työtä.

Uuden radiokulttuurin organisaatiossa tuotanto ja jakelu ovat erillään. Tuotantoon kuuluvat eo. uusien toimenkuvien toteuttajat, jotka tuottavat ohjelmiston. Kanavat muodostuvat jakelutekniikasta ja muutamasta kanavan äänestä, jakelijasta, kuuluttajasta, juontajasta, dj:stä ja kanavan ostopäälliköistä. Tuotantoryhmät myyvät tuotteitaan kanaville, kanavien ostopäälliköt ostavat. Tuotantoryhmien on kehiteltävä tuotteita, joita ostajat haluavat ostaa, ja toisinpäin; kanavien ostajat tilaavat tuotantoryhmiltä sopivaksi katsomiansa, kanavalle tarvittavia ohjelmatuotteita. Kyse on siis kaupankäynnistä, johon olennaisesti liittyy hinnan määrittely. Käytännössä tämä on merkinnyt/ merkitsee sitä, että ohjelmien, juttujen tuotantoajat ovat lyhentyneet. Taloudellinen tehokkuus on voimistunut. On tehtävä enemmän, nopeammin, halvemmin, pienemmällä henkilömäärällä. Uusi radio on teollisuutta ja noudattaa sen periaatteita.