RUOKA
Syömällä hyvin pidät siittiösi ja munasolusi virkeinä!
Monipuolinen ja terveellinen ruoka on hyvinvoinnin perusta. Kun syöt säännöllisesti, noin 5 kertaa päivässä, keho saa tasaisesti energiaa ja pystyy toimimaan, niin kuin sen kuuluu. Lempeä suhtautuminen omaan syömiseen ja kehoon on tärkeää. Hyvä ravitseva ruoka tukee sekä jaksamista että pitkän aikavälin terveyttä. Syömällä monipuolisesti tuet hormonitoimintaa, mikä on tärkeää sekä naisille että miehille. Hormonit vaikuttavat muun muassa kasvuun, kehitykseen, mielialaan ja kehon toimintaan.
Runsaasti kasviksia, hedelmiä, täysjyvää, hyviä rasvoja ja monipuolisia proteiininlähteitä sisältävä ruokavalio tukee sekä hormonitoimintaa että solujen terveyttä.
Aterioilla olisi hyvä olla:
– Proteiinia, kuten kalaa, kanaa, lihaa, kananmunia, papuja, linssejä tai tofua. Proteiinia tarvitaan energian tuottamiseen, kudosten uusiutumiseen, vastustuskyvyn normaaliin toimintaan ja lisäämään myös kylläisyyden tunnetta.
– Hyviä hiilihydraatteja, kuten täysjyväviljoja, perunaa tai riisiä. Täysjyväviljat sisältävät runsaasti kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita.
– Pehmeitä rasvoja, kuten kasviöljyjä, pähkinöitä, siemeniä tai avokadoa. Pehmeitä rasvoja tarvitaan elimistön lukuisiin toimintoihin, kuten sydän- ja verisuonielimistön normaaliin toimintaan ja vastustuskyvyn ylläpitämiseen.
– Kasviksia, marjoja tai hedelmiä. Nämä sisältävät kuituja, jotka lisäävät kylläisyyden tunnetta, tasaavat verensokeria ja edistävät vatsan toimintaa.
–Maitovalmisteita, kuten maitoa, piimää, jogurttia, rahkaa tai juustoja. Maitovalmisteet sisältävät proteiinia, kalsiumia, jodia, D-vitamiinia, B12-vitamiinia ja sinkkiä. Kalsiumia tarvitaan muun muassa luuston rakennusaineeksi, lihasten ja hermoston sekä verenkiertoelimistön normaaliin toimintaan.
Lautasmalli on helppo tapa varmistaa, että ateria on sopivan monipuolinen.
Herkkuja ja pikaruokaa mahtuu elämään, mutta suuria määriä niitä ei ole tarkoitettu kehon päivittäiseksi polttoaineeksi. Sukusolut hyötyvät eniten ravinteikkaasta ruoasta. Tietyt vitamiinit, hivenaineet ja rasvahapot tukevat hormonitoimintaa, solujen terveyttä sekä munasolujen ja siittiöiden hyvinvointia. Alle on koottu ravintoaineita, jotka erityisesti tukevat sukusolujen terveyttä.
Accordion Content
Sinkki parantaa vastustuskykyä ja auttaa pysymään terveenä. Sinkki edistää ihmisen normaalia kasvua ja kehitystä. Sinkin puutos voi heikentää siemennesteen määrää ja laatua sekä voi vaikuttaa myös testosteronitasojen ylläpitoon. Sinkkiä saat esimerkiksi vihanneksista, pähkinöistä, siemenistä, kananmunasta, maitotuotteista, lihasta ja kalasta.
Seleeni sekä arginiini parantavat siittiöiden liikkuvuutta ja ulkomuotoa. Seleeniä ja arginiiniä saat esimerkiksi vihanneksista, pähkinöistä ja siemenistä, sekä lihasta ja kalasta.
Omega-3-rasvahapot parantavat siittiöiden liikkuvuutta ja rakennetta. Omega-3-rasvahappoja saat esimerkiksi rasvaisesta kalasta, pähkinöistä, siemenistä ja kasviöljyistä.
Magnesium vaikuttaa hormonitoimintaan ja kivesten toimintaan. Magnesiumia saat esimerkiksi pähkinöistä, siemenistä, vihreistä lehtivihanneksista ja täysjyväviljoista.
C- ja E-vitamiinit suojaavat siittiöitä vaurioilta ja tukee niiden laatua. C-vitamiinia saat esimerkiksi hedelmistä, vihanneksista ja marjoista. E-vitamiinia saat esimerkiksi kasviöljyistä, pähkinöistä, siemenistä, vihreistä lehtivihanneksista ja täysjyväviljoista.
D-vitamiini tukee testosteronitasoa ja siittiöiden laatua. D-vitamiinia saat kalasta, D-vitaminisoiduista tuotteista ja auringonvalosta. D-vitamiinia saa harvoin riittävästi, etenkään talvella, joten D-vitamiinilisä on suositeltavaa.
B12-vitamiini ja folaatti (B9-vitamiini) vaikuttavat hormonitoimintaan ja solujen jakautumiseen ja ovat tärkeitä siittiöiden kehitykselle. Näitä saat esimerkiksi lihasta, kalasta, maitotuotteista, täysjyväviljoista ja kasviksista.
B12-vitamiini ja folaatti (B9-vitamiini) tukevat solujen jakautumista, munasolujen kypsymistä ja ovulaation säännöllisyyttä. Folaattia saat esimerkiksi vihreistä lehtivihanneksista, hedelmistä, marjoista, pavuista, täysjyväviljoista ja maksasta. Muita B-vitamiineja saat esimerkiksi lihasta, kalasta, maitotuotteista, täysjyväviljoista ja kasviksista.
D-vitamiini vaikuttaa hormonitoimintaan ja sen tasapainoon, tukee munasarjojen ja kohdun limakalvon toimintaa. D-vitamiinia saat rasvaisesta kalasta, D-vitaminisoiduista tuotteista ja auringonvalosta. D-vitamiinia saa harvoin riittävästi, etenkään talvella, joten D-vitamiinilisän käyttö on suositeltavaa.
Omega-3-rasvahapot tukee hormonitoimintaa, ovulaatiota ja kohdun limakalvon hyvinvointia. Omega-3-rasvahappoja saat esimerkiksi rasvaisesta kalasta, kasviöljyistä, pähkinöistä ja siemenistä.
C- ja E-vitamiinit suojaavat munasoluja, tukevat munasarjojen toimintaa ja hormonitoimintaa. C- ja E-vitamiineja saat esimerkiksi marjoista, hedelmistä, pähkinöistä, siemenistä ja kasviöljyistä.
Rauta vaikuttaa elimistön hapen kuljetukseen ja kuukautiskierron toimintaan. Raudan riittävä saanti on erityisen tärkeää huomioida silloin, jos esimerkiksi kuukautiset ovat runsaat. Rautaa saat esimerkiksi lihasta, täysjyväviljoista, pavuista, pinaatista ja tarvittaessa rautalisästä.
Magnesium tukee hormonitoimintaa ja ovulaatiota. Magnesiumia saat esimerkiksi pähkinöistä, siemenistä, vihreistä lehtivihanneksista ja täysjyväviljoista.
Tiesitkö muuten, että terveellinen ruokavalio voi parantaa myös siittiöiden laatua? Lue lisää täältä!
Lisää kansallisista ravitsemussuosituksista voit lukea täältä.
Sydänmerkistä tunnistat terveyden kannalta paremman vaihtoehdon, joka on ravintoarvoiltaan parempi valinta omassa ryhmässään. Tuotteessa on huomioitu rasvan laatu sekä suolan, sokerin ja kuidun määrä. Täältä voit lukea lisää Sydänmerkistä.
Videolla näet tubettaja Sanni Kelokasken mietteitä: onko ruualla merkitystä terveyteen. Oletko koskaan ajatellut, että se mitä syöt vaikuttaa lasten saamiseen?
Tiesitkö, että pojillakin voi olla syömishäiriöitä? Alla on animaatio tästä herkästä aiheesta.