RASKAUSAIKA
Perhehommat
Perheen perustaminen tai perustamatta jättäminen pitäisi olla jokaisen oma päätös. Jokainen myös määrittelee oman perheensä itse. Perheitä on monenlaisia ja monen kokoisia. Yli kolmannes perheistä on tavalla tai toisella monimuotoisia: on monikkoperheitä, yhden vanhemman perheitä, maahanmuuttajataustaisia perheitä, kahden kulttuurin perheitä, uusperheitä, adoptioperheitä, sateenkaariperheitä, sijaisperheitä ja tukiperheitä. Myös kaksi aikuista voi muodostaa perheen. Millaisesta perheestä sinä haaveilet?
Perheen perustamiselle ei ole mitään oikeaa ikää. Lapsen tulo perheeseen muokkaa aina perhettä. Lapsi tuo elämään aivan uudenlaisia tunteita. Moni sanoo oman perheen olevan elämässä kaikkein tärkein. Valitettavasti joillekin oman perheen perustaminen jää vain haaveeksi. Raskaus voi alkaa luonnollisesti yhdynnästä tai siihen voidaan tarvita lääketieteellistä apua. Jokainen raskaus on omanlaisensa, mutta samat alkion ja sikiön kehitysvaiheet kuuluvat kaikkiin raskauksiin
Raskaus on luonnollinen asia ja oikeastaan suuri ihme. Parasta on, jos raskaus on suunniteltu ja toivottu asia. Tällä sivulla pääset lukemaan ja katsomaan asiaa hedelmöityksestä, alkuraskaudesta, raskauden etenemisestä aina synnytykseen saakka. Ennen raskautta on kuitenkin hyvä ottaa huomioon muutama asia. Katso animaatio aiheesta ”Kuinka miehen elämäntavat vaikuttavat siittiöihin?”
Hedelmöitys
Raskauden alkaminen edellyttää naisella munasolun irtoamisen ja miehellä riittävän siittiötuotannon. Ovulaatioajankohta riippuu kuukautiskierron pituudesta, ovulaation jälkeen munasolu siirtyy munanjohtimeen. Munasolu matkaa kohti kohtua ja hedelmöittyminen tapahtuu, jos se on tapahtuakseen noin 24 tunnin sisällä ovulaatiosta. Siittiöt elävät naisen elimistössä jopa noin 3–4 päivää hedelmöityskykyisinä. Raskauden alkamisesta löydät lisää tietoa Terveyskylästä. Katso tästä video, miten raskaustesti toimii?
Alkuraskaus
Raskausviikkojen laskeminen aloitetaan aina viimeisistä kuukautisista. Hedelmöittyneessä munasolussa on 46 kromosomia, 23 isältä ja 23 äidiltä. Hedelmöittynyt munasolu eli tsygootti, on monikykyinen solu. Se tarkoittaa, että siitä kehittyy kaikki ihmisen kudokset, elimet, sekä istukka ja sikiökalvot. Tsygootti on edennyt blastokystivaiheeseen eli hedelmöittyneen alkion rakkulavaiheeseen monivaiheisen prosessin tuloksena ja päättää matkansa kiinnittymällä kohdun limakalvoon yleensä kuukautiskierron päivänä 20-24. Tässä vaiheessa alkaa istukkahormonin, eli koriongonadotropiinin (HCG) eritys, joka näkyy virtsassa positiivisena raskaustestinä. Kun teet raskaustestiä, on tärkeää, ettet ole asian kanssa yksin. Toisen tuki ja läsnäolo auttaa asian läpi käymisessä, sillä jos raskaus varmistuu positiivisella raskaustestin tuloksella, se voi käynnistää vahvan tunnereaktion. 15 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä naiselta jäävät kuukautiset yleensä pois, mikä on usein ensimmäinen raskausoire. Jos raskaus on toivottu, nainen varaa heti ajan äitiysneuvolaan. Ellei raskaus ole toivottu, kerro heti asiasta jollekin aikuiselle. Tällöin pitää varata aika lääkärille. Voit olla yhteydessä omaan koulu- tai opiskelijaterveydenhuoltoon, ehkäisy- tai nuorisoneuvolaan tai suoraan omaan lääkäriisi terveyskeskuksessa.
Kun raskauden kesto on 6-7 viikkoa viimeisistä kuukautisista laskettuna, voidaan lääkärin tai kätilön tekemässä varhaisraskauden ultraäänitutkimuksessa nähdä sikiön sydämen syke. Sikiön sydänäänet voidaan kuulla sikiön sydänäänten kuuntelulaitteella eli dopplerilla, noin raskausviikoista 10-12.
Raskausoireet
- Kuukautisia ei tule, vaikka niiden pitäisi tulla
- Joillakin on pahoinvointia
- Rinnat aristavat tai ovat kipeät
- Väsyttää
- Pissattaa tavallista useammin
- Alavatsalla on turvotusta, jomotusta tai vihlontaa
- Voi olla myös niin, ettei ole mitään erityisiä oireita
- Raskauden saa selville vain raskaustestin avulla
Loppuraskaus
Normaali raskaus kestää noin 40 viikkoa viimeisistä kuukautisista laskettuna. Raskaus jaetaan kolmeen vaiheeseen eli raskauskolmannekseen. Raskauden kesto ilmaistaan raskausviikkoina. Sikiö on yleensä elinkelpoinen kohdun ulkopuolella 24. raskausviikosta eteenpäin. Naisen kehossa tapahtuu paljon muutoksia raskauden aikana. Kohtu kasvaa kasvavan vauvan mukana, rinnat kasvavat ja alkavat valmistautua imetykseen. Monet raskaana olevat tuntevat vauvansa ensimmäiset liikkeet noin raskausviikolta 16-20 eteenpäin.
Uusi elämä
Raskaana oleva ei käy läpi ainoastaan fyysisiä muutoksia raskauden edetessä, vaan myös monenlaisia tunne-elämän muutoksia. Raskausaika on vanhemmaksi valmistautumisen aikaa. Raskaana oleva tarvitsee toisen aikuisen tukea: Vanhemmuudesta ja vauvasta on hyvä keskustella paljon jo odotusaikana, silloin vauvan tulo tuntuu todellisemmalta. Raskaus voi motivoida terveempään elämään ja on hyvin tavallista, että raskausaikana viisaat terveysvalinnat tuntuvat helpommilta, kun pitää ajatella vauvankin terveyttä ja hyvinvointia.
Neuvola, KELA ja perhevalmennus
On olemassa paikka, johon raskaana oleva nainen ja hänen kumppaninsa voivat mennä saamaan laadukasta ja ajantasaista tietoa, neuvontaa, ohjausta ja apua. Tämä on äitiysneuvola. Raskaana olevasta ja hänen kumppanistaan huolehditaan kokonaisvaltaisesti läpi raskauden ja myöhemmin myös lapsesta lastenneuvolassa. Raskaana oleva saa tukea myös äitiysavustuksen, äitiysloman ja äitiysrahan KELA:n kautta. Näistä asioista löydät lisätietoa KELAn sivuilta.
Ensimmäistä kertaa raskaana oleva käy neuvolassa noin 9 kertaa, tämän lisäksi neuvolasta tehdään useimmiten kaksi kotikäyntiä (30-32. raskausviikolla ja synnytyksen jälkeen 1-7 vrk kotiutumisesta). Käynteihin kuuluu 2 lääkärikäyntiä, joista ensimmäinen on laaja terveystarkastus kaikille perheille. Ensimmäinen lääkärikäynti on yleensä raskausviikolla 13-18 ja toinen raskausviikoilla 35-36. Näillä käynneillä varmistetaan, että tuleva äiti, hänen kumppaninsa ja vauva voivat hyvin. Tuleville vanhemmille järjestetään yleensä neuvoloissa myös perhevalmennusta, jossa kerrotaan miten synnytykseen voi valmistautua ja miten vauvaa hoidetaan.
Synnytys
Laskettu aika ei tarkoita, että vauva syntyy juuri silloin. Vauvan syntymällä on oma aikataulunsa, josta kukaan ei osaa sanoa mitään varmaa. Synnytys käynnistyy yleensä raskausviikoilla 37-42. Synnytys käynnistyy joko supistuksilla tai lapsiveden menolla. Lapsivesi ympäröi vauvaa kohdussa ja suojaa sitä töyssyiltä ja tulehduksilta. Kun sikiökalvoon, joka ympäröi lapsivettä, tulee jostakin syystä reikä, valuu vesi ulos emättimen kautta. Tämä merkki kertoo, että synnytys on käynnistymässä. Supistukset ovat kohdun “kramppeja”, jotka hitaasti, mutta varmasti työntävät vauvan kohdusta emättimen kautta ulos. Nämä supistukset ovat kivuliaita, mutta kivun lievittämiseen on olemassa monia keinoja. Synnytys tapahtuu yleensä sairaalassa ja synnytystä avustaa kätilö. Kätilö hoitaa ja tukee synnyttäjää koko synnytyksen ajan. Synnyttäjän kumppani saa olla mukana synnytyksessä. On tärkeää että tuleva äiti tuntee olonsa turvalliseksi ja hyväksi. Synnytystä ei tarvitse pelätä, se on luonnollista ja monet naiset kuvaavat sitä elämänsä merkityksellisimpänä tapahtumana. Kun vauva on syntynyt, saa äiti yleensä vauvan heti rinnalleen ihmeteltäväksi. Myös kumppani saa pitää vauvaa sylissä. Tästä alkaa vanhemmuus ja uusien taitojen opettelu. Siinäkin tuetaan, yksin ei tarvitse osata eikä pärjätä. Vanhemmuus kehittyy yhtämatkaa lapsen kanssa, eikä siihen ole kukaan koskaan täysin valmis.
