Liikunta
Nuorten liikuntasuositukset
Liikkumisen ei tarvitse olla kovaa treeniä tai suorittamista. Jo pieni ja säännöllinen liike tekee hyvää keholle. Nuorille suositellaan noin 1-1,5 tuntia liikkumista päivässä, mutta tärkeintä ei ole kellon tuijottaminen, vaan se, että keho saa liikettä osaksi arkea.
Osa liikunnasta tulisi olla reippaampaa, sellaista, jossa hengästyy hieman ja syke nousee. Paljon liikettä kertyy jo usein huomaamatta arjessa, kuten esimerkiksi kävellessä, pyöräillessä, siivotessa tai kavereiden kanssa liikkuessa. Lyhyetkin hetket, esimerkiksi 10 minuuttia kerrallaan, ovat arvokkaita.
Kolme kertaa viikossa olisi hyvä liikkua tavalla, joka vahvistaa lihaksia, lisää liikkuvuutta ja tukee luiden terveyttä. Se voi olla juuri sitä, mistä itse pidät. Ei ole yhtä oikeaa tapaa liikkua.
Nuoruudessa keho kasvaa ja muuttuu ja liike tukee tätä kehitystä. Liikkuminen auttaa jaksamaan, parantaa kehon ja mielen hyvinvointia sekä opettaa kuuntelemaan omia rajoja. Usein pienikin liike riittää, keho arvostaa säännöllistä huolenpitoa enemmän kuin kovaa pakottamista.
Lue lisää nuorten liikuntasuosituksista täältä.
Liikkumattomuus
Istuminen ja ruutuaika ovat lisääntyneet ja monella paikallaanoloa kertyy huomaamatta pitkin päivää. Kun keho on pitkään liikkumatta, lihakset aktivoituvat vähemmän ja verenkierto sekä rasva- ja sokeriaineenvaihdunta hidastuvat.
Liikkumattomuus voi aiheuttaa esimerkiksi lihasvaivoja ja nivelten jäykkyyttä, jotka liittyvät heikentyneeseen verenkiertoon. Kun energiankulutus vähenee, riski painonnousuun kasvaa ajan myötä. Pitkäkestoinen paikallaanolo voi vaikuttaa myös aivojen toimintaan. Oppiminen, muisti ja keskittyminen voivat heikentyä, jos keho ei saa riittävästi liikettä.
Jos liikkumattomuus jatkuu pitkään, se voi vaikuttaa myös luuston vahvuuteen ja kehon vastustuskykyyn. Siksi jo pienetkin tauot istumisesta ja säännöllinen liikunta arjessa ovat keholle tärkeitä.
Liikunnan vaikutus terveyteen
Säännöllinen liikunta tukee terveyttä monella tavalla. Se voi kohentaa mielialaa, helpottaa keskittymistä ja parantaa unen laatua. Liikunta auttaa myös stressinhallinnassa ja tukee kehon palautumista arjen kuormituksista. Pitkällä aikavälillä liikunta pienentää riskiä moniin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen sekä tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin.
Liikkuminen voi tuoda hyvää oloa ja tyytyväisyyttä omaan kehoon. Parhaimmillaan se vahvistaa itsetuntoa ja tukee myönteisen minäkuvan rakentumista. Ei suorittamisen, vaan kokemusten ja tekemisen ilon kautta.
On kuitenkin hyvä muistaa, että liikunta on vain yksi osa hyvinvointia. Keho ja mieli toimivat kokonaisuutena. Terveyttä ja jaksamista tukevat liikunnan lisäksi myös monipuolinen ja riittävä ravinto, lepo sekä hyvä yöuni. Kun nämä asiat ovat tasapainossa, keho voi hyvin ja pystyy toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Sopiva aktiivisuus suojelee hedelmällisyyttä
Säännöllinen liikunta ja aktiivinen arki tukee myös hedelmällisyyttä. Liikunta vaikuttaa esimerkiksi painonhallintaan ja stressitasoihin, joilla molemmilla on yhteys lisääntymisterveyteen. Kun keho voi kokonaisuutena hyvin, myös hormonitoiminta toimii yleensä tasapainoisemmin.
On kuitenkin hyvä muistaa, että liikunnassakin kohtuus on tärkeää. Hyvin raskas ja pitkäkestoinen sekä palautumaton harjoittelu voi kuormittaa kehoa liikaa ja häiritä hormonitoimintaa. Liiallinen liikunta voi myös viedä ilon liikkumisesta, heikentää jaksamista, lisätä loukkaantumisriskiä sekä vaikuttaa mielialaan ja kehonkuvaan. Tämä ei tarkoita, että liikunta olisi haitallista, vaan, että kehoa kannattaa kuunnella ja huolehtia riittävästä levosta.
Miehet:
Kohtuullinen ja säännöllinen liikunta tukee testosteronitasojen säätelyä ja voi parantaa siittiöiden määrää, liikkuvuutta ja laatua. Liikkumattomuus puolestaan on yhteydessä esimerkiksi erektiohäiriöihin ja siittiöiden heikentyneeseen laatuun. Erittäin raskas ja pitkäkestoinen harjoittelu ilman riittävää palautumista voi jossain tapauksissa vaikuttaa siittiöiden määrään ja laatuun heikentävästi.
Naiset:
Kohtuullinen ja säännöllinen liikunta tukee hormonitasapainoa ja ovulaatiota. Sen sijaan hyvin intensiivinen ja kuormittava harjoittelu, erityisesti yhdistettynä riittämättömään energiansaantiin, voi aiheuttaa kuukautiskierron häiriöitä ja vaikuttaa hedelmällisyyteen.
Liikunnan rinnalla keho tarvitsee myös lepoa ja unta. Palautumisen aikana keho korjaa itseään, tasapainottaa hormonitoimintaa ja vahvistuu. Lepo- ja palautumispäivät ovat siis yhtä tärkeitä, kuin liikuntapäivät. Nuoret tarvitsevat keskimäärin noin 8-10 tuntia unta yössä.
Aktiivinen ja liikkuva ihminen voi hyvin. Hormonitoiminta on tasapainossa – se näkyy hyvänä seksuaali- ja lisääntymisterveytenä!
Videolla tubettaja Sanni Kelokaski kertoo ajatuksiaan liikunnan vaikutuksista terveyteen ja sitä kautta myös hedelmällisyyteen.