Kun keho muuttuu
Murrosiällä eli puberteetilla tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä, joka elimistössä tapahtuu nuoruusiässä. Murrosikä on siirtymävaihe lapsuudesta aikuisuuteen ja siihen liittyy joukko muutoksia, jotka johtavat sukukypsyyden saavuttamiseen.
Murrosiässä hormonitoiminta muuttuu, kasvu nopeutuu, sukupuoliominaisuudet alkavat kehittyä, kehon koostumus ja rasvakudoksen jakautuma muuttuvat. Murrosikä on myös henkisen myllerryksen, sopeutumisen ja kasvun ajanjakso.
Murrosiän aikataulussa on todella suuri yksilöllinen vaihtelu käynnistymisen ja etenemisvauhdin suhteen. Myös murrosiän merkkien ilmaantumisjärjestys voi vaihdella yksilöstä toiseen. Suurin osa murrosikäisen kehon muutoksista tapahtuu sekä pojilla että tytöillä noin 2-3 vuoden aikana niiden alettua.
Kehon muutoksiin ja uuteen kehoon tottuminen voi tuntua haastavalta, epämukavalta ja oudolta. Mielessä voi olla paljon erilaisia kysymyksiä esimerkiksi mikä on normaalia ja onko omat kehon muutokset normaaleja.
Murrosikä alkaa, kun sukupuolihormonien tuotanto kiihtyy. Tällöin aivojen osa hypotalamus säätelee hormonieritystä aivolisäkkeeseen. Aivolisäkkeen erittämät hormonit puolestaan säätelevät sukurauhasten hormonituotantoa. Sukupuolihormonien eritys käynnistyy jo sikiökaudella äidin kohdussa, mutta tuotanto on hyvin vähäistä lapsuuden ajan.
Ensimmäinen ulospäin näkyvä merkki on pojilla kivesten ja tytöillä rintojen kasvu. Näiden muutosten ilmaantumisikä vaihtelee yksilöllisesti kahdeksan ja 14 ikävuoden välillä.
Tytöillä murrosiän aikana munasarjojen estrogeeni- ja sukusolutuotanto käynnistyy, vartalo muuttuu naisen vartaloksi ja kuukautiskierto alkaa.
Pojan vartalosta kehittyy miehen vartalo, sukuelimet kasvavat ja kivekset alkavat tuottaa sukupuolihormoni testosteronia ja siittiöitä. Kun elimistön testosteroni taso nousee, saa se aikaan lihasten ja luuston kasvun. Myös äänenmurroksen merkit alkavat ilmaantua.
Mitä hormonit saa aikaan murrosiässä? Yle Areenan Murrosikä sarjan jakso 1: Hormonit vastaa tähän kysymykseen.
Murrosiän aikana sukupuolihormonierityksen lisääntymisen myötä kasvuhormonin tuotannossa tapahtuu suuria muutoksia, mikä johtaa kasvun kiihtymiseen tytöillä ja pojilla. Murrosiässä pituuskasvu on kolmivaiheinen:
- Murrosiän alkuun liittyy hitaan kasvun vaihe, jolloin pituuskasvua ei juurikaan tule.
- Sen jälkeen seuraa noin kaksi vuotta kestävä nopean kasvun vaihe, ns. kasvupyrähdys.
- Tämän jälkeen kasvu jälleen hidastuu ja lopulta päättyy.
Tytöillä kasvupyrähdyksen huippu ajoittuu keskimäärin 12 vuoden ikään. Kuukautiset alkavat yleensä siinä vaiheessa, kun vauhdikkain pituuskasvu on jo ohitse. Menarken eli kuukautisten alkamisen jälkeen tytöt kasvavat pituutta vielä keskimäärin 7 cm. Vaihtelu on kuitenkin tässäkin suurta.
Pojilla kasvupyrähdys käynnistyy keskimäärin noin 11-12 vuoden iässä ja on nopeimmillaan 13-14 vuoden iässä. Pojilla pituus lisääntyy murrosiän aikana. Lihasmassan kasvu tapahtuu yleensä siinä vaiheessa, kun kiihkein kasvu alkaa tasaantua.
Tytöillä on lapsuudessa ja murrosiässä enemmän rasvakudosta kuin pojilla. Rasvakudoksen määrän kasvaminen muuttaa tyttöjen kehoa: lantio pyöristyy, rinnat kasvavat ja pakaroihin sekä reisiin kertyy rasvaa. Myös naisen normaali hormonitoiminta tarvitsee riittävää rasvaprosenttia kehossa. Pojilla rasvakudoksen määrä ei lisäänny murrosiän kehityksen aikana, joten kasvun myötä rasvan osuus pienenee.
Yle Areenan Murrosikä sarjan jakso 3: Kasvaminen kertoo mihin kaikkeen kasvaminen vaikuttaa.
Murrosiän loppupuolella lähes 90% :lla on finnejä. Aknessa ihossa oleva talirauhasen tiehyt tukkeutuu ja talirauhaset tulehtuvat. Talirauhanen turpoaa, tulehtuu ja sen päällä oleva iho punoittaa.
Akne on pahimmillaan tytöillä tavallisesti 14–17-vuotiaana, pojilla pari vuotta vanhempina. Osalla oireet jatkuvat aikuisiässäkin. Akneen on usein perinnöllinen taipumus mutta taustalla voi olla myös aknea pahentava lääkitys, aurinkoaltistus, rasvaiset voiteet ja kuuma ympäristö. Tytöillä on usein enemmän oireita ennen kuukautisia.
Ihonhoidosta kannattaa pitää huolta päivittäin kaupasta tai apteekista saatavilla nuoren iholle sopivilla tuotteilla. Vaikeaa ja arpeuttavaa aknea voi hoitaa isotretinoiini lääkityksellä. Lääkkeen voi määrätä ihotautilääkäri ja lääkehoidon aikana on huolehdittava ehkäisystä tarkasti.
Hien haju ja ihon rasvoittuminen ovat luonnollinen osa murrosiän kehitystä. Ne johtuvat murrosiässä kivesten tai munasarjojen tuottamista miessukupuolihormoneista. Omasta hygieniasta kannattaa pitää huolta! Katso animaatiot aiheesta.
Yle Areenan Murrosikä sarjan jakso 7: Hiki ja finnit kertoo aiheesta lisää.
Murrosikään liittyy voimakas aivojen kehityksen vaihe, joka kestää aina noin 25- vuotiaaksi asti. Huomattavasti paljon pidempään kuin murrosiän fyysisten muutosten kehittyminen.
Nuorten aivot muovautuvat uudelleen voimakkaasti rakenteellisesti ja toiminnallisesti useilla aivojen alueilla. Aivoissa pyörivät myllerrykset näkyvät aika ajoin tempoilevana käytöksenä, joka voi olla hämmentävää itselle ja muille.
Aivojen kehitykseen liittyy se, että nuoren
- kyky käyttäytymisen säätelyyn ja ilmeiden tulkintaan on heikompaa kuin aikuisella. Toisten asemaan asettuminen ja kasvojen ilmeiden tunnistaminen (esimerkiksi pelokkaat kasvot) saattaa tuntua vaikealta.
- omia reaktiota voi olla vaikea jarruttaa, jos kokee voimakkaita tunteita kuten vihaa, iloa, surua tai ärtymystä. Oman käyttäytymisen säätelyn harjoitteleminen ja toisen tunteiden tulkitseminen ovat tärkeitä asioita opetella nuorena.
- reagointi, havaitseminen ja toiminta tapahtuvat ilman pitkällistä harkintaa. Käytös voi olla herkästi syttyvää ja harkitsematonta. Omat valinnat eivät ole aina parhaita mahdollisia ja saattavat johtaa tarpeettomaan riskinottoon. Onkin tärkeää, että tunnistaa itsessä näitä piirteitä ja pyrkii rauhoittumaan ja miettimään oman toiminnan seurauksia ennen toimintaa.
- aivojen mielihyväkeskus syttyy herkästi ja reagoi voimakkaasti jännitykseen ja palkintoihin. Tähän liittyen esimerkiksi pelaaminen, somessa viestittely tai vaikka pornon katselu voivat herkästi koukuttaa.
- tunteita käsittelevät aivoalueet aktivoituvat sosiaalisissa tilanteissa erittäin voimakkaasti. Sosiaaliset tilanteet voivat tuntua vaikeilta ja sosiaalinen hyväksyttävyys on tärkeää. Torjutuksi tai hyväksytyksi tuleminen saavat aikaan itsessä voimakkaita tunteita. Yleisellä ilmapiirillä on myös iso merkitys. Mitä turvallisempi ilmapiiri on esimerkiksi koulussa, sitä paremmin pystyy toimimaan.
- aivot väsyvät nopeammin, jos siihen liittyy unen puutetta, vähäistä liikuntaa ja yksipuolista ravintoa. Aivot reagoivat myös stressiin voimakkaasti.
Murrosikään liitty itsenäistymisen tarve ja nuoren voi olla vaikea erottaa, minkä asioiden puolesta on tarpeen taistella täysillä ja missä asioissa on järkevää tyytyä aikuisten tahtoon. Terveeseen kehitykseen kuuluu kasvava kyky vastustaa liian nopeaa reagointia asioihin. Nopeasti syttyvän toimintavalmiuden sääteleminen on elämän hallinnan kannalta välttämätöntä. On tärkeää, että oppii harkitsemaan ja punnitsemaan vaihtoehtoja ennen välitöntä toimintaa ja on pystyttävä viivästyttämään mielihyvää. Tutkimuksissa on todettu, että mielihyvän viivästyttämisen taito ennakoi työuralla menestymistä, terveyttä ja hyvinvointia.
Aivojen kehitykseen voi vaikuttaa: ne hermoradat vahvistuvat, joita käytetään.
Millä tavalla mielen myllerrykset voivat näkyä omassa seksuaalisessa käyttäytymisessä ja ajatuksissa? Tähän vastaa YleAreenan Murrosikä sarjan jakso 8: Vauvojen teko. Lisää tietoa aiheesta löydät myös Nuorten Mielenterveystalosta.
On normaalia, että kaikilla murrosikä ei ala samaan aikaa vaan kasvupyrähdys ja sukupuolisen kypsymisen merkit tulevat eri tahtiin. Kanttaa muistaa, että samalla luokka-asteella nuorilla voi olla vuodenkin verran ikäeroa. Tämänvuoksi esimerkiksi kaikkia kahdeksasluokkalaisia ei voi missään nimessä verrata keskenään.
Jos murrosikä ei ala samalla tavalla kuin kavereilla, voi olo tuntua ahdistavalta. Epävarmuus omasta kehosta voi liittyä myös siihen millaisia vartalon malleja media ja some tarjoavat. Moni voi miettiä olenko yhtä kehittynyt kuin muut ja olenko viehättävä mahdollisen kumppanin silmissä.
Nuoruusiässä samanlaisuus on tärkeämpää kuin koskaan muulloin, ja kehityksen viivästyminen selvästi ikätovereita myöhäisemmäksi voi tuntua pahalta. Jos sinua huolettaa omaan murrosikään liittyvät muutokset tai niiden hidas kehitys, sinun kannattaa käydä rohkeasti juttelemassa koulun terveydenhoitajan kanssa. Yksin näiden asioiden kanssa ei kannata jäädä.
Yläasteen terveystarkastuksissa kiinnitetään myös huomiota murrosiän merkkeihin ja ulkoisiin sukuelimiin murrosiän kehityksen seuraamiseksi. Tämä sattaa tuntua monesta kiusalliselta.
Jokainen kasvaa ja kehittyy murrosiän myötä omanlaisiksi yksilöiksi omassa tahdissaan!
Yle Areenassa on sarja Kroppahommat, joka käsittelee kehoon liittyvää erilaisuutta. Mikä kaikki onkaan normaalia?
