Imetys
Vauvan syntymä tuo uuden asian äidille ja perheelle – imetyksen. Äidin keho valmistautuu imetykseen ja vauvan syntymään jo raskausaikana.
Ensi-imetys tapahtuu vauvan syntymän jälkeen, vauvan päästessä heti äidin rinnalle ihokontaktiin. Äidin lämpö ja kosketus helpottavat vastasyntyneen ensihetkiä. Esimerkiksi vauvan verensokeri ja lämpö pysyvät tasaisena sekä vauvan vaistot vahvistuvat. Ihokontakti lisää äidin herkkyyttä vastata vauvan tarpeisiin ja lisää imetysmyönteisyyttä.
Äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi ensimmäisen kuuden kuukauden ajan useimmille normaalipainoisina syntyneille lapsille. Vauva saa läheisyyden lisäksi tarvitsemansa ravintoaineet sekä monia lapsen kehityksen kannalta välttämättömiä suoja-aineita. Rintamaidossa on mm. paljon immunologisia aineita, jotka suojaavat vauvaa tulehdussairauksilta ja ripulilta. Erityisesti keskosilla rintamaito edistää ruoansulatuskanavan kehittymistä.
Täysimetys tarkoittaa, että vauva saa pelkkää äidinmaitoa. Osittaisimetys puolestaan tarkoittaa, että vauva saa muutakin ruokaa kuin äidinmaitoa, esimerkiksi äidinmaidonkorviketta. Kaikille vauvoille suositellaan Suomessa D-vitamiinilisää kahden viikon iästä alkaen.
Imetyksellä on useita terveysvaikutuksia äidille. Imetys edistää esimerkiksi äidin toipumista synnytyksestä ja synnytyselinten palautumista ennalleen. Imetyksellä on suotuisa vaikutus myös äidin painon palautumisessa normaaliksi raskauden jälkeen. Imetyksellä saattaa olla myös äitiä munasarjasyövältä ja ennen vaihdevuosia ilmenevältä rintasyövältä suojaava vaikutus. Imetys on myös taloudellista ja ympäristöystävällistä.
Hellyyshormonia eli oksitosiinia erittyy imettäessä kuin myös vauvaa lähellä pidettäessä arjen hoitohetkissä ja hellittelyssä. Hellyyshormonilla on merkitystä vauvan kehitykselle silloinkin, kun imetys ei jostain syystä onnistu parhaalla mahdollisella tavalla. Imetyksen hyviin ja pulmallisiin tilanteisiin saa apua ja tukea niin terveydenhuollon ammattilaisilta kuin myös kolmannelta sektorilta sekä omasta lähipiiristä. Paras eteenpäin vievä voima voikin olla kuuntelevat korvat ja lämmin tuki.
Imetys kannattaa
Imetys tarjoaa mahdollisimman hyvän alun lapsen terveyden rakentumiselle. Imetyksellä on lukuisia lyhyt- ja pitkäaikaisia hyötyjä lapsen terveydelle. Rintamaito sisältää kaikki lapsen tarvitsevat ravintoaineet 4-6 kuukauden ajan, lukuun ottamatta D- ja K-vitamiinia. Rintamaidosta imeytyy huomattavasti paremmin tarvittavat ravintoaineet esimerkiksi äidinmaidon raudasta imeytyy 50–70 prosenttia, kun taas korvikemaidon raudasta 5–10 prosenttia. Rintamaidossa esiintyy myös monia lapsen puolustusjärjestelmää vahvistavia ainesosia. Imetyksen on todettu suojaavan lasta ruoansulatuskanavan, hengitysteiden sekä korvien infektioilta. Rintamaito sisältää monipuolisen mikrobiston, jossa maitohappo- sekä bifidobakteerit ovat hyvin edustettuina. Nämä edistävät lapsen suoliston kehittymistä ja mikrobiston muodostumista. Imetyksellä on todettu olevan lisäksi suojaava vaikutus kätkytkuolemilta.
Imetys vaikuttaa lapsen terveyteen myös pidemmällä aikavälillä. Sen on todettu suojaavan lasta monilta vaikeilta terveysongelmilta kuten lapsuusajan lihavuudelta, lapsuusajan leukemialta ja 1- ja 2-tyypin diabetekselta. On myös viitteitä siitä, että imetys vaikuttaa positiivisesti sydän- ja verisuoniterveyden muodostumiseen ja antaa suojaa atooppisten sairauksien, eli allergisen nuhan, atooppisen ihottuman ja allergisen astman, kehittymistä vastaan.
Muiden terveyshyötyjen lisäksi imetyksellä on merkittävä vaikutus varhaisen vuorovaikutuksen kehittymisessä. Imetyksen aikana äiti ja lapsi kokevat läheisyyttä, lämpöä ja rakkautta, mitkä saavat aikaan mielihyvän tuntemuksia. Tämä vaikuttaa suotuisasti lapsen aivojen ja psyykeen kehittymiseen.
Ellet imetä
Imetys ei aina ole mahdollista johtuen lääketieteellisistä syistä, äidin haluttomuudesta imettää tai lapsen riittämättömästä ravinnonsaannista. Näissä tilanteissa teolliset äidinmaidonkorvikkeet ovat soveltuvia imeväisikäiselle. Teollisten äidinmaidonkorvikkeiden koostumus pyrkii vastaamaan rintamaidon koostumusta, mutta siinä ei ole rintamaidossa esiintyviä kasvutekijöitä ja puolustusjärjestelmää tukevia ainesosia. Myös korvikeruokinta läheisessä kontaktissa edistää varhaisen vuorovaikutuksen kehittymistä. Pulloruokinnassa on tärkeää tunnistaa lapsen kylläisyyden merkit, jotta lasta ei syötetä yli tarpeiden. Vauvantahtiseen pulloruokintaan voi saada vinkkejä Imetyksen tuki ry:n internetsivustolta. Tutustu tästä vauvantahtiseen pulloruokintaan!
Verkkoluento imetyksestä!
Voiko imetykseen valmistautua? Kuinka imetys lähtee käyntiin? Kuinka tunnistan oikean imuotteen ja vauvan nälkäviestit? Mistä tiedän saako vauva tarpeeksi maitoa? Tule kuuntelemaan Väestöliiton Perheaikaa.fi -palvelun terveydenhoitajan Matleena Aitasalon nettiluento Imetyksen ensi kuukausista. Luentonauhoitteeseen pääset tästä!