Äitiyshuollon asiakkaiden ohjaus

with No Comments

Olemme koonneet tänne ViVa -hankkeessa tuotettua materiaalia sinulle, ammattilainen. Voit hyödyntää sitä, kuten koko viva.tamk.fi -sivustoa asiakkaasi hyväksi.

Täältä pääset ViVa-hankkeen synnytysvideoihin! Ja täältä ViVa-hankkeen YouTube-kanavalle!

Opas isille seksuaalisuudesta

Kuvaa klikkaamalla pääset selailemaan opasta!

Ajatuksiani synnytyksestä -webinaari ammattilaisille:

Vastasyntyneen vauvan vanhemmat kertovat kokemuksiaan isän valmistautumisesta synnytykseen, oksitosiinista ja suunnitellusta sektiosta. Videoita, joista aito, oma kokemus kuuluu!

Onko sinulla asiakkaana raskausdiabeteksen sairastanut äiti?

Kannusta häntä ilmoittautumaan ViVan ja Diabetesliiton tarjoamaan, maksuttomaan Raskausdiabeteksen jälkeen -verkkovalmennukseen. Ilmoittautuminen ja lisätietoa löytyy täältä.

Tässä Taysin kätilö, diabeteshoitaja Paula Mäkelän webinaari verkkovalmennuksen kehittämisestä raskausdiabeteksen ehkäisyyn

Kätilö, diabeteshoitaja Paula Mäkelän webinaari terveellisestä ruokavaliosta

ViVa webinaarit ammattilaisille

Kätilö, asiantuntijahoitaja Sanna-Kaisa Kukon webinaari synnytyksen edistymisestä:

Sanna-Kaisa Kukon webinaari synnyttäjän latenssivaiheen hoidosta:

Iän vaikutus hedelmällisyyteen -kaavio

Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat tehneet toiminnallisen opinnäytetyön, jonka tuotoksena on kaaviot iän vaikutuksesta hedelmällisyyteen. Tutustu linkeistä lisää ja tulosta kaavio puheeksioton välineeksi! Iän vaikutus hedelmällisyyteen -kaavioiden käyttöön pääset tutustumaan tästä!

Tulosta kaavio tästä!

”Synnytyssuunnitelma” vai ”ajatuksia synnytyksestä”?

Synnytystä ei voi suunnitella valmiiksi etukäteen. Sana synnytyssuunnitelma ohjaa synnyttäjää kuvittelemaan, että hän etukäteen voisi tai hänen pitäisi suunnitella synnytyksensä kulku. Synnytystä kannattaa kyllä pohtia etukäteen osana tärkeää valmistautumista. Jotkut eivät halua pohtia mitään ja sekin on ihan hyvä. Avuksi synnytykseen valmistautumiseen ViVa-hankkeessa on tuotettu Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) sivuille “Ajatuksiani synnytyksestä” -lomake. Sen kanssa synnyttäjä voi pukea ajatuksiaan sanoiksi.

TAYS:in asiantuntijahoitaja ja kätilö Sanna-Kaisa Kukon esitys Ajatuksia synnytyksestä – Kuinka tukea perheitä synnykseen valmistautumiseen (PowerPoint).

Tästä voit tulostaa synnytyspelkoa käsittelevän esitteen raskaanaolevan ajattelun tueksi ja helpotukseksi. 

Opas löytyy myös “raskaustesti+” -sivulta

Oppaan ovat tehneet TAMKin kätilöopiskelijat opinnäytetyönsä pohjalta. 

Liikunta ja raskaus - tietopaketti ammattilaiselle

Kuvaa klikkaamalla pääset lukemaan lisää tutkittua tietoa liikunnasta raskauden aikana. 

Liikunta ja raskaus -tietopaketin ja siihen liittyvän odottajille suunnatun oppaan on kirjoittanut kätilö Usva Karppinen. Opas asiakkaille löytyy sivulta “raskaustesti+”

Varhainen vuorovaikutus

Kuinka voit hoitajana edistää varhaista vuorovaikutusta vauvan ja vanhempien välillä?

Vauvaperheen varhaista vuorovaikutusta tukevat menetelmät ovat pääsääntöisesti hyvin tavallisia ja käytännön läheisiä hoitotyöhön liittyviä asioita. Hoitajan välittävä ja perhettä monipuolisesti tukeva rooli auttaa vanhempia tutustumaan omaan vauvaan niissäkin tapauksissa, jolloin vauva on äidistä erillään. Läheisyyteen kannustaminen voi olla esimerkiksi vauvan valokuvan lähettämistä äidille tai mahdollistamalla vauvan vierailun äidin luona ennen lastenosastolle siirtymistä.

Vauvan kanssa oleminen ja siihen kannustaminen vaikuttaa kasvavan lapsen elämään pitkään. On jopa kokeiltu suoraa videoyhteyttä keskoskaapista äidille, ellei heidän vierekkäin oleminen mahdollistu. Uusi teknologia antaa mahdollisuuden seurata vauvan elämää kameran kautta. Se ei kuitenkaan korvaa vanhempien läsnäoloa ja hoivaa.

Tiedetään, että kaikki vauvat syntymäviikoista riippumatta hyötyvät aikuisen iholla olemisesta monella eri tavalla ja kenguruhoito tai ihokontakti luo positiivisen kierteen. Vauva rauhoittuu äidin tai isän iholla ja kosketuksen aikaan saama oksitosiinin eritys lisääntyy ja lisää turvallisuuden tunnetta, sitoutumista ja mielihyvää molemmille.

Mistä tiedät, että perheen varhainen vuorovaikutus toimii?

Varhaisen vuorovaikutuksen laadun määrittämiseen on luotu erilaisia mittareita, joita voidaan käyttää, mutta luontevan vuorovaikutuksen tunnistaa vauvaa ja vanhempaa havainnoimalla ja yhdessä keskustellessa. Riittävän hyvän vuorovaikutuksen tunnusmerkkejä voidaan tarkastella erikseen sekä vanhemman että vauvan näkökulmasta käyttäytymisen tasolla, tunnevuorovaikutuksen tasolla ja psykologisella tasolla. Pysähdy katsomaan perhettä. Kun katsot perhettä ja heidän yhdessäolostaan tulee sinulle hyvä tunne, tiedät että vuorovaikutus toimii.

Anna tietoa ja ohjaa, älä oleta mitään!

Heti syntymän jälkeen äidit kaipaavat tietoa vauvan voinnista ja isät äidin voinnista. Perheet kaipaavat myös tietoa ennenaikaisesti syntynyttä vauvaa ympäröivistä laitteista ja hälytyksistä ja niiden merkityksestä. Keskoskaapin ympärillä olevat laitteet saattavat kiinnittää liikaa vanhempien huomiota ja itse vauva voi tuntua kaapissa vieraalta. Samoin vauvan hoito lastenosastolla saattaa luoda vanhemmille mielikuvan vauvasta, joka on sairaalan, ei vanhempien.

Perhettä hoitavalla sairaanhoitajalla on tärkeä rooli luottamuksen synnyttämisessä ja tuen antajana! Kannusta perhettä läheisyyteen vauvan kanssa! Varsinkin alkuviikkoina vauvaa tulisi pitää paljon ihokontaktissa ja kertoa vanhemmille vauvan voinnista mahdollisimman nopeasti Järjestä tukea arkeen paluun jälkeen. Ohjaa perhe ryhmätoimintaan!

Oppaita isille ja terveydenhoitajille

”Terveydenhoitajan työn tueksi” -opas pohjautuu Rauman kaupungin äitiysneuvolassa syksyllä 2018 toteutettuihin isähaastatteluihin ja niistä kerättyihin tutkimustuloksiin. Tulokset löytyvät laajemmin Theseuksesta opinnäytetyöstä ”Jos oon isä, haluun olla hyvä isä”- Isien kokemuksia lapsivuodeajasta.

Oppaan on tarkoitus tukea isien kanssa työskentelevien terveydenhoitajien työtä äitiys- ja lastenneuvolassa. Oppaan sisältö rakentui suoraan isien haastatteluissa esittämistä toiveista ja tarpeista, joita isät neuvolalta ja siellä työskenteleviltä terveydenhoitajilta toivoivat.

Toivomme oppaan antavan uusia eväitä isien kohtaamiseen!

Opas on toteutettu yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun ja Rauman kaupungin äitiysneuvolan kanssa.

Isyyden tueksi Opas isälle & isäksi tulevalle löytyy täältä! Ja opas terveydenhoitajalle löytyy täältä! Voit tulostaa tai jakaa tarpeesi mukaan näitä vapaasti.

Suolistosairaus ja seksuaalisuus

Klikkaa kuvaa, niin pääset tutustumaan opinnäytetyönä kehitettyyn oppaaseen ammattilaisille!

Raskauden aikainen rentoutuminen

Raskauden aikana tapahtuu monia muutoksia naisen minäkuvassa ja painopisteen siirtyminen itsestä sikiön tarpeisiin saattaa aiheuttaa monenlaisia tunteita ja jopa ahdistusta. Erilaisety rentoutusmenetelmät ovat helppoja toteuttaa, edullisia, sekä turvallisia raskauden aikana. Tutkimusten mukaan useat eri rentoutumismenetelmät ovat osoittaneet lupaavia etuja mm. kivun, korkean verenpaineen, stressin, ahdistuksen, masennusoireiden, alaselkäkipujen, synnytyskivun sekä raskauden aikaisen pahoinvoinnin vähentämisessä.

Tässä on käyttöösi opinnäytetyössä (Ollikainen, 2022) tuotetut posterit. Ensimmäisenä materiaalina on infoposteri raskaudenaikaisen rentoutumisen vaikutuksista, ja toisena materiaalina on rentoutusharjoitusposteri, jossa on odottajille yksi rentouttava hengitysharjoitus. Rentoutusharjoituksen on suunnitellut fysioterapeutti

Rentoutusharjoitukset

Isi ei nyt jaksa -podcast

Tervetuloa kuuntelemaan kahden terveydenhoitajaopiskelijan Sannin ja Johannan toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena syntynyttä podcast-jaksoa! Jaksossa käsitellään isien kokemaa masennusta lapsen syntymän jälkeen. Aiheeseen syvennytään yhdessä kolmen isätyöntekijän kanssa rennosti keskustellen sekä tarkastellen aihetta eri näkökulmista. Miten isien kokema masennus lapsen syntymän jälkeen ilmenee? MIstä saada siihen apua? Laita jakso pyörimään ja tule ottamaan selvää! Tässä linkki podcastiin!

Mukana jaksossa: Sanni Syväjärvi, Johanna Röppänen, Henri Hyttinen, Jukka Törrö & Lauri Puisto