Synnytyksen kulku
Synnyttäjää ohjeistetaan pysymään niin pitkään kotona, kuin hän itse kokee pärjäävänsä. Koti on synnyttäjälle luonteva paikka, jossa synnyttäjä pystyy rentoutumaan eri tavoin kuin sairaalassa. Kotona ollessa synnyttäjä kohdistaa ajatuksensa helpommin synnytyksen sijasta muihin asioihin, jolloin kipu ja mahdollinen ahdistus eivät ole niin isossa roolissa.
MIKÄ ON SYNNYTYKSEN LATENSSIVAIHE?
Synnytys alkaa latenssivaiheella, jonka aikana supistukset voivat olla alkuun epäsäännöllisiä, mutta yleensä säännöllistyvät latenssivaiheen edetessä. Säännölliset supistukset tarkoittavat, että supistuksia tulee 10 minuutin välein tai tiheämmin. Latenssivaiheessa supistukset ovat kestoltaan 20-60 sekuntia ja tulevat synnytyksen edetessä voimakkaampina. Latenssivaiheessa kohdunkaula pehmenee ja lopulta häviää, ja kohdunsuu alkaa avautua. Latenssivaihe päättyy ja aktiivinen avautumisvaihe alkaa kohdunsuun ollessa auki 4 senttimetriä. Eräät tutkimukset esittävät latenssivaiheen päättyvän vasta kohdunsuun ollessa kuusi senttimetriä auki. Ensisynnyttäjän latenssivaihe voi kestää jopa vuorokausia, uudelleensynnyttäjän latenssivaihe on yleensä lyhyempi.
Kun latenssivaihe on aluillaan, synnyttäjä saattaa huomata muutoksia mielialassa, ruokahalussa sekä unirytmissä. Latenssivaiheessa synnyttäjä kokee usein erilaisia tunteita voimakkuuden ja voimattomuuden väliltä. Turhautuneisuuden kokeminen on yleistä latenssivaiheessa. Huolta voi aiheuttaa ajatus siitä, kuinka voimat riittävät synnytyksen aktiivisessa avautumisvaiheessa sekä ponnistusvaiheessa. Jotkut kokevat latenssivaiheen synnytyksen rankimpana vaiheena, sillä kipeistä supistuksista huolimatta synnytyksen edistyminen voi olla hidasta. Epätietoisuus supistusten tehokkuudesta voi tuntua raskaalta. Latenssivaiheen kokemukset vaikuttavat merkittävästi koko synnytyskokemuksen muodostumiseen.
KOTI ON PARAS
Synnyttäjää ohjeistetaan pysymään niin pitkään kotona, kuin hän kokee pärjäävänsä. Koti on synnyttäjälle luonteva paikka, jossa synnyttäjä pystyy rentoutumaan eri tavoin kuin sairaalassa. Kotona ollessa synnyttäjä kohdistaa ajatuksensa helpommin synnytyksen sijasta muihin asioihin, jolloin kipu ja mahdollinen ahdistus eivät ole niin isossa roolissa. Latenssivaiheessa tulee tehdä niitä asioita, jotka tuntuvat hyvältä. Joskus hakeutuminen muiden ihmisten keskuuteen tuntuu hyvältä. Esimerkiksi vierailu ystävän luona tai kaupassa käynti auttaa kohdistamaan ajatukset pois synnytyksestä ja siitä mitä on tulossa. Usein synnyttäjä kokee myös hyvänä vetäytymisen omiin oloihinsa. Tällöin esimerkiksi kävely luonnossa voi tuntua hyvältä.
MITÄ KOTONA VOI TEHDÄ LATENSSIVAIHEESSA?
Jos kehosi kaipaa lepoa, lepää. Latenssivaihe saattaa olla uuvuttava. Mikäli kaipaat lepoa ja makuuasento tuntuu hyvältä supistuksista huolimatta, kerää voimia lepäämällä, jotta jaksat synnytyksen edistyessä. Unenpuutteen on havaittu olevan latenssivaiheessa suurin jaksamista heikentävä asia.
Kokeile eri asentoja. Kun supistukset kipeytyvät, jotkin asennot saattavat tuntua paremmalta kuin toiset. Synnytyksen ensimmäinen vaihe on huomattavasti lyhempi synnyttäjillä, jotka liikkuvat ja ovat pystyasennossa avautumisvaiheen aikana. Liikkuminen voi auttaa sietämään synnytyskipua.
Syö pieniä annoksia. On tärkeää, että huolehdit energian saannista. Vaikka tutkimuksissa on havaittu, että syöminen synnytyksen aikana pidentää hiukan synnytyksen kestoa, kannattaa synnyttäjän silti nauttia pieniä annoksia ruokaa ja juomaa, sillä supisteleva kohtu kuluttaa paljon energiaa.
Kokeile lämmintä suihkua. Pystyasento stimuloi supistuksia ja lämmin vesi rentouttaa. Nämä edistävät kohdunsuun avautumista ja lievittävät supistuskipua.
Hieronta voi helpottaa. Tukihenkilö voi helpottaa supistuskipua hieromalla. Usein alaselän hierominen auttaa synnyttäjää sietämään supistuskipua. Myös hartioiden hieronta rentouttaa ja tuntuu usein synnyttäjästä hyvältä.
Kuuntele kehoasi. Tee asioita, jotka tuntuvat hyvältä, kuten ulkoilu, ruuan laitto tai musiikin kuuntelu. Supistuksen aikana kehon rentouttaminen eri tavoin, kuten ääntä käyttämällä, lantiota keinuttamalla tai jalkoja tärisyttämällä, voi edistää synnytystä ja auttaa sietämään supistuskipua.
Hyödynnä apuvälineitä mahdollisuuksien mukaan. Latenssivaiheessa apua voi saada esimerkiksi lämpöpussista, jumppapallosta tai TENS-laitteesta.
Anna tukihenkilön auttaa. Tukihenkilön tuki koetaan voimaannuttavana ja hänen läsnäolonsa on tärkeää. Jotkut synnyttäjät kaipaavat fyysistä läheisyyttä, mutta on myös tavallista, että kosketus ei tunnu hyvältä. Tieto siitä, että tukihenkilö on käytettävissä, on tärkeää.
Soita synnytyssairaalaan, jos siltä tuntuu. Jos mielessäsi on kysymyksiä tai huolia, voi synnytyssairaalaan soittaa. Usein tieto siitä, että tuntemuksesi ovat normaaleja, helpottaa kotona pärjäämisessä.
MILLOIN PITÄÄ LÄHTEÄ SAIRAALAAN?
Kun tuntuu, että et pärjää kotona. Ennen sairaalaan lähtemistä kannattaa kotona kokeilla hyväksi havaittuja latenssivaiheen konsteja.
Supistukset. Kun säännölliset supistukset ovat jatkuneet parin tunnin ajan kipeinä, on tilanne hyvä tarkistuttaa sairaalassa. Jos supistukset muuttuvat nopeasti intensiivisemmiksi ja ne tulevat muutaman minuutin välein, on synnytys hyvin vauhdissa. Tällöin kannattaa lähteä sairaalaan.
Lapsivedenmeno. Eri synnytyssairaalat ohjeistavat toimimaan eri tavoin lapsiveden mentyä. Selvitä raskauden aikana oman sairaalasi käytäntö. Usein lapsiveden mentyä tulee soittaa synnytyssairaalaan lisäohjeiden saamiseksi. Jos lapsivesi on vihreää tai veristä, on syytä lähteä sairaalaan.
Verenvuoto. Pieni vereslimainen vuoto supistusten alettua on normaalia. Poikkeava verenvuoto on aina syy lähteä sairaalaan.
Poikkeava kipu. Jos vatsalla on jatkuva laukeamaton kipu, on syytä lähteä sairaalaan.
MITÄ SAIRAALASSA TAPAHTUU?
Sairaalaan saavuttaessa kätilö ensin haastattelee synnyttäjää. Huomio kiinnitetään supistuksiin, vuotoihin ja sikiön liikkeisiin sekä perustiedot, kuten allergiat, kysytään. Tavallisesti sikiön vointia arvioidaan ulkotutkimuksen ja sydänäänikäyrän, eli ktg-käyrän, avulla ja kohdunsuun tilanne arvioidaan sisätutkimuksella. Joissain tapauksissa lääkäri voi tehdä ultraäänitutkimuksen. Jos synnyttäjä on streptokokki-B-positiivinen, aloitetaan suonensisäinen antibioottihoito vastasyntyneen vakavan infektion ehkäisemiseksi lapsivedenmenon tai synnytyksen käynnistymisen jälkeen. Streptokokki-B-kantajuus tutkitaan yleensä loppuraskaudessa emätineritteestä.
Jos synnytys on alussa ja erityistä syytä sairaalaan jäämiseen ei ole, kätilö voi suositella kotiin palaamista. Kotiin palaaminen voi aiheuttaa ristiriitaisia tunteita, mutta on yleensä synnytyksen edistymisen näkökulmasta hyvä päätös. Aina on kuitenkin mahdollista jäädä sairaalaan, mikäli synnyttäjä niin haluaa. Sairaalassa synnyttäjälle ja tukihenkilölle tarjottavat tilat ovat rajalliset, minkä vuoksi moni haluaa palata kotiin, mikäli mahdollista.
Sairaalaan tullessa odotukset ovat usein korkealla. Synnyttäjä voi kokea, että hänen saamansa hoito ei vastaa odotuksia. Latenssivaiheessa synnytyksen kulkuun puuttumista vältetään. Synnyttäjän jäädessä sairaalaan konstit supistusten työstämiseen ovat samat kuin kotonakin. Häntä kannustetaan kokeilemaan esimerkiksi liikkumista, lepäämistä tai suihkuun menemistä. Joissain tilanteissa kipuja on mahdollista lääkitä lihakseen annettavalla pistoksella. Jotkut synnyttäjät kokevat kotiin palaamisen sijasta latenssivaiheessa sairaalaan jäämisen parempana vaihtoehtona, sillä tällöin kätilön tuki on lähellä. Kun latenssivaihe päättyy ja aktiivinen avautumisvaihe on käynnissä, siirtyy synnyttäjä ja tukihenkilö synnytyssaliin.
Oksitosiinin merkitys mm. synnytyksen kulussa
Oksitosiinihormoni on tunnettu jo pitkään 1900-luvun alusta asti. Osaksi synnytysten hoitoa se on kuitenkin tullut vasta 1900-luvun loppupuolella. Oksitosiinin nimi tulee kreikankielen sanoista oxys ja tocos, mikä viittaa hormonin tehtävään synnytyksen edistäjänä, sillä oxys tarkoittaa nopeaa ja tocos synnytystä. Oksitosiinihormonia voidaan käyttää synnytyksen käynnistämiseen tai edistämiseen. Myös jälkeisvaiheessa oksitosiinia voidaan antaa synnyttäjälle ehkäisemään verenvuotoja ja auttamaan jälkeisten eli istukan ja sikiökalvojen syntymistä.
Kosketus ja läheisyys saavat oksitosiinin erittymään elimistössämme. Mekaaninen ärsytys (lämpö, pieni paine, kosketus) paljaalla iholla on tehokasta lisäämään sen erittymistä. Oksitosiini erittyy pääosin aivoista, josta se siirtyy verenkierron mukana muualle elimistöön. Aivojen lisäksi sitä erittyy myös paikallisesti kehon kohdekudoksissa esimerkiksi sukupuolielimissä, sikiökalvoissa ja kateenkorvassa. Tällöin hormonin vaikutus on todennäköisesti vain paikallinen.
Oksitosiini vaikuttaa elimistöömme ja tunteisiimme hyvin laajasti. Kiintymyksen tunteiden muodostuksessa on oksitosiinilla tärkeä merkitys. Se liittyy myös hiljaisuudesta ja levollisuudesta kokemaamme hyvänolontunteeseen. Korkea oksitosiinipitoisuus veressä vähentää stressiä, koska oksitosiini estää stressihormonien eritystä. Hormonin tiedetään myös vähentävän kipuaistimusta, parantavan tulehdusta sekä edistävän kasvua ja parantumista. Oksitosiinilla on merkitystä seksuaaliseen kanssakäymiseen, sillä se tehostaa kiihottumista ja mahdollistaa orgasmin.
Oksitosiini ja synnytys
Nykyään ajatellaan, että synnytys käynnistyy oksitosiinin avulla. Täysin varmoja ei olla kuitenkaan siitä, miten koko synnytysprosessi lähtee käyntiin. Oksitosiini säätelee supistusten voimakkuutta ja kestoa, mikä vaikuttaa suoraan synnytyksen edistymiseen. Mitä suurempi on elimistön oksitosiinipitoisuus, sitä voimakkaammat ja pidempi kestoisemmat ovat synnyttäjän supistukset. Vauvan pään tai takapuolen painaminen kohdunsuulle ja nännien stimulointi lisäävät oksitosiinin eritystä. Myös rentoutuminen edistää synnytystä, sillä stressihormoni estää oksitosiinin vapautumista aivoista. Kun kehon saa rennoksi, myös oksitosiinia erittyy enemmän ja synnytys etenee paremmin.
Oksitosiinin eritystä voidaan lisätä luonnollisin keinoin. Nännien stimulointi hieromalla, imettämällä tai sähköpumppua käyttämällä lisää oksitosiinin määrää elimistössä. Myös tukihenkilön kosketus lisää oksitosiinin eritystä ja rentouttaa synnyttäjää. Synnytyksen aikana voi itse nännejä stimuloimalla hieman edistää synnytyksen etenemistä. Oksitosiinilla on myös tärkeä merkitys synnytyksen jälkeen, jolloin se supistaa kohtua ja vähentää verenvuotoja. Synnytyksen jälkeen imetys lisää runsaasti oksitosiinin eritystä, mikä ehkäisee verenvuotoja ja edistää äidin ja vauvan välisen kiintymyssuhteen syntymistä. Jos imetys ei onnistu, myös vauvan pitäminen ihokontaktissa lisää oksitosiinia sekä äidillä että vauvalla. Rintojen tyhjentäminen käsin tai sähköpumpulla edistää myös oksitosiinin eritystä, joten ei tarvitse huolestua, jos imetyksen kanssa on vaikeuksia.
Onko vauvasi perätilassa? Opas perätilasynnytystä harkitsevalle tai siihen valmistautuvalle perheelle löytyy täältä!
