Etusivulle
Viikko 18
28.4. - 4.5.1917


Selaa viikkoja

Edell. 

viikko Seur. viikko
Edellinen Seuraava

Etsi Artikkelit
Suunnista Artikkelit

Kommentoi
Kommentoi

Vallankumousvappu sai väkijoukot liikkeelle

Kuva: Vapputiedonanto HS 30.4.1917

Vappu kokosi väkijoukot...

1.5. Vallankumouskeväänä vapusta muodostui ennennäkemättömän suuri juhla. Koleasta ja tuulisesta säästä huolimatta sadattuhannet ihmiset ottivat osaa kulkueisiin eri puolilla maata. Helsingissä Hietalahden torille marssi noin 50000 ihmistä. Torilla pidetyissä juhlapuheissa heijastuivat kireän tilanteen taustalla olleet työväenliikkeen vaatimus kahdeksan tunnin työpäivästä, kunnallislakien uudistuskysymys ja vaikeutunut elintarviketilanne. Erityisesti Hämeen ja Satakunnan vappukulkueissa juuri alkanut taistelu lyhemmästä työajasta nostatti tunteita äärimmilleen.

...ja lisäsi uskoa joukkovoimaan

Vapun vietto lisäsi eri yhteiskuntapiireissä uskoa joukkovoimaan ja loi pohjaa jo viikon aikana virinneille lakkohankkeille ja levottomuuksille sekä kiihdytti paikalliskaartien ja suojeluskuntien perustamisia.

1.5. Ensimmäinen maatyöväen järjestämä lakko kahdeksantuntisen työpäivän puolesta alkoi Kajaanin Puutavara OY:n maatilalla Kajaanin maakunnassa.

3.5. Huittisten Keikyässä maataloustuottajat perustivat suojelusvartion lakkolevottomuuksien varalta.

Suomen asemaa selviteltiin Pietarissa

28.4. Venäjän väliaikaisen hallituksen viivyttelytaktiikan kohteeksi joutunut Tokoin senaatin lakiesitys suuriruhtinaan valtaoikeuksien siirtämisestä senaatin talousosastolle oli edelleen neuvottelujen kohteena Pietarissa. Suomen edustajina neuvotteluissa väliaikaisen hallituksen kanssa olivat senaatin puheenjohtaja Oskari Tokoi sekä senaattorit Antti Tulenheimo ja E.N.Setälä.

29.4. Sosiaalidemokraattien lähetystö, johon kuuluivat K.H.Wiik, Edvard Gylling, Matti Turkia ja Evert Huttunen, saapui Pietariin tunnustelemaan Venäjän vasemmiston suhtautumista Suomen itsenäistymiseen.

2.5. Turkia ja Huttunen tapasivat bolsevikkien johtohahmon V.I.Leninin, joka ilmaisi täyden tukensa suomalaisten pyrkimyksille, vaikka se tarkoittaisi eroamista Venäjän valtakunnasta. Myös taistelu väliaikaista hallitusta vastaan sai hänen siunauksensa. Sen sijaan mensevikit ja sosialistivallankumoukselliset lähtivät siitä, että kysymys kuului tulevan lakiasäätävän kansalliskokouksen päätäntään. Tätä ennen Suomea varoitettiin omatoimisuudesta.

Eripurainen Suomalainen puolue otti itsenäisyyden tavoitteekseen

4.5. alkaneessa Suomalaisen puolueen puoluekokouksessa oli vaikeuksia löytää yhteisiä linjoja ajankohtaisissa poliittisissa kysymyksissä. Myös itsenäisyyskysymyksessä puolueessa oli vahva myöntyväisyyttä kannattanut siipi. Lopulta saatiin kuitenkin aikaan päätöslauselma, jonka mukaan Suomen oli pyrittävä mahdollisimman laajaan itsenäisyyteen, tavoitteen ollessa ensisijaisesti päätösvallan siirtäminen kotimaisille valtioelimille. Kysymyksessä ruotsin kielen asemasta puolue astui jyrkemmälle ruotsin kielen syrjäyttämistä vaatineelle linjalle. Ajatuksiin porvarillisten voimien yhdistämisestä vasemmiston uhkaa vastaan ja uuden, keskustapainotteisen puolueen perustamisesta puoluekokous ei lopulta ilmaissut kantaansa.

Laajoja kapinaliikkeitä Ranskan armeijassa

Maailmansodan länsirintamalla ranskalaisten laajaan läpimurtoon pyrkinyt, huhtikuun puolivälissä aloittama suurhyökkäys alkoi tyrehtyä Aisne-joen mutiin. Katastrofi nostatti jo huhtikuun viimeisinä päivinä laajoja kapinaliikkeitä Ranskan armeijassa. Armeija ajautuikin käytännössä aina kesäkuulle asti kestäneeseen toimintakyvyttömyyden tilaan.

4.5. Ranskan ja Englannin johtajat kokoontuivat Pariisiin miettimään uudelleen sotastrategiaansa. Sotilaallisista tappioista huolimatta hyökkäystoimintaa päätettiin edelleenkin jatkaa, mutta suurista läpimurtoiskuista kuitenkin luovuttiin toistaisesti.


Kuva: Helsingin kaupunki yritti myös hillitä vapun viettoa. Lähde: Helsingin Sanomat 30.4.1917.

Kirjallisuutta

Borg, Olavi, Suomen puolueet ja puolueohjelmat 1880-1964. Politiikan tutkimuksia 7. WSOY, Porvoo 1965.

Itsenäistymisen vuodet 1917-1920, osa 1. Irti Venäjästä. Päätoimittaja Ohto Manninen. VAPK-kustannus, Helsinki 1992.

Kuohuva vuosisata, osa 5. Ex Libris, Tampere 1976.



Kirjallisuusluettelo


Tekijät: Maarit Mäntykenttä < mm52722@uta.fi> ja Petteri Mäkinen <pm52718@uta.fi>

Etusivulle