Viikko 19
5.5 - 11.5.1917
Selaa viikkoja
Edellinen
Seuraava
Suunnista
Artikkelit
Kommentoi
Ongelmia ruplista ja lakoista
Tällä viikolla maatyöläisten lakot jatkuivat Hämeessä ja Porin seudulla. Lisäksi Raumalla alkoi yleislakko. Bolsevikit pitivät kokouksen Pietarissa, jossa Lenin esitti näkemyksensä siitä miksi Venäjä oli vielä mukana maailmansodassa. Itse sodassa rintamalinjat eivät liikkuneet, mutta varsinkin länsirintamalla käytiin kiivaita taisteluja. Suomessa olevia venäläisiä närkästytti, kun kauppiaat eivät enää ottaneet vastaan heidän rupliaan. Elintarvikekysymys herätti yleisesti huomiota, ja tilanteen korjaamiseksi yritettiin löytää ratkaisuja.
Puoluekokouksia Suomessa ja Pietarissa
6.5. Vanhasuomalaisten 4. päivänä alkanut puoluekokous päättyi. Kokouksessa keskusteltiin mm. kielikysymyksestä ja porvarillisten voimien yhdistämisestä. Päähuomio oli kuitenkin itsenäisyyskysymyksessä. Mielipiteet risteilevät jyrkän itsenäisyyslinjan ja maltillisemman edistyksen välillä. Kokous hyväksyi puoluejohdon laatiman esityksen, että ensin toteutettaisiin mahdollisimman laaja itsemääräämisoikeus, jonka jälkeen päätösvalta voitaisiin siirtää suomalaisille valtioelimille.
7.5. Pietarissa kokoontui Venäjän sosiaalidemokraattisen puolueen bolsevistisen ryhmän yleinen edustajakokous. Lenin ja hänen kannattajiaan valittiin yksimielisesti puhemiehistöön. Alustuksessaan Lenin selitti, ettei sotaa voida lopettaa vain aseiden laskemisella yhdellä puolen, joten sotaa oli jatkettava puolustussotana niin kauan kun valta siirtyy työväestölle. Leninin mukaan väliaikainen hallitus oli pystyssä vain muutamien köyhälistöpiirien itsetiedostamattoman kannatuksen avulla. Luokkataistelua ei näin ollen tarvittu suoraan kumoustaisteluun, riitti ainoastaan tämän valheellisen kannatuksen vahingollisuuden selittäminen.
Lakkoja
7.5 Raumalla alkoi yleislakko, jolla paikallinen työväenliike vaati kunnallista demokratiaa. Ympäri maata esiintyi muutenkin runsaasti lakkoja, esimerkiksi Ylistaron tiilitehtaalla. Samaan aikaan jatkuivat myös maatyöläisten lakot Hämeessä heidän vaatiessaan samoja työehtoja kuin tehdastyöläisillä. Neuvotteluja maatyöläisten lakkojen lopettamiseksi käytiin, ja osa lakoista lopetettiinkin.
9.5. Raumalla sotaväki oli ilmeisesti lakosta johtuen katkaissut puhelinyhteydet kaupunkiin. Sotaväki oli ottanut puhelinkeskusaseman haltuunsa ja välittää vain sotilaspuhelut.
Kiistelyä ruplista ja rauhattomuutta Venäjällä
7.5. Venäläisten keskuudessa esiintyi tyytymättömyyttä, koska venäläistä rahaa ei ole voitu ottaa vastaan Suomen kaupoissa ja pankeissa niin paljon kun oli tarjottu. Turun armeijan, laivaston ja työmiesten edustajien neuvosto oli kääntynyt Venäjän rahaministerin puoleen, että rahaa ei voitaisi kieltäytyä vastaanottamasta.
Ongelmana oli ruplan kurssin heittely, sillä sen arvo saattoi laskea nopeasti huomattavan paljon, ja taustalla vaani uhka sen arvon romahtamisesta.
8.5. Raja-Karjalassa tehtiin ahkerasti venäläistyttämistyötä, mm. laadittiin aloitteita venäläisten koulujen uudelleen avaamiseksi.
11.5. Levottomuudet Venäjällä jatkuivat. Hallitus vetosi kansaan pyytäen siltä tukea, muutoin anarkia ja sisällissota uhkasivat maata.
Elintarvikekriisiin yritetään löytää ratkaisuja
8.5. Helsingin kaupungin muonitustoimikunta päätti kaupungin asukkaitten toimeentulon helpottamiseksi luovuttaa kaupungin mailta halukkaille viljelyspalstoja, etupäässä perunan viljelystä varten. Seuraavana päivänä viljelypalstoille oli ilmoittautunut jo noin 1000 kaupunkilaista.
9.5. Eduskunnassa etsittiin ratkaisua elintarviketilanteeseen, sillä täysistunnossa otettiin käsittelyyn ehdotus elintarvikelaiksi, jonka käsittelyä jatkettiin 11.5.
Oikeisto ja vasemmisto aktivoivat toimintaansa
10.5. Aktivistit perustivat Uusi Päivä -lehden ajamaan itsenäisyysasiaa ja kohottamaan kansallistunnetta. Mukana oli talouselämän ja sivistyneistön edustajia nuor- ja vanhasuomalaisista.
11.5. Työmiehessä julkaistiin ilmoitus, jossa kutsuttiin vuosien 1905-1906 punakaartilaisia kokoontumaan seuraavana päivänä Kaisaniemen kentälle.
Maailmansota
11.5. Viikon kuluessa Englannin kauppalaivastosta oli upotettu 24 yli 1,600 tonnin painoista englantilaista laivaa, 22 pienempää laivaa sekä 16 kalastajalaivaa.
Kuva 1: "Ei raumalaiset piittaa nyt senaatistaan, on Tokoi heille ilmaa vaan ja käskyt Woionmaan." Lähde: Helsingin Sanomat 13.5.1917.
Kuva 2: " Ken ruplajonon nähnyt on eessä pankin oi, hän uskoo, että kulta wiel´ ihmeet tehdä voi." Lähde: Helsingin Sanomat 13.5.1917.
Kuva 3: "Jo nousi 'Uusi Päivä', en tiedä, mistä päin, en myöskään minne laskee - se koditon on näin." Lähde: Helsingin Sanomat 13.5.1917.
Kirjallisuutta
Haapala, Pertti, Kun yhteiskunta hajosi. 1994.
Kirjallisuusluettelo
Tekijät: Eveliina Lahtinen < Eveliina.Lahtinen@uta.fi> ja Merja Kukkola <himeku@uta.fi>