Bolsevikit
Bolsevikkipuolue syntyi Sosiaalidemokraattisen puolueen hajotessa kahtia vuoden 1903
puoluekokouksessa. Kokous pidettiin maanpaossa Brysselissä ja Lontoossa. Nimi merkitsee
enemmistöä (ven. bolshe=enemmän), eli bolsevikkejä oli kokouksessa enemmän kuin
mensevikkejä (ven. menshe=vähemmän).
Bolsevikkien toiminta oli kielletty helmikuun vallankumoukseen asti.
Bolsevikit kannattivat puolueen pitämistä pienenä, kurinalaisena
"ammattivallankumouksellisten" johtamana joukkona joka vetäisi kansan
vallankumoukseen, kun taas mensevikit toivoivat puolueesta suurten joukkojen
työväenpuoluetta joka olojen kypsyessä ottaisi vallan käsiinsä. Bolsevikkien johtaja
oli Vladimir Iljitsh Lenin (oik. Uljanov).
1917 tilanne oli muuttunut siten että mensevikkien kannatus oli huomattavasti
laajempi kuin bolsevikkien. Neuvostoja hallitsivat lähinnä mensevikit ja
sosialistivallankumoukselliset, joten bolsevikit joutuivat
hyväksymään väliaikaisen hallituksen vaikka pitivät sitä
vastavallankumouksellisena. He suunnittelivatkin väliaikaisen hallituksen kaatamista
sosialistisella vallankumouksella joka toteutettaisiin kun tilanne olisi otollinen.
Bolsevikeilla oli myös sisäisiä erimielisyyksiä, mutta kun maanpaossa ollut johtaja
Lenin saapui Pietariin maaliskuussa 1917 hän onnistui yhdistämään puolueen eri siivet.
Leninin mukaan oli mm. kiellettävä kaikki tuki väliaikaiselta hallitukselta ja
muodostettava neuvostotasavalta. Lenin ymmärsi etteivät bolsevikit voisi noin vain ottaa
valtaa käsiinsä vaan hallituksen sotapolitiikkaan kyllästyneet kansanjoukot oli saatava
bolsevikkien tueksi.
Kansan tuen saamiseksi oli luotava tehokas propaganda. Keväällä 1917 ei ollutkaan
vaikeaa saada kansaa vaatimaan "leipää, rauhaa ja maata". Kuitenkin neuvostoissa
mensevikkien ja sosialistivallankumouksellisten kannatus ylitti moninkertaisesti
bolsevikkien kannatuksen.
Kesäkuussa 1917 bolsevikkien propaganda sai aikaan työläisten ja sotilaiden
vallankaappausyrityksen. Puolueen johto ei katsonut ajan vielä olevan kypsä tähän
mutta joutui kansanjoukkojen painostuksesta asettumaan liikkeen johtoon. Kapina
kuitenkin kukistettiin muutamassa päivässä. Bolsevikkien puoluetoimisto suljettiin
ja puolueen johtoa vangittiin. Lenin joutui pakenemaan Suomeen.
Elokuussa 1917 tapahtunut oikeistokaappausyritys kuitenkin vahvisti jälleen
bolsevikkien asemaa. Väliaikainen hallitus vapautti vangittua puoluejohtoa.
Syyskuussa bolsevikit saivat jo enemmistön Pietarin ja Moskovan neuvostoissa ja pian
myös monissa muissa tärkeissä kaupungeissa.
Lenin katsoi ajan olevan kypsä kaiken vallan ottamiselle neuvostojen
ja sitä kautta bolsevikkien käsiin. Ratkaisevassa kokouksessa 23.10.1917 puolueen
keskuskomitea päätti äänin 10-2 aloittaa aseellisen kaappauksen, josta seurasi
lokakuun vallankumous.
Kuva: Lenin lokakuun vallankumouksen 2-vuotisjuhlapäivänä. Lähde: Lenin-museo
Kirjallisuutta
Venäjän ja Neuvostoliiton historia, Kirkinen, Heikki (toim.), Otava 1986
Westwood, J.N.: Endurance and Endeavour - Russian history 1812-1992, Oxford
University Press 1993
Kirjallisuusluettelo
Internet-linkkejä
Tekijät: Mikko Aho <
ma54441@uta.fi> ja
Teemu Ahola <ta56104@uta.fi>
Etusivulle