Suunnista
Artikkelit
Kommentoi
Bolsevikit
Bolsevikkipuolue syntyi Sosiaalidemokraattisen puolueen hajotessa kahtia vuoden 1903 puoluekokouksessa. Kokous pidettiin maanpaossa Brysselissä ja Lontoossa. Nimi merkitsee enemmistöä (ven. bolshe=enemmän), eli bolsevikkejä oli kokouksessa enemmän kuin mensevikkejä (ven. menshe=vähemmän).
Bolsevikkien toiminta oli kielletty helmikuun vallankumoukseen asti.
Bolsevikit kannattivat puolueen pitämistä pienenä, kurinalaisena "ammattivallankumouksellisten" johtamana joukkona joka vetäisi kansan vallankumoukseen, kun taas mensevikit toivoivat puolueesta suurten joukkojen työväenpuoluetta joka olojen kypsyessä ottaisi vallan käsiinsä. Bolsevikkien johtaja oli Vladimir Iljitsh Lenin (oik. Uljanov).
1917 tilanne oli muuttunut siten että mensevikkien kannatus oli huomattavasti laajempi kuin bolsevikkien. Neuvostoja hallitsivat lähinnä mensevikit ja sosialistivallankumoukselliset, joten bolsevikit joutuivat hyväksymään väliaikaisen hallituksen vaikka pitivät sitä vastavallankumouksellisena. He suunnittelivatkin väliaikaisen hallituksen kaatamista sosialistisella vallankumouksella joka toteutettaisiin kun tilanne olisi otollinen.
Bolsevikeilla oli myös sisäisiä erimielisyyksiä, mutta kun maanpaossa ollut johtaja Lenin saapui Pietariin maaliskuussa 1917 hän onnistui yhdistämään puolueen eri siivet. Leninin mukaan oli mm. kiellettävä kaikki tuki väliaikaiselta hallitukselta ja muodostettava neuvostotasavalta. Lenin ymmärsi etteivät bolsevikit voisi noin vain ottaa valtaa käsiinsä vaan hallituksen sotapolitiikkaan kyllästyneet kansanjoukot oli saatava bolsevikkien tueksi.
Kansan tuen saamiseksi oli luotava tehokas propaganda. Keväällä 1917 ei ollutkaan vaikeaa saada kansaa vaatimaan "leipää, rauhaa ja maata". Kuitenkin neuvostoissa mensevikkien ja sosialistivallankumouksellisten kannatus ylitti moninkertaisesti bolsevikkien kannatuksen.
Kesäkuussa 1917 bolsevikkien propaganda sai aikaan työläisten ja sotilaiden vallankaappausyrityksen. Puolueen johto ei katsonut ajan vielä olevan kypsä tähän mutta joutui kansanjoukkojen painostuksesta asettumaan liikkeen johtoon. Kapina kuitenkin kukistettiin muutamassa päivässä. Bolsevikkien puoluetoimisto suljettiin ja puolueen johtoa vangittiin. Lenin joutui pakenemaan Suomeen.
Elokuussa 1917 tapahtunut oikeistokaappausyritys kuitenkin vahvisti jälleen bolsevikkien asemaa. Väliaikainen hallitus vapautti vangittua puoluejohtoa. Syyskuussa bolsevikit saivat jo enemmistön Pietarin ja Moskovan neuvostoissa ja pian myös monissa muissa tärkeissä kaupungeissa.
Lenin katsoi ajan olevan kypsä kaiken vallan ottamiselle neuvostojen ja sitä kautta bolsevikkien käsiin. Ratkaisevassa kokouksessa 23.10.1917 puolueen keskuskomitea päätti äänin 10-2 aloittaa aseellisen kaappauksen, josta seurasi lokakuun vallankumous.
Kuva: Lenin lokakuun vallankumouksen 2-vuotisjuhlapäivänä. Lähde: Lenin-museo
Kirjallisuutta
Venäjän ja Neuvostoliiton historia, Kirkinen, Heikki (toim.), Otava 1986
Westwood, J.N.: Endurance and Endeavour - Russian history 1812-1992, Oxford University Press 1993
Kirjallisuusluettelo
Internet-linkkejä
Tekijät: Mikko Aho < ma54441@uta.fi> ja Teemu Ahola <ta56104@uta.fi>