Tunnustetaanko itsenäisyys?
15.12. "Uuden valtion syntyminen tai autonomisen aseman
muodostuminen ei välttämättä tarvitse kansainvälistä
tunnustusta. Valtion olemassaolo ei ole riippuvainen siitä ovatko
muut valtiot antaneet sille tunnustuksensa. Mutta vaikka tällä
tunnustamisella ei ole valtion syntyyn nähden perustavaa merkitystä,
on uudelle valtiolle itselleen tärkeätä, että tuo tunnustus
annetaan..."
Näin kirjoitti Helsingin Sanomat joulukuun 15. päivänä.
Suomi ei siis vielä ollut tähän mennessä saanut tunnustusta ulkomailta, kun se oli julistautunut itsenäiseksi lukemalla senaatin laatiman julistuksen eduskunnassa 4.12.1917. Suomelle
olisi kuitenkin ollut tärkeätä saada kansainvälinen
tunnustus itsenäisyydelleen, jotta se olisi voinut ryhtyä harjoittamaan
itsenäistä politiikkaa sekä solmia suhteita ulkovaltoihin.
Suomessa oltiin erityisen pettyneitä siihen, että Ruotsi ei
ollut tunnustanut Suomen itsenäisyyttä, vaan odotti Venäjän
reaktiota Suomen itsenäistymiseen. Ruotsissa kirjoiteltiin lehdissä,
että Ruotsin hallituksen kannattaa suhtautua varauksella Suomen itsenäisyyden
tunnustamiseen. Samanaikaisesti maailmalta kiiri uutisia, joissa useat
lehdet kehoittivat maittensa hallituksia tunnustamaan Suomen itsenäisyyden
ja solmimaan viralliset suhteet Suomeen.
Ranskalainen "Le Figaro" kirjoitti, että Ranskan hallituksen
pitäisi tunnustaa Suomen itsenäisyys sillä ehdolla, että
Suomi ei hakisi itsenäisyyden tunnustamista Saksalta. Suomen hallituksen
mielestä tämä ei kuitenkaan ollut sopivaa, koska Suomessa
haluttiin olla puolueettomia ja saada tunnustus kaikilta itsenäisiltä
valtioilta.
Suomessa toivottiin, että Venäjä ei pitkittäisi
tunnustuksensa antamista ja että Suomen sosialistit
käyttäisivät vaikutusvaltaansa bolsevikkeihin,
jotta tunnustus saataisiin mahdollisimman nopeasti. Näin sosialisteille
tarjoutuisi myös mahdollisuus näyttää, että he
olivat itsenäisen Suomen puolella.
Venäläisten sotajoukkojen poistaminen Suomesta
15.12. Eduskunnalle esitettiin senaatin kirjelmä, jossa
senaatti vaati noin 100 000 venäläissotilaan välitöntä
poistamista Suomesta. Sotajoukkojen poistamista perusteltiin lähinnä
seuraavilla seikoilla. Ensinnäkin ymmärrettiin, että Suomeen
oli tuotu venäläisiä sotajoukkoja suojaamaa Venäjän
luoteisrajaa, mutta Suomen itsenäistyttyä Suomi tulisi itse huolehtimaan
rajojensa turvaamisesta. Toiseksi suuri sotaväki käytti niukkoja
elintarvikevaroja, joita ei ollut tarpeeksi siviileillekään.
Kolmantena syynä esitettiin, että venäläiset joukot
olivat joillakin alueilla puuttuneet Suomen sisäisiin asioihin ja
estäneet järjestyksen pidon sekä yllyttäneet ääriryhmittymiä
laittomuuksiin.
Miliisien lakko
15.12. Turussa alkoi miliisien lakko,
jonka seurauksena esikaupungin köyhälistö lähti ryöstämään
ja tuhoamaan kauppoja. Lakon taustalla olivat kiistat palkoista ja miliisilaitoksen
laillistamisesta. Jo marraskuun suurlakon aikana
Turun miliisi oli vanginnut kuvernööri Collanin ja poliisimestari
Nikanderin, eivätkä miliisit suostuneet vapauttamaan heitä
ennen kuin palkat nousisivat.
Lakon aikana ihmiset ryöstivät ja rikkoivat yhteensä
noin viisikymmentä liikettä ja vahingot nousivat satoihin tuhansiin
markkoihin. Vasta neljäntenä lakkopäivänä saatiin
kaupunkiin järjestys, kun venäläiset ratsu- ja jalkaväkijoukot
hajottivat väkijoukot ja lopettivat ryöstöt.
Kiistelyä lipusta
16.12. Lippukomitea kiisteli Suomen lipun
väristä eli olisiko
se väritykseltään puna-keltainen vaiko sini-valkoinen. Tässä
vaiheessa komitea päätyi puna-keltaiseen lippuun käyttäen
mallina vuosien 1583-1595 kuvausta Suomen vaakunasta. Suomen kansallislippuun
tulisi tämän mallin mukaan "kullattu leijona kruunu päässä,
oikea etukäpälä ojennettuna miekalla, takakäpälät
polkemassa venäläistä miekkaa, ympärillä hopeoituja
ruutuja punaisella pohjalla".
Varastettuja hevosia
17.12. Noin viisikymmentä punakaartilaista
varasti 32 hevosta junavaunuista Tampereella ja heidän apunaan väitettiin
olleen venäläisiä sotilaita. Hevoset olivat olleet matkalla
Kaisaniemen poliisikouluun. Myöskin Lahdessa punakaartilaiset varastivat
24 hevosta.
Välikysymys eduskunnassa
18.12. Sosialistit esittivät eduskunnassa välikysymyksen,
jossa tiedusteltiin minkälaisiin toimenpiteisiin senaatti oli ryhtynyt
saadakseen Venäjältä tunnustuksen Suomen itsenäisyydestä.
Lisäksi haluttiin tietää oliko Suomeen tulossa ruotsalaisia
joukkoja poistamaan venäläiset joukot Suomesta, niin kuin huhu
oli kiertänyt. Sosialistit halusivat myös tietää oliko
ruotsalaisille luvattu Ahvenanmaa palkkioksi avustaan.
18.12. Carl Gustav Emil Mannerheim saapui Suomeen erottuaan
Venäjän armeijasta.
Turussa rauhoitutaan
20.12. Senaattori Arthur Castrén sai solmittua Turun
porvarillisten kaupunginvaltuutettujen ja sosiaalidemokraattien kanssa
sopimuksen, joka lopetti lakon. Tämän jälkeen kuvernööri
Collan ja poliisimestari Nikander vapautettiin. Turkuun muodostettiin järjestyslautakunta,
jonka tehtäväksi tuli miliisilaitoksen uudistaminen.
21.12. SAJ:n puheenjohtaja Oskari Tokoi
onnistui joukkokokouksessa taivuttelemaan Turun miliisit palaamaan töihin,
kun valtio lupasi maksaa miliisien palkat.
Kuva: Maamme itsenäisyyden
kansainvälinen tunnustaminen. Otsikko Helsingin
Sanomissa 15.12.1917
Lähteet
Helsingin Sanomat 15.12-21.12.1917.
Jägerskiöld,
Stig; Gustaf Mannerheim 1906-1917. Keuruu 1965.
Malmberg Lauri, Österman
Hugo, Kivilinna M. , Viherjuuri H. J. , Ylänne Yrjö (toim.);
Suomen vapaussota kuvissa, Helsinki 1934.
Manninen Ohto (toim.); Itsenäistymisen
vuodet 1917- 1920 irti Venäjästä, Helsinki 1992.
Kirjallisuusluettelo
Tekijä: Paula Savolainen <ps60345@uta.fi>
Etusivulle