Kiistelyä Suomen lipusta

Tunnustetaanko itsenäisyys?

15.12. "Uuden valtion syntyminen tai autonomisen aseman muodostuminen ei välttämättä tarvitse kansainvälistä tunnustusta. Valtion olemassaolo ei ole riippuvainen siitä ovatko muut valtiot antaneet sille tunnustuksensa. Mutta vaikka tällä tunnustamisella ei ole valtion syntyyn nähden perustavaa merkitystä, on uudelle valtiolle itselleen tärkeätä, että tuo tunnustus annetaan..."

Näin kirjoitti Helsingin Sanomat joulukuun 15. päivänä. Suomi ei siis vielä ollut tähän mennessä saanut tunnustusta ulkomailta, kun se oli julistautunut itsenäiseksi lukemalla senaatin laatiman julistuksen eduskunnassa 4.12.1917. Suomelle olisi kuitenkin ollut tärkeätä saada kansainvälinen tunnustus itsenäisyydelleen, jotta se olisi voinut ryhtyä harjoittamaan itsenäistä politiikkaa sekä solmia suhteita ulkovaltoihin.

Suomessa oltiin erityisen pettyneitä siihen, että Ruotsi ei ollut tunnustanut Suomen itsenäisyyttä, vaan odotti Venäjän reaktiota Suomen itsenäistymiseen. Ruotsissa kirjoiteltiin lehdissä, että Ruotsin hallituksen kannattaa suhtautua varauksella Suomen itsenäisyyden tunnustamiseen. Samanaikaisesti maailmalta kiiri uutisia, joissa useat lehdet kehoittivat maittensa hallituksia tunnustamaan Suomen itsenäisyyden ja solmimaan viralliset suhteet Suomeen.

Ranskalainen "Le Figaro" kirjoitti, että Ranskan hallituksen pitäisi tunnustaa Suomen itsenäisyys sillä ehdolla, että Suomi ei hakisi itsenäisyyden tunnustamista Saksalta. Suomen hallituksen mielestä tämä ei kuitenkaan ollut sopivaa, koska Suomessa haluttiin olla puolueettomia ja saada tunnustus kaikilta itsenäisiltä valtioilta.

Suomessa toivottiin, että Venäjä ei pitkittäisi tunnustuksensa antamista ja että Suomen sosialistit käyttäisivät vaikutusvaltaansa bolsevikkeihin, jotta tunnustus saataisiin mahdollisimman nopeasti. Näin sosialisteille tarjoutuisi myös mahdollisuus näyttää, että he olivat itsenäisen Suomen puolella.

Venäläisten sotajoukkojen poistaminen Suomesta

15.12. Eduskunnalle esitettiin senaatin kirjelmä, jossa senaatti vaati noin 100 000 venäläissotilaan välitöntä poistamista Suomesta. Sotajoukkojen poistamista perusteltiin lähinnä seuraavilla seikoilla. Ensinnäkin ymmärrettiin, että Suomeen oli tuotu venäläisiä sotajoukkoja suojaamaa Venäjän luoteisrajaa, mutta Suomen itsenäistyttyä Suomi tulisi itse huolehtimaan rajojensa turvaamisesta. Toiseksi suuri sotaväki käytti niukkoja elintarvikevaroja, joita ei ollut tarpeeksi siviileillekään. Kolmantena syynä esitettiin, että venäläiset joukot olivat joillakin alueilla puuttuneet Suomen sisäisiin asioihin ja estäneet järjestyksen pidon sekä yllyttäneet ääriryhmittymiä laittomuuksiin.

Miliisien lakko

15.12. Turussa alkoi miliisien lakko, jonka seurauksena esikaupungin köyhälistö lähti ryöstämään ja tuhoamaan kauppoja. Lakon taustalla olivat kiistat palkoista ja miliisilaitoksen laillistamisesta. Jo marraskuun suurlakon aikana Turun miliisi oli vanginnut kuvernööri Collanin ja poliisimestari Nikanderin, eivätkä miliisit suostuneet vapauttamaan heitä ennen kuin palkat nousisivat.

Lakon aikana ihmiset ryöstivät ja rikkoivat yhteensä noin viisikymmentä liikettä ja vahingot nousivat satoihin tuhansiin markkoihin. Vasta neljäntenä lakkopäivänä saatiin kaupunkiin järjestys, kun venäläiset ratsu- ja jalkaväkijoukot hajottivat väkijoukot ja lopettivat ryöstöt.

Kiistelyä lipusta

16.12. Lippukomitea kiisteli Suomen lipun väristä eli olisiko se väritykseltään puna-keltainen vaiko sini-valkoinen. Tässä vaiheessa komitea päätyi puna-keltaiseen lippuun käyttäen mallina vuosien 1583-1595 kuvausta Suomen vaakunasta. Suomen kansallislippuun tulisi tämän mallin mukaan "kullattu leijona kruunu päässä, oikea etukäpälä ojennettuna miekalla, takakäpälät polkemassa venäläistä miekkaa, ympärillä hopeoituja ruutuja punaisella pohjalla".

Varastettuja hevosia

17.12. Noin viisikymmentä punakaartilaista varasti 32 hevosta junavaunuista Tampereella ja heidän apunaan väitettiin olleen venäläisiä sotilaita. Hevoset olivat olleet matkalla Kaisaniemen poliisikouluun. Myöskin Lahdessa punakaartilaiset varastivat 24 hevosta.

Välikysymys eduskunnassa

18.12. Sosialistit esittivät eduskunnassa välikysymyksen, jossa tiedusteltiin minkälaisiin toimenpiteisiin senaatti oli ryhtynyt saadakseen Venäjältä tunnustuksen Suomen itsenäisyydestä. Lisäksi haluttiin tietää oliko Suomeen tulossa ruotsalaisia joukkoja poistamaan venäläiset joukot Suomesta, niin kuin huhu oli kiertänyt. Sosialistit halusivat myös tietää oliko ruotsalaisille luvattu Ahvenanmaa palkkioksi avustaan.

18.12. Carl Gustav Emil Mannerheim saapui Suomeen erottuaan Venäjän armeijasta.

Turussa rauhoitutaan

20.12. Senaattori Arthur Castrén sai solmittua Turun porvarillisten kaupunginvaltuutettujen ja sosiaalidemokraattien kanssa sopimuksen, joka lopetti lakon. Tämän jälkeen kuvernööri Collan ja poliisimestari Nikander vapautettiin. Turkuun muodostettiin järjestyslautakunta, jonka tehtäväksi tuli miliisilaitoksen uudistaminen.

21.12. SAJ:n puheenjohtaja Oskari Tokoi onnistui joukkokokouksessa taivuttelemaan Turun miliisit palaamaan töihin, kun valtio lupasi maksaa miliisien palkat.

---

Kuva: Maamme itsenäisyyden kansainvälinen tunnustaminen. Otsikko Helsingin Sanomissa 15.12.1917

---

Lähteet

Helsingin Sanomat 15.12-21.12.1917.

Jägerskiöld, Stig; Gustaf Mannerheim 1906-1917. Keuruu 1965.

Malmberg Lauri, Österman Hugo, Kivilinna M. , Viherjuuri H. J. , Ylänne Yrjö (toim.); Suomen vapaussota kuvissa, Helsinki 1934.

Manninen Ohto (toim.); Itsenäistymisen vuodet 1917- 1920 irti Venäjästä, Helsinki 1992.

Kirjallisuusluettelo

---

Tekijä: Paula Savolainen <ps60345@uta.fi>

---

Etusivulle