"Ratkaisujen viikko"

Joutui sentään joulu tuttu          Europa, se iso ukko

hulisevaan maahan tähän          katsoo meitä werhon takaa.

waikka taitaa joulurauhaa          Woiko noille itsenäisen

täällä olla warsin wähän.           waltakunnan kirjan jakaa?

Rauhanneuvottelut

22.12. Viralliset rauhanneuvottelut Neuvosto-Venäjän ja keskusvaltojen (Saksan ja sen liittolaisten välillä alkoivat Brest-Litovskissa.

Osapuolet olivat jo sopineet aselevosta 4.12 ja tätä aselepoa jatkettiin 15.12. Neuvotteluita eivät kuitenkaan hyväksyneet Ranska, Englanti ja ympärysvallat. Neuvosto-Venäjän sekä myöskin Saksan tavoitteena oli saada rauha nopeasti aikaan. Saksa halusi pikaisesti rauhan, koska se halusi päästä irti kahden rintaman sodasta, jotta se voisi siirtää itärintaman joukot länsirintamalle. Neuvosto-Venäjä taas halusi rauhan, sillä bolsevikkien asema ei ollut täysin varma.

Eduskunnan päätöksiä

22.12. Eduskunta pyysi, että Venäjän kansalliskokous tunnustaisi Suomen itsenäisyyden.

Suomen eduskunnan jo aikaisemmin hyväksymä itsenäisyysjulistus tarvitsi Venäjän sekä muiden ulkovaltojen tunnustamisen. Eduskunta ei saanut apua tukijaltaan Saksalta, koska maa ei halunnut vaarantaa Brest-Litovskissa alkamiaan rauhanneuvotteluita Neuvosto-Venäjän kanssa. Senaatin puheenjohtaja Svinhufvud oli jo aikaisemmin kysellyt lännestä Suomen itsenäisyyden tunnustamisen mahdollisuutta, mutta oli saanut kieltävän vastauksen. Jos Neuvosto-Venäjä tunnustaa Suomen, niin myöskin länsivallat ja Pohjoismaat voivat tunnustaa sen.

Eduskunta hyväksyy lain mooseksenuskolaisista eli juutalaisista.

Aikaisemmin juutalaiset eivät voineet tulla Suomen kansalaisiksi luopumatta uskostaan. Tämän lisäksi heidän oleskelunsa oli ollut tiukasti rajoitettua. Kolmenkymmenen vuoden ajan maassamme asuneet juutalaiset joutuivat ilmoittautumaan 6 kk:n välein viranomaisille, jotta saisivat luvan oleskella ja harjoittaa elinkeinoa maassamme. Muille maassamme olleille juutalaisille sallittiin vain tilapäisesti oleskelu ja matkustelu Suomessa määräaikaisilla passeilla. Tämän lisäksi ei-kristityt eivät saaneet todistaa, koska heiltä puuttui todistuskelpoisuus. Uusi laki toi uudistuksen kaikkeen edellä mainittuun: juutalaiset saattoivat päästä Suomen kansalaisiksi samoilla ehdoilla ja samassa järjestyksessä kuin muutkin kansalaisuutta hakevat. Tämän lisäksi he saivat oikeuden virkoihin kuten muutkin.

Pikku-uutisia Suomesta

22.12. Helsingin kaduilla tapahtui tappo ja ryöstöjä. Merisotilaan asuun pukeutuneet mieshenkilöt tappoivat miliisin, ryöstivät ajurin, kauppamatkustajan ja yrittivät ryöstää tullivahtimestarin.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti lahjoittaa vuoden 1918 alusta ilmaiset oppikirjat ja koulutarvikkeet kansakoululaisille.

Adressiluonnos

23.12. Suomen sosiaalidemokraatti K.H.Wiik laati luonnoksen kirjelmästä eli adressista bolsevikkipuolueelle.

Adressissa todettiin tsaarin sortopolitiikan herättäneen vihaa, jota hyväkseen käyttäen porvaristo oli vetänyt työväestön huomion pois luokkataistelusta. Tätä politiikkaa oli jatkanut väliaikainen hallitus, kun se ei ollut päästänyt Suomesta otettaan. Sosiaalidemokraatit ajattelivat, että maan köyhien piti taistella kapitalismia ja porvareita vastaan omassa maassaan. Vaikka valtioyhteys Suomen ja Venäjän välillä olisi katkennutkin, tuli Suomen ja Venäjän proletariaatin taistella yhdessä kapitalismia vastaan.

Adressissa sanottiin seuraavaa:
"Suomen kansan keskuudessa ei nykyisin ole mitään eri mieltä siitä, että Suomen valtiollinen riippumattomuus on saatava viipymättä voimaan. Tosin eri luokkain motiivit ovat tässä erilaiset. Suomen työväki tahtoo kansanvallan kannalta, porvaristo taas natsionalistiselta kannalta. Toverit, me uskomme olevan mitä arvokkaimman kansainvälisenkin merkityksen sillä, että Venäjän sosiaalidemokratia nyt Teidän kauttanne ja Teidän Kansankomissaarien Neuvostonne kautta osoittaa suurella, ripeällä valtioteolla, heti tunnustamalla Suomen täyden valtiollisen riippumattomuuden, päättäväisesti ajavansa sosiaalidemokraattisia kansallisuusperiaatteita voimaan. Tällä tavalla Te myös riistätte Suomen natsionalistien käsistä niiden pääaseen ja täytätte Suomen työväenluokan kasvavalla taisteluvarmuudella ja taisteluinnolla, entistä suuremmalla toivorikkaudella sen valtavan proletaarisen joukkoliikkeen tulosten suhteen, jonka Venäjän marraskuun vallankumous on Euroopassa alkanut."

Näillä argumenteilla pyydettiin Suomen itsenäisyyden tunnustamista. O.V.Kuusisen pyynnöstä pyyhittiin lopullisesta adressista kohta venäläisten sotajoukkojen evakuoinnista Suomesta. Hän ei ilmeisesti halunnut sulkea pois sitä mahdollisuutta, että sotajoukot voisivat auttaa vallankumouksen teossa Suomessa.

Pikku-uutisia

23.12. Washington antoi luvan viedä Suomeen 40 000 tonnia eli 10 laivalastillista viljaa, josta pääosa oli kauraa ja maissia.

Sunnuntaiyönä huligaanit murtautuivat Husön tilan päärakennukseen anastaen hilloja ja vaatteita 2000 mk:n edestä ja käteistä 200 mk.

Jouluaatto - iloa ja tragediaa

24.12. Joulunviettoa Helsingissä:
Sairaaloissa vietettiin jumalanpalveluksia ja lapsille jaettiin lahjoja ja karkkeja ja miehille paperosseja. Tunnelma oli korkealla, kun kuorot lauloivat joululauluja. Vankilassa ja kuritushuoneella vietettiin joulua vanhaan tapaan. Vangeille jaettiin kirjeitä, joululehtiä ja kirjallisuutta. Jumalanpalvelus oli juhlallisempi ja ruoka oli parempaa kuin tavallisesti.

Erään perheenemännän sanotaan koristelleen kuusensa ruokakorteilla Tampereen seudulla, koska ne olivat värikkäitä. Ylöjärvellä varastettiin navetasta jouluyönä kaksi lehmää, jotka pääsivät karkuun ja löytyivät aamulla metsästä. Aamulehti totesi tähän asiaan:"Joka tapauksessa on tuollainen warkaus ennen kuulumatonta."

Kivityömiehen vaimo jäi junan alle Tampereella ollessaan viemässä eväitä pojalleen töihin. Hän ei kuullut veturin tuloa pyryn tai sillalta tulleen metelin takia. Hän oli kuollessaan 46-vuotias. Samana päivänä Viialassa jäi matkustajajunan alle juna-asemalla naishenkilö, joka oli menossa tapaamaan tuttujaan.

Iältään 12-vuotias tyttö ampui vahingossa Muroleessa 8-vuotiaan pojan. Tyttö oli saanut ladatun aseen käsiinsä ilman, että aikuiset huomasivat sitä.

Brest-Litovskin toinen istunto

25.12. Brest-Litovskin rauhankonferenssin toinen istunto alkoi. Tilaisuudessa todettiin, että Venäjän julistuksen pääkohdat voitiin ottaa rauhankeskustelujen pohjaksi. Eli tämä tarkoitti sitä, että Neuvosto-Venäjä pystyi aloittamaan keskustelut rauhasta keskusvaltojen kanssa julistuksensa pääsisällön mukaan: kohti rauhaa ilman aluevaltauksia ja sotakorvauksia.

Uutisia kotimaasta

26.12. Tampereen järjestyskaartin esikunta päätti hankkia aseita Pietarista.

Järjestyskunnan esikunta lähetti kolme miestä Pietariin, että he hankkisivat aseita. Tätä ennen oli jo yritetty saada aseita Helsingistä laihoin tuloksin. Sieltä saatiin ainoastaan 5000 patruunaa ja lupaus, että he myöhemmin saisivat toiset 5000 patruunaa lisää. Oli ollut myös esillä aie hankkia aseita Turusta, mutta siitä luovuttiin.

Viljavarkausyritys

Yöllä oli viljavarkauden yritys Etelä-Pirkkalassa. Aamulehden mukaan viisi sotilaspukuun pukeutunutta miestä yritti ryöstää viljamakasiinin. Talossa huomattiin kuitenkin asiattomat liikuskelijat ja lähdettiin takaa-ajoon. Laukauksiakin ammuttiin ja yksi varkaista saatiin kiinni, ja hän ilmiantoi muutkin varkauteen osallistuneet.

Kaksi tahoa

27.12. Sosialistit ehtivät senaatin edelle.

Sosiaalidemokraattien lähetystö K.H.Wiik, Edvard Gylling ja Kullervo Manner olivat Pietarissa, jossa he luovuttivat adressin Leninille. SDP:n puoluetoimikunta oli käsitellyt adressia jo 25.12. Kirjelmän pääsisältönä oli se, että Suomen itsenäisyys helpottaisi työväestön kamppailua kapitalismia ja Suomen porvaristoa vastaan.

Senaatin päätös

Senaatti päätti ottaa yhteyttä ja neuvotella Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta neuvostohallituksen kanssa. Mikään maa ei ollut tunnustanut Suomea kolmen viikon aikana, jolloin se olisi ollut mahdollista. Porvari Svinhufvudin senaatti oli pakotettu kääntymään bolsevikkien puoleen., koska muut tiet olivat suljettuina.

Pikku-uutisia Suomesta

27.12. Voinjakelua oli luvassa Helsingissä. Kupongeilla no: 30 ja 31 sai 100 g voita per henkilö.

Helsingin Sanomat kirjoitti, että Luhangassa oli ollut paljon salapolttoja, vaikka oli ollut puutetta viljasta. Salapoltot olivat johtaneet useiden viinatehtaiden hävittämiseen.

Itsenäisyyden tunnustuksen saaminen varmistuu

28.12. Senaatin lähetystö (Carl Enckell ja K.G.Idman) saapui Smolnaan ja tapasi Leninin.

Lenin vastasi lähetystön kyselyihin itsenäisyyden tunnustamisen muodollisuuksista näin:"Se on sangen yksinkertaista. Hallituksenne kirjoittaa meille kirjeen, johon heti vastataan".

Bolsevikkien keskuskomitea ilmoitti vastaanottaneensa sosialistien adressin ja hyväksyi sen, ja oli samaa mieltä siinä esitetyistä näkökohdista.

Kotimaasta ja ulkomailta

28.12. Venäläisten sotamiesneuvostojen aluekomitea kielsi Suomessa olevien venäläisten sotilaiden puuttumisen Suomen sisäpolitiikkaan.

Venäläisiä sotilaita oli pitkään syytetty siitä, että he olivat jo pitkään sekaantuneet Suomen sisäpolitiikkaan. Yleensä tämä oli kuitenkin tapahtunut suomalaisten pyynnöstä. Suurin osa sotilaista halusi kuitenkin palata kotimaahansa.

Suomi sai omat kolikkonsa senaatin vahvistuksesta.

Uudet rahat olivat ulkonäöltään luontoon liittyviä. Aiheena olivat kuusen- ja männynoksat, tähkäpäät ja Suomen vaakunan ruusut.

Turun järjestyskaarti antoi rahaa asehankíntoihin

Työväen järjestyskaartin ylipäällikkö Ali Aaltonen kirjoitti järjestyskaartin yleisesikunnan puolesta todistuksen, jossa hän ilmoitti saaneensa Turun järjestyskaartilta 6000 mk aseiden hankintaa varten. Tämän lisäksi piti hänen saada nostaa Pietarin pankista 4000 mk Turun kaartin rahoja.

Suojeluskuntien päällystökoulutus alkoi Vimpelissä Etelä-Pohjanmaalla.

Kurssin järjestäjänä oli Ylioppilassuojelukunta, jonka lisäksi koulutuksessa oli mukana miehiä Vaasan läänistä. Suojeluskuntien puutteena olivat olleet koulutus ja aseet. Kurssi kesti kolme viikkoa ja pääkouluttajina olivat Paul von Gerich, Aarne Sihvo ja Juho Heiskanen.

Työttömyys vaivasi Parkanoa.

Sieltä lähetettiin sähke senaattiin, jossa pyydettiin, että Pori-Haapamäki-radan rakentaminen olisi voitu aloittaa mahdollisimman pian työttömyyden helpottamiseksi.

Stephansonin retkikunta

Aamulehti kertoi, että Stephansonin retkikunta oli saapunut Jukunin Alaskaan oleskeltuaan 4½ vuotta napaseudulla, missä he olivat kartoittaneet alueita ja tehneet tieteellistä tutkimusta eskimoiden parissa.

---

Kuva: Pilakuva Helsingin Sanomissa 23.12.1917.

---

Käytetty kirjallisuus ja muut keskeiset lähteet

Lappalainen Jussi T.,Itsenäisen Suomen synty. Jyväskylä 1977

Polvinen, Tuomo, Venäjän vallankumous ja Suomi 1917-1920 I. Juva 1987

Suomen itsenäistymisen kronikka. Jyväskylä 1992

Suomen historia 6: romantiikasta modernismiin...Espoo 1988

Suomi 75: itsenäisen Suomen historia. Jyväskylä 1991

Upton, Anthony F., Vallankumous Suomessa 1917-1918 I. Jyväskylä 1980

Aamulehti, vuosi 1917, viikko 52

Helsingin Sanomat, vuosi 1917, viikko 52

Valtiopäiväasiakirjat. Toiset valtiopäivät 1917, pöytäkirjat.

Kirjallisuusluettelo

---

Tekijä: Tanja Myller <tm61000@uta.fi>

---

Etusivulle