Suunnista
Artikkelit
Kommentoi
Suomen lipun historia
Itsenäisyyttä edeltänyt aika
Suomi sai varsinaisesti oman virallisen lippunsa vasta vuonna 1918, mutta kuitenkin jo tätä ennen löytyy historiasta mainintoja erityisistä Suomessa käytetyistä lipuista. Kun Suomi vuonna 1581 sai suuriruhtinaanmaan arvon (Ruotsin alaisuudessa) ja oman leijonavaakunan, ryhdyttiin täällä käyttämään punakeltaisia värejä kansallisväreinä. Usein lipuissa oli kuvattuna punaisella pohjalla kultainen jalopeura, joka tallasi käpälillään itämaista käyräsapelia.1860-luvulla Suomessa heräsi ensimmäisen kerran laajempaa keskustelua omasta kansallislipusta. Tämä liittyi Suomessa viriävään suomalaisuusaatteeseen (fennomaniaan). Vuonna 1863 Suomessa tehtiin jo useita luonnoksia Suomen kansallislipuksi. Helsingfors Dagbladetin yhdessä ehdotuksessa oli punaisella pohjalla keltainen risti, jota reunusti sininen raita.
Zachris Topeliuksen lippuehdotuksessa oli valkoisella pohjalla kolme sinistä raitaa vinottain ja keskimmäisen raidan keskellä oli viisisakarainen tähti.
Lehdessä esiteltiin myös lippu, jossa oli valkoinen risti sinisellä pohjalla. Ehkäpä hauskin aikalaisehdotus oli Otto Donnerin lippu, jossa oli valkoisella pohjalla sininen raita vinottain ja oikea yläkulma ja vasen alakulma olivat punaiset.
Aikalaiset näet pitivät tätä ehdotusta paremminkin karkkipaperikilpailuun sopivana.
Lippua suunniteltaessa käytiin eniten kiistaa siitä pitäisikö käyttää sini-valkoista vaiko puna-keltaista väritystä. Tämä kiistely loppui kuitenkin lyhyeen, sillä lippuja ei koskaan päästy esittämään edes valtiopäiville saakka. Tästä oli seurauksena se, että Suomessa käytettiin rinnan useita eri lippuja. Kuvaavaa oli seuraavanlainen kuvaus lippujen käytöstä: "Kaupungilla liehuivat julkisissa rakennuksissa leijonaliput ja yksityisten katoille oli ilmestynyt uusia omia lippujamme: sini- ja valkeakaistaisia tai siniraitaisia kuin Kreikan lippu tai enimmät punakeltaisia, toiset keltajuovaisia kuin Espanjan lippu, joukossa Ruotsin lippujakin...".
Itsenäisyyden aika
Suomen itsenäistyttyä tuli tärkeäksi saada oma kansallislippu, jolla voitaisiin kuvata Suomen valtiollista vapautta. Jo ennen julistautumista itsenäiseksi oli Suomen merenkulkuliiton hallinto esittänyt senaatille pyynnön oman kauppalipun säätämisestä. Tätä varten perustettiinkin lippukomitea, jossa olivat jäseninä kauppaneuvos Lars Krogius, arkkitehti Eliel Saarinen ja filosofian tohtori Uuno T. Sirelius.Komitea ehdotti Suomen valtiolipuksi (8.12.1917) karmiinisinoberipohjalle (tummanpunainen) tankoon päin kääntynyttä Suomen vaakunan leijonaa kullankeltaisin ja valkoisin värein.
Merenkulku- ja kauppalipuksi komitea ehdotti punaisella pohjalla keltaista ristiä, jossa olisi vasemmassa yläkulmassa yhdeksän valkoista ruusua.
Senaatti kannatti lippukomitean ehdottamaa valtiolippua, mutta merenkulku- ja kauppalippuun tehtiin selviä muutoksia. Merenkulku- ja kauppalipuksi senaatti ehdotti ristilippua, jossa oli punaisella pohjalla sinivalkoisen raidan reunustama kullankeltainen pystyristi.
Senaatti jätti ehdotuksensa eduskunnalle hyväksyttäväksi, jossa ehdotukset aiheuttivat kiivasta keskustelua ja lopulta johtivat siihen, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta julisti taiteilijoille kilpailun Suomen lipun suunnittelusta. Taiteilijoiden ehdotuksia tuli kuitenkin hitaasti, jolloin päätettiin, että Suomen lippuna käytettäisiin vuoden 1918 toukokuun alkuun saakka sini-valkoista vaatetta, joka koostui kahdesta samankokoisesta suorakaiteen muotoisesta kankaasta.
Tämäkään ehdotus ei ehtinyt saada eduskunnan hyväksyntää, koska Suomessa puhkesi sisällissota. Heti sodan jälkeen ryhdyttiin kuitenkin uudelleen miettimään Suomen kansallislippua ja sen kehittelemisen aloitti Lauri Ingman. Tässä vaiheessa kysyttiin mielipidettä myös taiteilija Akseli Gallén-Kallelalta, joka kannatti lippua, jossa oli valkoinen risti sinisellä pohjalla.
Myös tätä vaihtoehtoa harkittiin, mutta se hylättiin koska kaukaa katsottuna lippu saattoi sekoittua Ruotsin lippuun ja lisäksi Islannin epävirallinen lippu oli ehdotuksen kaltainen.
Lopulta lippua ryhtyivät suunnittelemaan sotilaspukukomitean piirustustoimiston taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen. Nämä miehet päätyivät seuraavanlaisiin ehdotuksiin; valtiolipuksi tulisi valkoisella pohjalla merensininen risti, jossa olisi ristin keskuksessa Suomen vaakuna.
Merenkulku- ja kauppalipuksi tulisi pelkkä sininen risti valkoisella pohjalla.
Perustuslakivaliokunta hyväksyi nämä ehdotukset ja ne esiteltiin eduskunnalle. Jälleen kerran ehdotukset aiheuttivat laajaa keskustelua eduskunnassa, mutta kuitenkin suurin osa edustajista kannatti ehdotettuja lippuja. Toukokuun 28. päivänä 1918 eduskunta hyväksyi ehdotetut liput Suomen virallisiksi lipuiksi, ja jo samana iltana nousi uusi Suomen lippu eduskuntatalon salkoon. Valtioneuvoston päätöksellä poistettiin 12.2.1920 valtiolipun vaakunassa ollut kruunu.
Liput ovat teoksesta Hulkko, Jouko: Siniristilippumme, Helsinki 1963.
Kirjallisuutta
Hulkko Jouko; Siniristilippumme, Helsinki 1963.
Zetterberg Seppo ja Allan Tiitta (toim.); Suomi kautta aikojen, Helsinki 1992.
Tekijät: Paula Savolainen <ps60345@uta.fi>