Viikko 35
25.8. - 31.8.1917
Selaa viikkoja
Edellinen
Seuraava
Suunnista
Artikkelit
Kommentoi
Takapakkia itsenäisyyshaaveille
Haaveet Suomen itsenäisyydestä joutuivat arvostelun kohteeksi sekä venäläisten että suomalaisten itsensä taholta. Kerenski varoitti heti alkuviikosta suomalaisia ryhtymästä jyrkkiin toimenpiteisiin ja muutamaa päivää myöhemmin K.J.Ståhlberg kirjoitti Helsingin Sanomissa, että itsenäisyyden vaatiminen on luvatonta herkkäuskoisuutta.
Kerenski ja Ståhlberg hiljensivät itsenäisyyspuheita
25.8. Pää- ja sotaministeri Aleksandr Kerenski varoitti valtiollisessa neuvottelukokouksessa suomalaisia pyrkimästä väkivalloin koko valtakuntaa uhkaaviin päämääriin. Moskovassa järjestettyyn kokoukseen oli kutsuttu väliaikaista hallitusta tukevia tahoja.
Kerenski viittasi kaksi tuntia kestäneessä mahtipontisessa puheessaan myös Suomen tilanteeseen. Venäjä ei tule sallimaan sitä, että Suomi käyttäisi sen sisäistä heikkoutta hyväkseen ja pyrkisi fyysistä voimaa käyttäen päämääriin, jotka eivät tällä hetkellä ole mahdollisia, Kerenski vakuutti herättäen suuret suosionosoitukset.
28.8. K.J.Ståhlberg piti Helsingin Sanomissa täyden itsenäisyyden vaatimista Suomelle luvattomana herkkäuskoisuutena.
"Ei riippumattomuus ole sillä saavutettavissa et' sen suurin sanoin julkilausuu, mitä toiwoo ja vaatii. On enemmän kuin luwatonta herkkäuskoisuutta kun tuo waatimus nykyoloissa, ainoastaan muutaman kilometrin päästä ainakin wielä lopullisesti sortumattoman suurwallan pääkaupungista, jonka wäkiluku jo hyvin wastaa Suomen wäkilukua, luullaan saatawan hyvällä toteutetuksi ja tämä luulo, aiwan kuin niinkuin sosialistien äskeinen menettely, perustetaan niin höllälle pohjalle kuin epäwirallisiin wenäläisiin ponsiin ja lausuntoihin." (Helsingin Sanomat 28.8.1917)
Sosiaalidemokraatit yrittivät eduskuntaa koolle.
29.8. Eduskunnan puhemies Kullervo Manner (sd) kutsui hajotetun eduskunnan koolle käsittelemään elintarvike- ja työttömyyskriisiä ja pohtimaan uuden hallituksen muodostamista. Kokous jäi kuitenkin pitämättä venäläisten sotilaiden suljettua tiet eduskuntarakennukseen.
Tieto istunnon pitämisestä oli toimitettu kenraalikuvernööri Stahovitshille jo runsasta viikkoa aikaisemmin, mutta edellisenä yönä Stahovitsh komensi väliaikaisen hallituksen määräyksestä venäläiset joukot sulkemaan tien eduskuntarakennukseen Heimolaan.
Sosiaalidemokraatit ja osa porvarillisista itsenäisyysmiehistä yrittivät siirtää istunnon säätytalolle, mutta puolueet eivät päässeet yhteisymmärrykseen istunnon virallisuudesta. Asiasta äänestettiin, mutta maalaisliittolaiset kieltäytyivät enää osallistumasta istuntoon. Lopulta myös sosiaalidemokraatit luopuivat istunnon pitämisestä.Suojeluskuntia, kansannousua ja kaalivarkauksia
26.8. Helsingin Sanomissa vaadittiin suojeluskuntien perustamista.
29.8. Aktivisti Erik Grotenfelt puolestaan vaati Svenska Tidningenissä venäläisvastaista kansannousua Suomen kansan eheyttämiseksi.
30.8. Venäläisten sotilaiden omavaltaisuudet jatkuivat. 15 kiväärein varustettua venäläistä sotilasta kävi kaali- ja omenavarkaissa Westerkullan kartanon puutarhassa.
Lavantautia Helsingissä
28.8.Edellisellä viikolla alkanut lavantautiepidemia levisi Helsingissä. Kulkutautisairaalaan otettiin yhä lisää lavantautipotilaita, joiden määrä nousi lähes puoleen sataan. Tartunnan arveltiin olev an peräisin maidosta ja kaupunkilaisia kehotettiin keittämään huolellisesti ruokansa ja huolehtimaan puhtaudesta aterioilla. Syyskuun loppuun mennessä sairastuneita oli jo lähes pari sataa.
Kuva: Venäläiset sotilaat estävät eduskunnan kokoontumisen. Helsingin Sanomat torstaina 30. elokuuta 1917.
Kirjallisuutta
Itsenäistymisen vuodet 1917 - 1920. Irti Venäjästä. Osa 1. Toim. Ohto Manninen.
Helsingin Sanomat, 25.8. - 31.8.1917.
Kirjallisuusluettelo
Tekijät: Minna Airamaa < ma11490@uta.fi> ja Minna Takala <himima@uta.fi>