Viikko 34
18.8. - 24.8.1917
Selaa viikkoja
Edellinen
Seuraava
Suunnista
Artikkelit
Kommentoi
Järjestäytyminen etenee
Elokuun alun tapahtumat saivat sekä porvarit että sosialistit huolestumaan järjestyksen säilymisestä. Kummallakin puolella vaatimukset aseellisten joukkojen perustamisesta lisääntyivät. Helsingissä ryhdyttiin käytännön toimiin Pörssitalon piirityksen seurauksena.
Keisariperhe Siperiaan
18.8. Keisariperheen kohtalosta oli liikkunut monenlaisia huhuja. Pääministeri Kerenskin allekirjoittama virallinen tiedotus katkaisi huhut. Tiedotuksessa todettiin, että vallasta syösty tsaari Nikolai perheineen oli "valtakunnallisen välttämättömyyden pakottamana" siirretty Tsarskoje Selosta Tobolskiin.
Suojeluskuntia perustetaan, vaatimuksia järjestysmiehistöjen perustamiseksi
18.8. Kiihtyneen väkijoukon Pörssitaloon sulkema Helsingin kaupunginvaltuusto vapautui, kun miliisi hajotti piirittäjien joukon valkoisin käsivarsinauhoin varustautuneiden miesten avulla. Senaatintorille kokoontunut väkijoukko vaati aseita myös kansalle.
Mellakoiden seurauksena Helsingissä perustettiin suojeluskunta. Myös Turussa ja Porissa sekä maaseudulla oli ryhdytty toimiin suojeluskuntien perustamiseksi.
19.8. Helsingin vanhalle ylioppilastalolle kokoontui joukko aktivisteja ja suojeluskuntamiehiä valmistelemaan tulevia eduskuntavaaleja. Kokous päätti, että itsenäistymistä ajava ryhmittymä ei osallistuisi tuleviin eduskuntavaaleihin omana puolueenaan ajan riittämättömyyden takia. Sen ehdokkaita pyrittäisiin saamaan muiden porvaripuolueiden listoille. Heinäkuusta asti taistelujärjestöjä Helsingissä organisoinut maisteri Eino Kaila antoi kokoukselle selonteon suojeluskuntien senhetkisestä tilanteesta.
Työväestön parissa nähtiin suojeluskuntien suojelevan ennemminkin porvareiden ja maanomistajien omaisuutta kuin pitävän kurissa maassa rettelöiviä venäläisiä sotilaita. Suojeluskuntien perustamisen myötä vaatimukset kaartien ja järjestysmiehistöjen perustamisesta lisääntyivät työväen lehdistössä.
20.8. Työmies-lehti otti kantaa suojeluskuntien perustamiseen ensimmäistä kertaa kertoen, että porvarikaarteja perustettiin ympäri maata.
21.8. Kansan Tahto-lehden pääkirjoituksessa lehden päätoimittaja Yrjö Mäkelin vaati, että venäläisten sotilaiden mellastelusta olisi tehtävä loppu. Ainoan keinona hän piti järjestysmiehistöjen perustamista. Mäkelinin mukaan kotimaan hallituksen olisi aseistettava järjestysmiehet.
22.8. Helsingissä työväen järjestysmiesten päälliköt päättivät ehdottaa, että työväen järjestysjoukot hajotettaisiin ja tilalle muodostettaisiin uusi järjestysjoukko.
23.8. Työmies-lehti kirjoitti porvarikaartien olevan valmiina hyökkäämään työväestön kimppuun. Kirjoitus poltti sillat osapuolten väliltä ja siitä eteenpäin yhteistyö järjestyksen palauttamiseksi oli mahdotonta.
Apua Saksasta?
21.8 Saksan sotilasjohto kokoontui keskustelemaan tulevasta Suomen-politiikastaan. Saksa ei pitänyt mahdottomana antaa tulevaisuudessa aseapua Suomelle. Edellytyksenä varsinaiselle maihinnousulle saksalaiset pitivät sitä, että Venäjän laivaston ylivalta Itämerellä heikkenisi. Saksa toivoi myös suomalaisia nimeämään vastuunkantavaksi ylipäälliköksi tehtävään sopivan joko siviili- tai sotilashenkilön, jotta vältyttäisiin sekaannuksilta. Neuvotteluissa mukana ollut salaneuvos von Hülsen totesi vuonna 1921 painetussa vapaussodan historiassa, että kyseinen keskustelu oli ensimmäinen, jossa otettiin periaatteessa huomioon saksalaisten joukkojen vapaussotureille antama apu.
Kuva: Miliisi hajotti Helsingin pörssitaloa piirittäneen väkijoukon. Helsingin sanomat 20.8.1917
Kirjallisuutta
Itsenäistymisen vuodet 1917-1920. Osa 1. Irti Venäjästä. Päätoim. Ohto Manninen. Helsinki 1992.
Suomen vapausota. Osa 1. Valmistelut ja esihistoria. Toim. Kai Donner, Th. Svedlin, Heikki Nurmio. Jyväskylä 1921.
Kirjallisuusluettelo
Tekijät: Minna Airamaa <ma11490@uta.fi> ja Minna Takala <himima@uta.fi>