Suunnista
Artikkelit
Kommentoi
Kullervo Manner
Kullervo Akilles Manner syntyi Kokemäellä vuonna 1880 ja kuoli luultavasti vuonna 1936. Manner oli kansanedustaja, toimittaja, työväenliikkeen keskeinen hahmo ja vuonna 1918 punaisen puolen tärkeimpiä johtajia.
Valmistuttuaan ylioppilaaksi Manner työskenteli ensin vanhasuomalaisen Uusimaan toimituksessa, kunnes hän vuonna 1905 siirtyi sosialidemokraattiseen puolueeseen. Vuosina 1907-09 Manner toimi muun muassa Porvoossa Työläisen päätoimittajana. Hä oli SDP:n puoluetoimikunnan jäsen vuosina 1911-13 ja puheenjohtaja vuosina 1917-18.
Manner valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 1910. Eduskunnassa hän muun muassa puhui venäläistä sortovaltaa ja "sapelisenaattia" vastaan, mutta toisaalta hän oli myös sen suunnan johtajia, joka pyrki kärjistämään työläisten asenteita porvaristoon. Keväällä 1917 Manner toimi sosialistienemmistöisen eduskunnan puhemiehenä. Kevään mittaan Manner oli omaksunut itsenäisyyttä ajavan linjan ja korostanut eduskunnan asemaa, ja valtiopäivien avajaisissa hän esitti eduskunnan nimissä puheenvuoron, jossa ei enää tunnustettu Venäjän väliaikaista hallitusta korkeimman vallan haltijaksi Suomessa.
Kun väliaikainen hallitus oli valtalain hyväksymisen seurauksena hajottanut eduskunnan ja määrännyt uudet vaalit heinä-elokuun vaihteessa 1917. Manner yritti hajottamisesta piittaamatta kutsua vanhan eduskunnan koolle, mikä ei kuitenkaan onnistunut. Uuden eduskunnan aloitettua hänen kantansa radikalisoituivat ja hän alkoi yllyttää puoluettaan kapinaan. Marraskuun 9:nä perustettiin Työväen vallankumouksellinen keskusneuvosto, johon Manner valittiin puheenjohtajaksi.
Kapinan alettua 28.1.1918 Mannerista tuli kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja ja 10.4. sotilasdiktaattori ja punakaartin ylipäällikkö. Sodan loppuvaiheessa hän pakeni Venäjälle, jossa hän sittemmin vaikutti ollen mukana muun muassa SKP:n ja Kominternin toiminnassa.
Kuva: Kullervo Manner. Lähde: Kansallinen elämäkerrasto, osa IV. WSOY, Porvoo 1934.
Kirjallisuutta
Suomen elämäkerrasto. Toim. Ilmari Heikinheimo. WSOY. Porvoo/Helsinki 1955.
Suomen kansanedustuslaitoksen historia, osa VI. Eduskunnan historiakomitea. Helsinki 1968.
Tekijät: Sami Suodenjoki< ss58677@uta.fi> ja Lauri Ojanperä<lo58739@uta.fi>