Suunnista
Artikkelit
Kommentoi
Stahovitsh
Mihail Aleksandrovits Stahovitsh (1861-1923)
Tsaarinvallan kukistuttua väliaikainen hallitus nimitti 20.3.1917 M. A. Stahovitshin Suomen kenraalikuvernööriksi, virkaan josta ennen häntä olivat kieltäytyneet kadettipuolueen johtomiehiin lukeutunut V. Nabokov, sekä paroni Rosen. Suomen kenraalikuvernöörin tehtävä tiedettiin vaikeaksi, sillä maassa oleva sotaväki oli kuritonta. Stahovitshilläkään ei ollut keinoja saada sotilaita kuriin, joten todettuaan tehtävänsä mahdottomaksi Stahovitsh lähti Suomesta syyskuussa 1917.
Suurmaanomistaja Stahovitsh kuului valistuneeseen vapaamieliseen aatelistoon, joka sai paikallishallinnon tehtävissä tuntumaa itsehallintoon ja käytännön uudistuksiin. Stahovitsh valittiin duumaan 1906, ja toiseen duumaan 1906-7. Vuosiksi 1907-1912 hänet valitiin ylähuonetta vastaavaan valtakunnanneuvostoon.
Stahovitsh oli suomalaisten kanssa samaa mieltä siitä, ettei venäläisen sotaväen olisi pitänyt puuttua suomen asioihin. Kenraalikuvernöörinä hän kuitenkin teki parhaansa pitääkseen Suomen Venäjän vallan alaisena.
Kuva: Kenraalikuvernööri Stahovitsh. Lähde: Helsingin Sanomat 21.3.1917.
Kirjallisuutta
Stahovitshista ei ole tehty omaa erillistä tutkimusta. Tiedot pohjautuvat Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksen yliassistentti Pertti Luntisen kokoamaan aineistoon. Stahovistsh mainitaan mm. teoksessa Polititsheskie partii Rossii, Entsiklopedija. Rosspen, Moskova 1996.
Tekijät: Jussi Nousiainen < jn57248@uta.fi> ja Petri Vähä <pv53044@uta.fi>