Viikko 31
28.7 - 3.8.1917
Selaa viikkoja
Edellinen
Seuraava
Suunnista
Artikkelit
Kommentoi
Valmistautumista sadonkorjuuseen
Suomessa alkaa sadonkorjuuaika olla käsillä. Jotta viljasato saataisiin mahdollisimman tarkasti talteen ja jakelu järjestettyä sujuvaksi, päättää senaatti 28.7. viljasadon takavarikoimisesta. Lisäksi senaatti vetoaa 30.7. Suomen ammattijärjestöön, jotta kansalaisryhmät tinkisivät omista pyrkimyksistään ja eduistaan. Senaatti toivoo, että meneillään olevat työkiistat saataisiin ratkaistua ja että uusia lakkoja ei syntyisi sadonkorjuun aikana. Kaikkien tulisi toimia parhaan kykynsä mukaan, jotta kaikki mahdolliset elintarpeet saataisiin korjattua, sillä senaatin mukaan ei voida luottaa siihen, että viljaa saataisiin ensi talvena Venäjältä tai lännestä. Samaan aikaan elintarviketilanne pahenee entisestään; mm. Porin seudulla kymmeniä perheitä on ilman leipää ja jauhoja ja nälkä uhkaa jo Pohjanmaallakin. Senaatin kamaritoimituskunnan elintarvikeosaston mukaan viljavaje on 13,9 kg/henkilö. 2.8. Senaatti lähettää kiertokirjeen jolla pyritään ehkäisemään liikateurastusta.
Väliaikainen hallitus kaataa valtalain ja lisää joukkojen määrää Suomessa
31.7. Venäjän väliaikainen hallitus käsittelee eduskunnan Pietariin vahvistettavaksi lähettämää valtalakia. Sen toteuttamisen katsotaan kuitenkin olevan mahdotonta ilman perustuslakia säätävän kokouksen päätöstä. Lisäksi katsotaan, että Suomen eduskunnan päätökset loukkaavat voimassa olevaa hallitusmuotoa. Tämän vuoksi väliaikainen hallitus julkaisee manifestin, jossa määrätään Suomen eduskunta hajotettavaksi ja uudet vaalit järjestettäviksi lokakuun alussa. Uuden eduskunnan olisi kokoonnuttava viimeistään 1. marraskuuta. Hajottamismanifestin valmistelusta vastasivat kenraalikuvernööri Stahovitsh sekä ministerivaltiosihteeri Carl Enckell. Manifesti palvelee väliaikaisessa hallituksessa olevien poliittisten ryhmien tavoitteita. Myös Suomen porvaristosta monet kannattavat manifestia, sillä uudet vaalit antavat mahdollisuuden päästä eroon eduskunnan sosialistienemmistöstä.
1.8. Väliaikaisen hallituksen manifesti saapuu Suomeen. Senaatti kokoontuu keskustelemaan manifestista päättääkseen, julkaistaanko se vai ei. Asian käsittely päätetään siirtää seuraavaan päivään, jolloin kaikki senaattorit sekä kenraalikuvernööri olisivat ensimmäistä kertaa saapuvilla.
2.8. Senaatti päättää kokouksessaan äänin 7-6 julkaista väliaikaisen hallituksen manifestin. Sosiaalidemokraattiset senaattorit vastustavat julkaisemista, kun taas porvarilliset (mm. RKP, Suomalainen puolue) kannattavat sitä. Senaattorien äänet menevät tasan, ja vasta kenraalikuvernöörin ääni ratkaisee äänestyksen julkaisemisen puolesta. Svinhufvud, joka osallistuu asian käsittelyyn prokuraattorina on sosialististen senaattoreiden kannalla, vaikka pitääkin eduskunnan hajotuspäätöstä lainmukaisena.
Manifestia ei kuitenkaan esitellä eduskunnalle sen lopettaessa päivän istuntoaan. Kansanedustajille kerrotaan, että seuraavasta istunnosta tullaan ilmoittamaan hyvissä ajoin. Viimeisessä istunnossaan eduskunta mm. kehotti hallitusta asettamaan työttömyyskeskuskomitean uhkaavan suurtyöttömyyden torjumiseksi sekä 10 miljoonan markan lisäämisestä budjettiin hätäaputöiden teettämistä varten. Lisäksi eduskunta päätti lykätä päätöstä uuden eduskuntatalon rakentamisesta.
Venäjällä duuman edustajat pitävät manifestin julkaisemista oikeana toimenpiteenä. Venäläisissä lehdissä tosin arvellaan, että eduskunta jatkaa kokoontumistaan jossakin toisessa kaupungissa.
3.8. Venäjän pääesikunta siirtää Suomeen lisäjoukkoja; yhden ratsuväkidivisioonan ja jalkaväkiprikaatin. Näin ollen Suomessa on enemmän venäläistä sotaväkeä kuin milloinkaan ennen, yli 100 000 miestä. Joukkojen siirrolla väliaikainen hallitus haluaa antaa uutta pontta eduskunnan hajotusmanifestille. Lisäksi Venäjällä ollaan tietoisia suomalaisten aktivistien viimeaikaisista kapinahankkeista, ja joukkojen lisäämisellä pyritään suojaamaan rannikon pieniä ja hajanaisia varuskuntia.
Kerenski pyrkii tekemään väliaikaisesta hallituksesta sosialistivähemmistöisen
28.7. Venäjällä aloitetaan neuvottelut väliaikaisen hallituksen uudelleenmuodostamisesta. Kerenski, joka on saanut laajat valtuudet hallituksen muodostamiseksi ilmoittaa, että nyt olisi mahdollisuus muodostaa hallitus, jossa sosialistit olisivat mukana vähemmistönä. Myös kadetit ilmaisevat halukkuutensa tulla mukaan hallitukseen tiettyjen ehtojen puitteissa. Tärkeimmät ehdot ovat: läheisempi yhteistyö ympärysvaltojen kanssa sekä taistelu vastavallankumouksellisia vastaan. Hallitusneuvottelut kuitenkin keskeytyvät muutamaksi päiväksi Kerenskin lähtiessä matkalle.
31.7. Kerenskin palattua Pietariin hallitusneuvotteluja jatketaan. Kokoomushallituksen muodostaminen kuitenkin mutkistuu, sillä väliaikainen hallitus ei suostu tarkistamaan ohjelmaansa sellaiseksi, jonka kadetit voisivat hyväksyä.
Neuvotteluiden epäonnistuttua Kerenski haluaa erota, koska ei onnistunut täydentämään väliaikaista hallitusta. Hänen eronpyyntöönsä ei kuitenkaan suostuta. Kerenski lähtee Pietarista ja palaa vasta 4.8. Tuolloin hän ottaa vastaan hallituksen jäsenten erohakemukset ja saa täydet valtuudet muodostaa uuden hallituksen.
Senaatin kirjapaino suljetaan…
28.7. Venäläisiä sotilaita tunkeutuu senaatin kirjapainoon Helsingissä. Joukko ryhtyy painamaan lakkautettua, vallankumouksellista Volna-lehteä. Väliaikaista hallitusta kannattavat viranomaiset kuitenkin valtaavat painon takaisin ja sinetöivät ovet. Paino pysyy suljettuna useita päiviä. Vasta 1.8. suoritetun tarkastuksen jälkeen voidaan toimintaa jatkaa. Suomen Virallinen Lehti ei ilmesty kirjapainon ollessa suljettuna.
… samoin valtakunnan raja
3.8. Yli 2000 suomalaista odottelee Haaparannassa pääsyä Suomeen. Tilanne johtuu väliaikaisen hallituksen 28.7. antamasta valtakunnan rajan väliaikaisesti sulkevasta päätöksestä. Päätöksellä pyritään tehostamaan puolustusta ja estämään ei-toivottujen henkilöiden maahan tuleminen. Rajan pääsee ylittämään vain erikoisluvalla.
Maailmansota
3.8. Saksalaiset joukot valtaavat useiden päivien taisteluiden jälkeen Riian kaupungin venäläisiltä. Samana päivänä paavi Benediktus XV julkaisee rauhannoottinsa kaikille sotaa käyville maille ja ilmoittaa olevansa halukas toimimaan välittäjänä osapuolten välillä.
Kuva: Ministerivaltiosihteeri Carl Enckell, joka oli valmisteli kenraalikuvernööri Stahovitshin kanssa eduskunnan hajotusmanifestin. Lähde: Kansallinen elämäkerrasto, osa I. Porvoo 1927.
Kirjallisuutta
Haapala, Pertti: Kun yhteiskunta hajosi, Suomi 1914-20. 1995.
Itsenäisen Suomen historia Päätoimittaja Jukka Tarkka. Jyväskylä 1992.
Itsenäistymisen vuodet 1917-1920 Osa 1: Irti Venäjästä Päätoimittaja: Ohto Manninen. VAPK-kustannus 1992.
Kirjallisuusluettelo
Tekijät: Mikko Nuppola <mn55295@uta.fi> ja Janne Viitala <jv54640@uta.fi>