Sotatila ?
Koko viikon ajan uutisoitiin venäläisen sotaväen ja
punakaartien
aiheuttamista levottomuuksista eri puolilla Suomea. Kauppaliikkeiden ryöstelyä,
ilkivaltaa ja pahoinpitelyjä esiintyi esimerkiksi Orivedellä, Lappeenrannassa ja Helsingissä. Helsingin Sanomat uutisoi mm.
merisotilaiden yrittäneen ryöstää konttoristin Eläintarhantiellä
sekä huligaanien tuhonneen Helsingin pitäjän kartanon irtaimistoa
ja ampuneen lehmän ja hevosen. Auran asemalla asemakirjurin asunto
hävitettiin. Porissa ryöstettiin kultasepänliike. Kuolonuhreiltakaan
ei vältytty. Vaasan lähettyvillä suojeluskuntalaiset ja venäläiset sotilaat ottivat yhteen: tuloksena kolme kaatunutta
venäläistä. Venäläiset ”kostivat” vangitsemalla
suojeluskuntalaisille patruunoita kuljettaneen maanviljelijän ja surmaamalla
tämän. Tapauksesta Ilkka-lehti uutisoi 29.12.1917: "ottivat sotilaat
kiinni maantietä rauhallisesti ajelevan miehen, talollisen Isak Bergin
Veikkaalasta, veivät hänet pääkortteeriinsa, yksi survaisi
pistimen läpi ja toinen ratsuväen sapelilla sekoitteli sisälmykset
niin petomaisesti, kuin ainoastaan ”svabodan” ja viinan villiinnyttämä
raakalainen saattaa tehdä".
29.12.1917 Venäjältä saatiin 46 junavaunullista
viljaa. Viljalasti jaettiin eri puolille maata. Seuraavan päivän
Aamulehti kertoi kuitenkin 10 vaunun olevan maissia, jota Suomessa ei oikein
pystytty käyttämään oikeanlaisten koneiden puuttumisen
vuoksi.
Senaatin päätös elintarpeiden ja yleisten tarveaineiden
varastojen ilmoittamisesta ja tarkastamisesta annettiin. Lehdissä
julkaistiin ohjeita miten kansalaisten tulisi hallussaan olevat elintarvikkeet
laskea ja jaotella, jotta inventaario sujuisi nopeasti. Työmiehen
mukaan elintarvikekätköjä oli löydetty Siuntiosta.
Helsingin Sanomissa ja Työmiehessä oli uutinen uusien rahojen
käyttöönottamisesta.
Helsingin Työväenjärjestöjen Eduskunnan ”Julistus
ryöstöjen lopettamiseksi” julkaistiin Työmiehessä.
Aamulehti valitteli osuustoimintaliikkeen toiminnan jakaantumista kahteen:
puolueettomaan ja sosialistiseen.
30.12.1917 Svinhufvudin johtama valtuusto
jätti Venäjän bolshevikkihallitukselle
kirjeen, jossa pyydettiin bolshevikkihallitusta virallisesti tunnustamaan
Suomen itsenäisyys. Svinhufvud, Enckell ja Idman saavat kuitenkin
illalla tiedon, että pyyntöä ei voida käsitellä.
Kirje oli osoitettu Venäjän hallitukselle. Se olisi pitänyt
osoittaa kansankomissaarien neuvostolle. Enckell joutui laatimaan uuden kirjeen, jonka käsittely siirtyi seuraavaan päivään.
Carl Enckell ja K.G. Idman olivat 28.12. tiedustelleet miten itsenäisyyttä
tulisi pyytää. ”Se on sangen yksinkertaista, hallituksenne kirjoittaa
meille kirjeen, johon heti vastataan”, Lenin vastasi. Jo aiemmin suomalaiset
sosiaalidemokraatit ovat epävirallisesti
tiedustelleet mahdollisuutta itsenäistymiseen bolshevikkihallitukselta.
Molemmat saivat samanlaisen vastauksen: kirjallinen pyyntö kansankomissaarien
neuvostolle.
Työmies ja Helsingin Sanomat uutisoivat suomalaisten siirtolaisten
pakottamisesta palvelemaan Yhdysvaltain armeijassa.
Kansankomissaarien neuvosto hyväksyy Suomen itsenäistymisen
31.12.1917 Venäjän bolshevikkihallitus eli kansankomissaarien
neuvosto tunnusti Suomen itsenäisyyden. Hieman
ennen vuoden vaihtumista saa jännittynyt suomalaisvaltuuskunta tunnustuskirjeen
kansankomissaarien neuvostolta: Suomen itsenäisyys esitettiin
hyväksyttäväksi toimeenpanevassa keskuskomiteassa. Svinhufvud
tapasi henkilökohtaisesti Leninin ja kädenpuristukset sinetöivät
sopimuksen. Bolsevikkihallitus toivoi, että Suomi eroamisen kautta
myöhemmin, vallankumouksen jälkeen, yhdistyisi uudelleen Neuvosto-Venäjään. Stalinin mukaan itsenäisyys olisi vain vallankumouksen
välikappale.
1.1.1918 Suurlakosta asti pidätettynä
ollut Uudenmaan läänin maaherra Bruno Jalander palasi hoitamaan
virkaansa, uutisoi Helsingin Sanomat.
Helsingin Sanomissa oli myös uutinen Viipurin miliisilakon uhasta.
Viipurin miliisit olivat uhanneet mennä lakkoon,
jos rästissä olleita palkkoja ei maksettaisi. Lakko kuitenkin siirtyi. Rettelöitsijöitä ja ryöstelijöitä Turusta
ja Pietarista oli saapunut Viipuriin odottamaan järjestysvallan lakkoa.
Ahvenanmaa haluaa irtaantua Suomesta
2.1.1918 Seitsemäntuhannen ahvenanmaalaisen allekirjoittama
adressi Ahvenanmaan liittämisestä Ruotsiin jätettiin Ruotsin
hallitukselle. Ahvenanmaalaisten lähetystö pääsi vasta
helmikuussa Ruotsiin hallitsijan luo tiukasta satamien venäläisvartioinnista
johtuen.
3.1.1918 Elintarvikehallitus ilmoitti, että 7. tammikuuta
alkaen järjestetään yleinen elintarpeiden inventaario.
Työmies kertoi Oulujoen piirin nimismiehen jakaneen pirtulappuja
maksuja vastaan. Pirtulappuja vastaan sai apteekista pirtua. Työväen
järjestyskaarti pidätti nimismiehen. Nimismies vapautettiin,
kun hän jätti eronpyyntönsä lääninhallituksen
virkamiehille.
Helsingin Sanomissa vaadittiin punakaartien hajoittamista.
Suomen itsenäisyys uskalletaan tunnustaa ulkomaillakin
4.1.1918 Neuvosto-Venäjän toimeenpaneva työläis-
ja sotilasneuvostojen keskuskomitea (eli parlamentti) vahvistaa Suomen
itsenäisyyden. Asian komitealle esitellyt Stalin perusteli itsenäisyyden
tunnustamista sillä, ettei kansojen itsemääräämisoikeutta
kunnioittava hallitus voi evätä riippumattomalta kansalta itsenäisyyttä
jota, se niin päättäväisesti vaatii. Samana päivänä
myös Ranska ja Ruotsi tunnustivat Suomen itsenäisyyden.
Vaikka Suomi oli ollut yhteydessä diplomaattien välityksellä useisiin valtioihin jo joulukuun puolivälissä, vasta Neuvosto-Venäjän tunnustettua Suomen itsenäisyyden myös muut
maat alkavat virallisesti tunnustaa itsenäisyyden.
Lähteet ja kirjallisuus
Helsingin Sanomat 29.12.1917- 4.1.1918
Työmies 29.12.1917- 4.1.1918
Ilkka 29.12.1917- 4.1.1918
Ketola, Eino: Kansalliseen kansanvaltaan. Helsinki 1967
Polvinen, Tuomo: Venäjän vallankumous ja Suomi 1917-1920.
Osa 1. Porvoo 1967
Soikkanen, Hannu: Kansalaissota dokumentteina 1. Tammi 1967
Suomen itsenäistymisen kronikka.
Tarkka, Jukka ja Tiitta, Allan: Itsenäinen Suomi. Keuruu 1987
Kirjallisuusluettelo
Tekijä: Janne Kuusinen <jk61047@uta.fi>
Etusivulle