Viikko 26
23.6. - 29.6.1917
Selaa viikkoja
Edellinen
Seuraava
Suunnista
Artikkelit
Kommentoi
Itsenäistymismahdollisuuksia selviteltiin Tukholmassa ja Pietarissa
Aktivistit kiirehtivät Saksan apua
24.6. Aktivistien Tukholmassa ollut ulkomaanvaltuuskunta toimitti Saksa pääesikunnalle muistion, jossa pyydettiin saksalaisia kiirehtimään avustustoiminnan aloittamista. Pyyntölistalla oli aseistus 100000 miehelle sekä saksalaisten maihinnousu Suomeen. Suomalaisten valmiudesta kapinaan aktivistit pykivät antamaan liioitellun optimistisen kuvan, antaen saksalaisten esimerkikisi ymmärtää, että Suomessa oli jo kapinajoukot valmiina.
Vaatimuksien tukena aktivistit esittelivät saksalaisille eversti Nikolai Mexmontanin kansannoususuunnitelman, joka oli jo pääpiirteissään valmiina. Suunnitelma käsitti 70000 miehen armeijan sotilasorganisaation perustan ja strategioita erilaisten sotatoimien varalle. Saksalaisten mukaantuloa Mexmontanin suunnitelma piti kansannousun onnistumisen kannalta välttämättömänä. Vakuuttaakseen saksalaisen sotilasjohdon, Mexmontan pyrki esittelemään maihinnousun Suomeen hyödyllisenä myöhemmän Pietariin hyökkäämisen kannalta.
Sosialidemokraattien valtuuskunta jälleen Pietarissa
Kesäkuun loppupuolella Pietarissa kokoontui I valtakunnallinen neuvostojen edustajainkokous. Paikalla oli myös Suomen sosialidemokraattisen puolueen valtuuskunta, johon kuuluivat K.H.Wiik, Matti Turkia, Ali Aaltonen ja Evert Huttunen. Valtuuskunnan tarkoituksena oli hakea tukea puolueen omaksumalle itsenäisyyspyrkimykselle ja edustajainkokouksen arvovallan avulla varmistaa Suomen mahdollisimman laaja sisäinen itsehallinto. Keskusteluissa eri ryhmien kanssa valtuuskunta sai varauksetonta tukea ainoastaan bolsevikeilta. Mensevikit ja sosialistivallankumoukselliset eivät sitä vastoin valtuuskunnan vaatimuksille lämmenneet.
Valtakamppailu Venäjän armeijassa
26.6. Venäjän väliaikainen hallitus antoi suurhyökkäyskäskyn maan armeijalle. Kerenskin tarkoituksena oli istuttaa levottomaan armeijaan uutta taisteluhenkeä korostamalla “uuden, vapaan Venäjän etuja”. Hyökkäys tyrehtyi kuitenkin jo alkuunsa, kun kokonaiset yksiköt pakenivat rintamilta. Sotilaallisen epäonnistumisen takana oli paljolti sotilasneuvostojen ja bolsevikkien kasvanut valta miehistön keskuudessa.
Amerikkalaisia sotajoukkoja Ranskaan
26.6. Ensimmäiset amerikkalaiset sotajoukot saapuivat Eurooppaan osallistuakseen maailmansotaan. Joukot nousivat maihin Saint-Nazairessa Ranskassa kenraali John J. Pershingin komennossa.
Perustuslakivaliokunta ehdotti eduskunnan oikeuksien laajentamista
29.6. Eduskunnan perustuslakivaliokunta esitti, että valtiopäivien koollekutsumis- ja hajoitusoikeus siirrettäisiin Suomen eduskunnalle. Samana päivänä eduskunnassa hyväksyttiin laki, joka takasi juutalaisille oikeuden Suomen kansalaisuuteen
Uutisia rautateiltä
23.6. Rautatiehallituksen esityksestä Pietarin nimi säilyi suomen kielessä ennallaan, vaikka kaupungin nimi olikin jo 1914 muutettu Petrogradiksi. Samana päivänä Jyväskylän ja Pieksämäen välisellä rataosuudella puhkaistiin 1225 metriä pitkä Pönttövuoren tunneli. Louhintatyöt oli aloitettu jo lokakuussa 1914, joten työ oli edennyt keskimäärin alle 40 metriä kuukaudessa.
Kuva: Kansannousun suunnittelija eversti Nikolai Mexmontan. Lähde: Suomen kansan aikakirjat, osa X, 1917-1918. Toimittanut Einar W. Juva, s. 202. Otava, Helsinki 1938.
Kirjallisuutta
Itsenäistymisen vuodet 1917-1920. Osa 1, Irti Venäjästä. Päätoimittaja Ohto Manninen. VAPK-kustannus, Helsinki 1992.
Katkov, George, Kerenskin kesä. Venäjä maalis-marraskuu 1917. Teoksessa Kuohuva vuosisata. Osa 5. Ex Libris, Tampere 1976.
Kirjallisuusluettelo
Tekijät: Maarit Mäntykenttä < mm52722@uta.fi> ja Petteri Mäkinen <pm52718@uta.fi>