Eduskunta kokoontuu
Väliaikainen hallitus oli kutsunut eduskunnan koolle ensimmäistä kertaa
uusissa olosuhteissa. Maaliskuun manifestin ja
eduskunnan koollekutsumisen myötä Suomi oli saanut takaisin kauan kaipaamansa autonomian. Suomen saavuttama asema ja
siihen kuuluvat lailliset oikeudet eivät kuitenkaan olleet
käytännössä selvät, minkä vuoksi laillista
asemaa selvittämään asetettiin perustuslakikomitea.
Läheskään kaikki eivät tyytyneet väliaikaisen
hallituksen sallimaan autonomiaan, vaan Suomelle vaadittiin
kiihkeään sävyyn enemmän oikeuksia.
Perustuslakikomitea Suomen asemaa selvittämään
31.3. Siperiasta palanneen suomalaisen laillisuusvastarinnan
symbolin ja entisen eduskunnan puhemiehen P.E.
Svinhufvudin kunniaksi järjestettiin Helsingin Pörssiravintolassa kansanjuhla.
Kansanjuhlassa pitämässään juhlapuheessa professori
I.A. Heikel esitti ensimmäistä kertaa julkisesti ajatuksen Suomen
täydellisestä vapaudesta ja itsenäisyydestä.
Maaliskuun manifestiin oli sisältynyt lupaus uudesta hallitusmuodosta,
minkä lisäksi eduskunnalle tultaisiin tarvittaessa jo sitä
ennen jättämään perustuslakiesityksiä maan valtiosäännön
kehittämiseksi. Tämän johdosta senaatti
asetti Suomen laillista asemaa selvittämään perustuslakikomitean,
jonka puheenjohtajaksi nimitettiin K.J. Ståhlberg.
Komitean tehtävänä oli selvittää Suomen suuriruhtinaskunnan
ja Venäjän keisarikunnan keskinäinen suhde ja Suomen asema
Venäjän valtakunnassa.
1.4. SOK, Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto, esitti senaatille
perustettavaksi koko maata käsittävän elintarvikekeskusvaliokunnan,
joka huolehtisi koko kansan toimeentulon turvaamisesta. Lisäksi joka
kuntaan tulisi perustaa muonitustoimikunta hoitamaan kuntien
elintarvikekysymystä.
3.4. Väliaikainen hallitus nimitti P.E Svinhufvudin Suomen
korkeimmaksi lainvalvojaksi eli prokuraattoriksi.
Senaatille esiteltiin kenraalikuvernööri Stahovitshin
kirjelmä, jossa kerrottiin väliaikaisen hallituksen valtuuttaneen
hänet avaamaan Suomen valtiopäivät.
Kiistelyä eduskunnan asemasta
4.4. Väliaikaisen hallituksen toimesta kutsuttiin koolle
Suomen eduskunta, jota oli kielletty kokoontumasta ensimmäisen maailmansodan
syttymisestä lähtien. Valtiopäiville eduskunta järjestyi
vuoden 1916 vaalien tuloksen mukaisessa kokoonpanossa, jossa enemmistö
eli 103 paikkaa oli sosiaalidemokraattisella
puolueella.
Eduskunnan kokoontuessa toiveet kohdistuivat erityisesti perustuslaillista
oikeutta koskevien kysymysten ratkaisemiseen.
Sosiaalidemokraatit kokivat väliaikaisen hallituksen
porvarilliseksi eivätkä siksi suosineet tiivistä
yhteistyötä sen kanssa. Sen sijaan sosiaalidemokraatit vaativat,
että Suomen eduskunnan tuli käyttää korkeinta valtaa
maan sisäisiä asioita koskevissa kysymyksissä.
Väliaikaisen hallituksen valtaoikeuksien katsottiin koskevan vain
maanpuolustusta ja ulkopolitiikkaa. Sosiaalidemokraatit kaavailivat Suomen
erikoisaseman varmistamista Venäjän yhteydessä
erityisellä takuusopimuksella, jonka takaajiksi he haaveilivat Englantia
tai Ranskaa. Porvaripuolueet sitävastoin kannattivat yhteistoimintaa
ja neuvotteluja väliaikaisen hallituksen kanssa.
Perustuslakikomitean puheenjohtaja K.J. Ståhlberg totesi, että
hyväksymällä maaliskuun manifesti korkein valta oli
käytännössä tunnustettu kuuluvaksi väliaikaiselle
hallitukselle eivätkä suomalaiset voineet tilannetta pelkästään oman halunsa mukaan
muuttaa. Huomioon tuli ottaa ennen muuta Suomessa ollut venäläinen
sotaväki, joka ainakin toistaiseksi tuki väliaikaista hallitusta.
Perustuslakikomiteassa päästiin yksimielisyyteen siitä,
että omavaltainen toiminta ei olisi hyväksi. Parempi oli pyrkiä
sopimaan hallituksen kanssa, että korkein valta kaikissa Suomen sisäisissä
asioissa siirtyisi senaatille.
Kansan Tahto lehden päätoimittaja, sosiaalidemokraattinen
kansanedustaja Yrjö Mäkelin käsitteli lehden pääkirjoituksessa
eduskunnalle tulevia tärkeitä tehtäviä, joita oli mm.
oikeutta ja kohtuutta vastaava verojärjestelmä, maanvuokrakysymyksen
lopullinen järjestäminen ja kunnollisen oppivelvollisuuslain
aikaansaaminen. Mäkelin, jolla oli hyvät suhteet itsenäisyysaktivisteihin,
totesi, että nyt tulee esille kysymys, jota ei vaalitaistelussa voitu
huomioida, nimittäin kysymys Suomen suvereenisuudesta. Hän katsoi
Suomen riippumattomuuden tulleen mahdolliseksi vallankumouksen luomissa
olosuhteissa, joten eduskunnan olisi sitä vaadittava sopivan tilaisuuden
tullen.
Ensimmäinen täysistunto ja huoli tulevaisuudesta
5.4. Pidettiin ensimmäinen eduskunnan täysistunto,
jossa heti alussa syntyi kiistaa puhemiehen valinnasta. Porvarilliset kansanedustajat
eivät olisi halunneet kannattaa puhemieheksi sosiaalidemokraattista
Kullervo Manneria, mutta lopulta Manner valittiin
puhemieheksi 104:llä äänellä. Jo ennen eduskunnan kokoontumista
oli keskusteltu puhemiehen vakuutuksen sanamuodosta. K.J. Ståhlbergin
johtama komitea ehdotti, että vakuutuksessa ei mainittaisi lainkaan
keisaria tai suuriruhtinasta vaan puhuttaisiin hallitusvallasta. Näin
menetteli kuitenkin vain porvarillinen varapuhemies L. Ingman. Manner ja
varapuhemies W. Jokinen käyttivät käsitteitä "eduskunta"
ja "Suomen kansa".
Helsingissä, Senaatintorilla, järjestettiin mielenosoitus
elintarvikepulan johdosta. Mielenosoitukseen osallistuneet
muutama sata ihmistä vastustivat vallitsevaa korttijärjestelmää
ja vaativat sen lakkauttamista. He päättivät valita 12-henkisen
toimikunnan tarkastamaan korttikanslian ja muonitustoimikuntain toimintaa.
Samana päivänä senaatti asetti toimikunnan selvittämään
poliisikysymystä, koska kansan keskuudessa
vallitsi huoli mielivallan eli svobodan lisääntymisestä.
Kuva: Ilmoitus eduskunnan kokoontumisesta. Lähde: Aamulehti 4.4.1917.
Kirjallisuutta
Apunen, Osmo, Rajamaasta tasavallaksi. Teoksessa Suomen historia: sortokaudet ja itsenäistyminen. Osa 6. Espoo 1987.
Itsenäisen Suomen historia. Päätoimittaja Jukka Tarkka. Jyväskylä 1992.
Itsenäistymisen vuodet 1917-1920. Osa 1. Irti Venäjästä. Päätoimittaja Ohto Manninen. Helsinki 1992.
Polvinen, Tuomo, Venäjän vallankumous ja Suomi 1917-1920. Osa 1. Helmikuu 1917-toukokuu 1918. Porvoo 1967.
Kirjallisuusluettelo
Tekijät: Outi Kylväjä <
ok56579@uta.fi> ja
Teemu Sainio <ts55321@uta.fi>
Etusivulle