Eduskunta kokoontuu

Väliaikainen hallitus oli kutsunut eduskunnan koolle ensimmäistä kertaa uusissa olosuhteissa. Maaliskuun manifestin ja eduskunnan koollekutsumisen myötä Suomi oli saanut takaisin kauan kaipaamansa autonomian. Suomen saavuttama asema ja siihen kuuluvat lailliset oikeudet eivät kuitenkaan olleet käytännössä selvät, minkä vuoksi laillista asemaa selvittämään asetettiin perustuslakikomitea. Läheskään kaikki eivät tyytyneet väliaikaisen hallituksen sallimaan autonomiaan, vaan Suomelle vaadittiin kiihkeään sävyyn enemmän oikeuksia.

Perustuslakikomitea Suomen asemaa selvittämään

31.3. Siperiasta palanneen suomalaisen laillisuusvastarinnan symbolin ja entisen eduskunnan puhemiehen P.E. Svinhufvudin kunniaksi järjestettiin Helsingin Pörssiravintolassa kansanjuhla. Kansanjuhlassa pitämässään juhlapuheessa professori I.A. Heikel esitti ensimmäistä kertaa julkisesti ajatuksen Suomen täydellisestä vapaudesta ja itsenäisyydestä.

Maaliskuun manifestiin oli sisältynyt lupaus uudesta hallitusmuodosta, minkä lisäksi eduskunnalle tultaisiin tarvittaessa jo sitä ennen jättämään perustuslakiesityksiä maan valtiosäännön kehittämiseksi. Tämän johdosta senaatti asetti Suomen laillista asemaa selvittämään perustuslakikomitean, jonka puheenjohtajaksi nimitettiin K.J. Ståhlberg. Komitean tehtävänä oli selvittää Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän keisarikunnan keskinäinen suhde ja Suomen asema Venäjän valtakunnassa.

1.4. SOK, Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto, esitti senaatille perustettavaksi koko maata käsittävän elintarvikekeskusvaliokunnan, joka huolehtisi koko kansan toimeentulon turvaamisesta. Lisäksi joka kuntaan tulisi perustaa muonitustoimikunta hoitamaan kuntien elintarvikekysymystä.

3.4. Väliaikainen hallitus nimitti P.E Svinhufvudin Suomen korkeimmaksi lainvalvojaksi eli prokuraattoriksi.

Senaatille esiteltiin kenraalikuvernööri Stahovitshin kirjelmä, jossa kerrottiin väliaikaisen hallituksen valtuuttaneen hänet avaamaan Suomen valtiopäivät.

Kiistelyä eduskunnan asemasta

4.4. Väliaikaisen hallituksen toimesta kutsuttiin koolle Suomen eduskunta, jota oli kielletty kokoontumasta ensimmäisen maailmansodan syttymisestä lähtien. Valtiopäiville eduskunta järjestyi vuoden 1916 vaalien tuloksen mukaisessa kokoonpanossa, jossa enemmistö eli 103 paikkaa oli sosiaalidemokraattisella puolueella. Eduskunnan kokoontuessa toiveet kohdistuivat erityisesti perustuslaillista oikeutta koskevien kysymysten ratkaisemiseen.

Sosiaalidemokraatit kokivat väliaikaisen hallituksen porvarilliseksi eivätkä siksi suosineet tiivistä yhteistyötä sen kanssa. Sen sijaan sosiaalidemokraatit vaativat, että Suomen eduskunnan tuli käyttää korkeinta valtaa maan sisäisiä asioita koskevissa kysymyksissä. Väliaikaisen hallituksen valtaoikeuksien katsottiin koskevan vain maanpuolustusta ja ulkopolitiikkaa. Sosiaalidemokraatit kaavailivat Suomen erikoisaseman varmistamista Venäjän yhteydessä erityisellä takuusopimuksella, jonka takaajiksi he haaveilivat Englantia tai Ranskaa. Porvaripuolueet sitävastoin kannattivat yhteistoimintaa ja neuvotteluja väliaikaisen hallituksen kanssa.

Perustuslakikomitean puheenjohtaja K.J. Ståhlberg totesi, että hyväksymällä maaliskuun manifesti korkein valta oli käytännössä tunnustettu kuuluvaksi väliaikaiselle hallitukselle eivätkä suomalaiset voineet tilannetta pelkästään oman halunsa mukaan muuttaa. Huomioon tuli ottaa ennen muuta Suomessa ollut venäläinen sotaväki, joka ainakin toistaiseksi tuki väliaikaista hallitusta.

Perustuslakikomiteassa päästiin yksimielisyyteen siitä, että omavaltainen toiminta ei olisi hyväksi. Parempi oli pyrkiä sopimaan hallituksen kanssa, että korkein valta kaikissa Suomen sisäisissä asioissa siirtyisi senaatille.

Kansan Tahto lehden päätoimittaja, sosiaalidemokraattinen kansanedustaja Yrjö Mäkelin käsitteli lehden pääkirjoituksessa eduskunnalle tulevia tärkeitä tehtäviä, joita oli mm. oikeutta ja kohtuutta vastaava verojärjestelmä, maanvuokrakysymyksen lopullinen järjestäminen ja kunnollisen oppivelvollisuuslain aikaansaaminen. Mäkelin, jolla oli hyvät suhteet itsenäisyysaktivisteihin, totesi, että nyt tulee esille kysymys, jota ei vaalitaistelussa voitu huomioida, nimittäin kysymys Suomen suvereenisuudesta. Hän katsoi Suomen riippumattomuuden tulleen mahdolliseksi vallankumouksen luomissa olosuhteissa, joten eduskunnan olisi sitä vaadittava sopivan tilaisuuden tullen.

Ensimmäinen täysistunto ja huoli tulevaisuudesta

5.4. Pidettiin ensimmäinen eduskunnan täysistunto, jossa heti alussa syntyi kiistaa puhemiehen valinnasta. Porvarilliset kansanedustajat eivät olisi halunneet kannattaa puhemieheksi sosiaalidemokraattista Kullervo Manneria, mutta lopulta Manner valittiin puhemieheksi 104:llä äänellä. Jo ennen eduskunnan kokoontumista oli keskusteltu puhemiehen vakuutuksen sanamuodosta. K.J. Ståhlbergin johtama komitea ehdotti, että vakuutuksessa ei mainittaisi lainkaan keisaria tai suuriruhtinasta vaan puhuttaisiin hallitusvallasta. Näin menetteli kuitenkin vain porvarillinen varapuhemies L. Ingman. Manner ja varapuhemies W. Jokinen käyttivät käsitteitä "eduskunta" ja "Suomen kansa".

Helsingissä, Senaatintorilla, järjestettiin mielenosoitus elintarvikepulan johdosta. Mielenosoitukseen osallistuneet muutama sata ihmistä vastustivat vallitsevaa korttijärjestelmää ja vaativat sen lakkauttamista. He päättivät valita 12-henkisen toimikunnan tarkastamaan korttikanslian ja muonitustoimikuntain toimintaa.

Samana päivänä senaatti asetti toimikunnan selvittämään poliisikysymystä, koska kansan keskuudessa vallitsi huoli mielivallan eli svobodan lisääntymisestä.

---

Kuva: Ilmoitus eduskunnan kokoontumisesta. Lähde: Aamulehti 4.4.1917.

---

Kirjallisuutta

Apunen, Osmo, Rajamaasta tasavallaksi. Teoksessa Suomen historia: sortokaudet ja itsenäistyminen. Osa 6. Espoo 1987.

Itsenäisen Suomen historia. Päätoimittaja Jukka Tarkka. Jyväskylä 1992.

Itsenäistymisen vuodet 1917-1920. Osa 1. Irti Venäjästä. Päätoimittaja Ohto Manninen. Helsinki 1992.

Polvinen, Tuomo, Venäjän vallankumous ja Suomi 1917-1920. Osa 1. Helmikuu 1917-toukokuu 1918. Porvoo 1967.


Kirjallisuusluettelo

---

Tekijät: Outi Kylväjä < ok56579@uta.fi> ja Teemu Sainio <ts55321@uta.fi>

---

Etusivulle