Etusivulle
Viikko 13
24.3 - 30.3.1917


Selaa viikkoja

Edell. 

viikko Seur. viikko
Edellinen Seuraava

Etsi Artikkelit
Suunnista Artikkelit

Kommentoi
Kommentoi

Uusi senaatti muodostetaan

kuva:Aamulehden uutiset

Venäjän väliaikainen hallitus nimitti Suomeen uuden senaatin, jossa ensi kertaa olivat mukana myös sosiaalidemokraatit yhdessä porvariryhmien kanssa. Suhteet Venäjän väliaikaisen hallituksen ja Helsingin herrojen välillä eivät olleet kitkattomat.

Jääkärit ja aktivistit itsenäisen Suomen asialla

24.3. Aktivistien tulkinnan mukaan Suomessa korkeimman vallan olisi pitänyt olla eduskunnalla eikä Venäjän väliaikaisella hallituksella. Tämän professori Rafael Erichin esityksen mukaan eduskunnan oli julistettava Suomi itsenäiseksi tai aloitettava neuvottelut väliaikaisen hallituksen kanssa Suomen asemasta.

25.3. Suomalainen jääkäripataljoona siirrettiin reserviin itärintaman taisteluista Libauhun, Baltiaan koulutettavaksi. Koulutuksen tavoitteena oli valmentaa jääkäreistä upseereita tulevalle Suomen armeijalle.

Uuden senaatin muodostaminen

26.3. Vallankumous Venäjällä ja maaliskuun manifesti mahdollistivat uuden senaatin muodostamisen. Siihen asti Suomea oli hallinnut venäläisten sotilasviranomaisten muodostama senaatti.

Uuteen, ns.Tokoin senaattiin tuli kuusi porvareiden edustajaa sekä kuusi sosiaalidemokraattien edustajaa. Senaatin puheenjohtajaksi valittiin sosiaalidemokraattien Oskari Tokoi. Tokoin senaatti ilmoitti ohjelmassaan pyrkivänsä taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin uudistuksiin sekä autonomian turvaamiseen.

Kaksi valtiomiestä saapui Helsinkiin

29.3. Pietarin junasta astui Venäjän väliaikaisen hallituksen oikeusministeri Aleksandr F. Kerenski. Kerenski patisteli Suomea osallistumaan Venäjän sotatoimiin Saksaa vastaan. Suomalaiset eivät lämmenneet Kerenskin ehdotuksille, ja ministeri sai lähteä kotimatkalle tyhjin käsin.

Siperiasta palasi Pehr Evind Svinhufvud - suomalaisten laillisuusvastarinnan symboli - joka oli ollut karkotettuna syksystä 1914 lähtien. Kotiin palannutta Svinhufvudia juhlittiin kansallissankarina.


Kuva: Aamulehden uutisotsikoita 30.3.1917

Kirjallisuutta

Itsenäistymisen vuodet 1917-1920, osa 1, toim. Ohto Manninen, Helsinki 1992.

Kirjallisuusluettelo


Tekijät: Tanja Grén < hitagr@uta.fi> ja Hanna Yli-Hinkkala <hy53052@uta.fi>

Etusivulle