Punakaartin ja suojeluskunnan yhteenotto Viipurissa
19.1. Punakaarti hyökkäsi
muutamien venäläisten sotilaiden tukemana Viipurissa
sijaitsevaan Pietisen kenkätehtaaseen, jota suojeluskuntalaiset
olivat käyttäneet asevarastona ja käsikranaattipajana.
Syntyneessä piirityksessä ja punaisten rynnäkössä
rakennukseen sai yksi suojeluskuntalainen surmansa. Valta Viipurissa siirtyi
punakaartille ja he saivat noin 70 panttivankia. Sen sijaan samanaikaisesti
Luumäellä suojeluskuntalaiset kaappasivat Mikkeliin matkalla
olleesta punaisten asejunasta 200 kivääriä. Tämän
johdosta Lappeenrannan punakaarti lähti tekemään vastaiskua
valkoisia vastaan. Joukot kohtasivat toisensa Taavetin asemalla.
Sotilaskomitea muutti Vaasaan
19.1. Mannerheim ja hänen johtamansa
senaatin sotilaskomitea saapui Vaasaan, jonne perustettiin valkoisten joukkojen
esikunta. Esikuntapäälliköksi tuli eversti Martin Wetzer.
Suuria hätäaputöitä valtion rautateillä
19.1. Lisääntyvän työttömyyden johdosta
ryhdyttiin valtion rautateillä laajoihin hätäaputöihin.
Jo vanhoilla työmailla oli mahdollisuuksien mukaan tarkoitus lisätä
työvoimaa, jota jo oli hätäaputöissä 5000-6000
henkeä. Suurin osa oli sijoitettu Helsinki-Pietari-radalle, mutta myös
Hämeenlinna-Tampere-radalla, sekä Helsingissä tultaisiin tekemään
rakennus- ja korjaustöitä.
Aseita Venäjältä
20.1. Lenin antoi määräyksen luovuttaa toveri
Rahjalle
Pietarin varastoista Suomen proletariaatin käyttöön noin
10000 kivääriä panoksineen, sekä noin 10 kolmen tuuman
tykkiä ammuksineen. Lenin oli antanut tästä Rahjalle suullisen
lupauksen ja nyt täytti lupauksen laatimalla tästä kirjelappuselle
määräyksen. Rahjan auttamista Lenin piti äärimmäisen
tärkeänä.
Jääkäri sai surmansa
21.1. Taisteluissa kaatui ensimmäinen jääkäri,
Lauri Pelkonen. Tämä tapahtui Luumäen suojeluskuntalaisten
karkoittaessa Taavetin asemalle saapunutta punakaartiosastoa. Noin 20 miehen
vahvuinen suojeluskuntalaisten joukko oli ryhmittyneenä vanhoihin
vallituksiin. Järjestyskaartin lähestyessä tätä
molemmat joukot avasivat tulen. Pelkosen kaaduttua suojeluskuntalaiset
vetäytyivät Savitaipaleelle ja myös järjestyskaartilaiset
poistuivat paikalta. Pelkosen lisäksi yksi järjestyskaartilainen
sai surmansa.
21.1. Pidettiin Jyväskylän Yliopistoyhdistyksen
perustava
kokous.
Törkeä ryöstöyritys Helsingissä
21.1. Kolme miestä yritti anastaa noin 60 000 markan
arvosta
kultaa Aleksanterinkadun kultasepänliikkeestä. Miehet saapuivat
liikkeeseen eri aikaan, joista viimeksi tullut - Seppänen nimeltään
- esitti omistajalle esitellyksi tuodun kullan takavarikointia hämäräperäisin
paperein. Saamatta mitään uhkasi hän lopulta omistajaa revolverilla.
Miliisi pidätti Seppäsen.
Suojeluskunta miehitti Viipurin rautatieaseman
22.1. Viipurin tapahtumien johdosta jääkäri
Woldemar Hägglundin 600 miehen suojeluskunta-armeija
miehitti Viipurin rautatieaseman. Heti seuraavana yönä he joutuivat
kuitenkin vetäytymään kaupungin lähistöllä
sijaitsevaan Venäjänsaareen. Kaartilaisten avunpyynnöistä
huolimatta venäläisten johto ei puuttunut asiaan.
Venäläisen sotaväen sekaantuminen Suomen asioihin
22.1. Suomen senaatin edustajat kävivät Viipurin
aluekomiteassa
esittämässä Viipurin tapausten johdosta
vaatimuksen, etteivät venäläiset joukot saa osallistua Suomen
kansalaisten välisiin selkkauksiin. Sekaantumista olisi pidetty sodanjulistuksena
itsenäistä Suomea vastaan ja siinä tapauksessa olisi Suomen
hallitus tullut kääntymään ulkovaltojen puoleen ja
pyytämään heiltä apua. Aluekomitea lähettikin
sähkösanoman Viipuriin sijoitetulle sotaväelle pysyä
erossa punakaartin ja suojeluskunnan
välisestä selkkauksesta.
Ilmoituksia Aamulehdessä 22.1.
Halutaan ostaa SOKURIA pienemmissä ja suuremmissa erin.
AVAINNIPPU KADOTETTU Tampereen ja Helsingin välillä. Löytäjää
pyydetään ilm. palkkiota vastaan Tamp. Sanom. kontt. nimim.
Punakaartin liikekannallepano Kotkassa
23.1. Kotkan kaarti sai salaisen liikekannallepanokäskyn
työväen järjestyskaartin yleisesikunnasta Pietarin asejunan
suojaamisoperaatioon. Liikekannallepano koski myös muita kyseisen
radanvarren kaarteja.
Viipurissa kunnallislakko
23.1. Viipurin työväenjärjestöjen
eduskunta julisti kunnallisen yleislakon aloitettavaksi kaupungissa klo
12 yöllä. Syynä tähän on porvarien tarkoitus julistaa
kansalaisota tuomalla tuhansia aseistettuja lahtarikaartilaisia Viipuriin
nujertamaan työväen vallankumouksellinen voima. Lakko ulottui
kaikkiin työaloihin, kouluihin ja virastoihin Viipurin kaupungissa
ja pitäjässä. Ainoastaan elintarvikkeiden kuljetus ja kauppa,
sekä valaistus ja vesijohtolaitokset olivat tästä vapaat.
Venäläisen sotaväen poistaminen Suomesta
24.1. Senaattori Castren neuvotteli bolsevikkien
aluekomitean kanssa venäläisen sotaväen poistamisesta Suomesta.
Aluekomitean puheenjohtajan Ivan Smilgan mukaan venäläiset aikovat
poistua joka tapauksessa kahdeksan viikon kuluessa. Mikäli Suomi lupaa
kunnioittaa puolueettomuutta, jota myös Saksa ja Ruotsi kunnioittaisivat,
voisi poistuminen tapahtua vaikka heti.
Suojeluskunnat senaatin joukoiksi
25.1. Senaatti julisit suojeluskunnat hallituksen joukoiksi ja Mannerhein teki
päätöksen sotatoimien aloittamisesta, mikä tulisi tapahtumaan
27. - 28. päivän välisenä yönä. Samalla
suojeluskuntalaiset
alkoivat riisua Karjalassa sijaitsevia venäläisiä varuskuntia
aseista.
Sveitsi tunnusti Suomen itsenäisyyden
25.1. Sveitsin konsuli esitti senaatin puheenjohtajalle
virallisen
tiedon, jossa Sveitsin hallitus on tunnustanut Suomen itsenäisyyden.
Lisäksi Suomen liittäminen Bernin postisopimukseen tulee pikaisesti
käsittelyyn.
Ilmoituksia Helsingin Sanomissa 25.1.
Halutaan ostaa ELÄVIEN KUVIEN KONE kiertävää teatteria
varten.
TELEFOONIKESKUSASEMA 16 numerolla kaksijohtoisena (uusi) myydään
halvalla.
Kuva: Kuularuiskuosasto,
Lähde: Työväen Arkisto
Lähteet
Helsingin Sanomat 19.1. - 25.1.1918
Aamulehti 19.1. - 25.1.1918
Suomen itsenäistymisen kronikka. Gummerus OY Jyväskylä
1992.
Itsenäistymisen vuodet I : Irti Venäjästä. VAPK-kustannus
Helsinki 1992
Itsenäistymisen vuodet II : Taistelu vallasta. Painatuskeskus Helsinki
1993
Kirjallisuusluettelo
Tekijä: Jani Viitanen <jv58691@uta.fi>
Etusivulle