Suunnista
Artikkelit
Kommentoi
Rahjan veljekset
Rahjan veljeksistä tunnetuimmat olivat Eino (1885-1936) ja Juhana (Jukka) (1887-1920), vähemmälle huomiolle jäi 1920 ns. Kuusisen klubin puhdistuksissa haavoittunut Jaakko (1872-1926). Venäjän vallankumouksen aikana Eino Rahja toimi Leninin henkilökohtaisena turvamiehenä ja henkivartijana. Tämä osaltaan vaikutti veljesten hyviin suhteisiin Venäjän bolsevikkeihin, joihin he itsekin pietarilaisina kuuluivat. Kansalaissodassa Eino ja Jukka Rahja olivat punaisten johtohahmoja. Jukka Rahja oli hyvin tärkeä osa punaisten asehankinnoissa Venäjältä.
Jo marraskuussa 1917 oli Pietarin bolsevikki Jukka Rahja ollut Suomen vallankumouksen kannalla. Joulukuun loppupuolella hän vaihtoi jo Suomenniemen hevosia aseisiin Pietarissa. Sodan alettua Jukka toimi aluksi asejunan päällikkönä. Saattaessaan suurta asekuljetusta 27. tammikuuta hän haavoittui vaikeasti molempiin jalkoihin valkoisten väijytyksessä.
Veljensä Jukan haavoituttua asejunan päälliköksi astui Eino Rahja. Maaliskuussa Eino Rahja oli jo punaisen armeijan ylipäällikkö yhdessä Adolf Taimen ja Evert Elorannan kanssa. Sodan aikana hän ei ylipäällikön tehtäviään juuri ehtinyt hoitaa, vaan oli mukana taisteluissa Lempäälän rintamalla ja neuvotteli venäjän kielen taitoisena venäläisten kanssa lisäavusta. Lentotiedustelua Eino suoritti Lylyn taisteluiden aikaan maaliskuussa. Korkeakosken taistelussa 19. maaliskuuta Eino Rahja johti puolustusta ja myöhemmin turvasi perääntymistä komentamallaan panssarijunalla.
Tampereen puolustuksen päällikkönä hän ei todennäköisesti toiminut, vaikka joissakin käskyissä hänet puolustuksen päälliköksi mainitaan. Valkoisten onnistuessa katkaisemaan ratayhteyden Helsingin ja Tampereen välillä Eino Rahja yritti panssarijunan komentajana läpimurtoa Helsingistä Tampereelle. Taisteluiden välillä Eino Rahja kävi pyytämässä apua Pietarista. Tilanteen käytyä toivottomaksi Rahjat pakenivat muiden punaisten johtajien tavoin Pietariin.
Venäjällä Rahjat toimivat SKP:ssä ja olivat sen perustajajäseniä. Sekä Eino että Jukka Rahja toimivat opettajina punaupseereja kouluttavassa laitoksessa. Suomen Kommunistisen Puolueen sisäisessä välienselvittelyssä 1920 eli ns. Kuusisen klubin murhissa surmansa sai mm. Jukka Rahja ja Jaakko Rahja haavoittui vaikeasti. Eino Rahja yleni puna-armeijassa kenraaliluutnantiksi ja palkittiin kahdesti Punaisen lipun kunniamerkillä. Hän kuoli 1936 ja hänet haudattiin sotilaallisin kunnianosoituksin Aleksanteri Nevskin luostariin.
Kirjallisuutta
Lappalainen, Jussi T, Punakaartin sota 1 ja 2. VAPK. Helsinki 1981.
Salomaa, Markku, Punaupseerit. WSOY. Juva 1992.
Kirjallisuusluettelo
Tekijä: Janne Kuusinen <jk61047@uta.fi>