Viikko 22
26.5 - 1.6.1917
Selaa viikkoja
Edellinen
Seuraava
Suunnista
Artikkelit
Kommentoi
Viljapula ja yleislakko
27.5.-28.5. järjestettiin Suomen ensimmäiset partiopäivät. Päivien yhteydessä perustettiin Suomen Partioliitto.
Pahentunut viljapula
28.5. Elintarviketilanne Suomessa heikentyi koko kevään ajan. Pahin ongelma oli viljan kohdalla. Päiväannos toukokuussa oli noin 160 grammaa henkeä kohti, kun ennen sotaa vastaava kulutus oli noin 600 grammaa/henkilö. Vilja uhkasi loppua Suomesta. Sen vuoksi turvauduttiin säännöstelytoimenpiteisiin, joista huolimatta elintarvikkeita ei riittänyt kaikille suomalaisille.
Samana päivänä Venäjällä talonpoikien kongressi vaati demokraattista tasavaltaa.
Maataloustuottajain keskusliiton perustaminen, kieltolakiasetus senaatissa
29.5. Yleisessä maanviljelijöiden kokouksessa päätettiin maanviljelijöiden etujärjestöksi perustaa Maataloustuottajain keskusliitto (MTK). Samassa kokouksessa heräsi ajatus myös Kansanpuolueen perustamisesta.
Senaatti laati esitystä aiemmin Suomelle luvatun Venäjän puoleisen Lapin osan, eli Petsamon, yhdistämisestä Suomeen. Yhdistämistä varten myönnettiin tarvittaessa käytettäväksi 3,5 miljoonaa markkaa etumaksua. Myöhemmin Petsamo liitettiin vuoden 1920 Tarton rauhansopimuksessa Suomen osaksi.
Senaatti teki myös asetuksen kieltolaista, jonka tuli astua voimaan 1.6.1919.
Helsingin Palvelijataryhdistys järjesti työväentalolla näyttävän mielenosoituskulkueen tärkeimpänä tavoitteenaan kahdeksan tunnin työpäivä. Kirkollinen Valistustoimisto järjesti samana päivänä aktiopäivän, jonka tarkoituksena oli kirkollisten rivien kokoaminen yhteiskunnallisessa kriisitilanteessa.
30.5. Valtionrautateiden konepajojen työmiehet saivat lakolla uhkaamalla huomattavan palkankorotuksen.
Palomiehet aloittivat Turussa yleislakon
28.5. Turussa työläiset kokosivat omaa järjestysmiesverkostoa. Kunnallista yleislakkoa varten perustettu miliisikomitea järjesti "lentävän" osaston eli komppanian sisältä ;vän kunnalliskaartin.
29.5. Turussa alkoi työväestön yleislakko palomiesten vaatiessa päällystön erottamista ja laitoksen muuttamista miehistövaltaiseksi. Kaupunki irtisanoi sammutuslakkoon ryhtyneen palokunnan. Sosiaalidemokraattisen kunnallisjärjestön tultua mukaan kiista laajeni yleislakoksi kunnallisen demokratian puolesta.
30.5. Lakkolaiset Turussa vaativat valtuustopaikkojen enemmistöä työväestölle. Tehostaakseen vaatimuksiaan he piirittivät kaupungintalossa kokoustaan pitävän kaupunginvaltuuston jäsenet istuntosaliin. Kaupungintalon saarto kesti peräti 36 tuntia.
31.5. Venäjän väliaikainen hallitus vahvisti kieltolain. Oskari Tokoi ja P.E. Svinhufvud saapuivat Turkuun sovittelemaan lakkolaisten ja kaupungin johdon välejä.
1.6. Oskari Tokoi ja P.E. Svinhufvud saivat lakon Turussa päättymään, mutta uuden yhteenoton uhka säilyi yhä.
Kuva: Senaatin varapuheenjohtaja Oskari Tokoin julistuksen otsikko Aamulehdessä 27.5.1917.
Kirjallisuutta
Itsenäistymisen vuodet 1917-1920. Osa 1. Irti Venäjästä Toim. Ohto Manninen, Pertti Luntinen, Turo Manninen. Helsinki 1992.
Toivo Nygård, Veikko Kallio, "Rajamaa" teoksessa Suomen historian pikkujättiläinen. Toim. Seppo Zetterberg. Porvoo 1987.
Suomi 75. Toim. Allan Tiitta, Marja-Liisa Saari, Anja Louhio. Jyväskylä 1991.
Kirjallisuusluettelo
Tekijät: Terhi Tasanen < tt52301@uta.fi> ja Pasi Savolainen <ps57563@uta.fi>