Viikko 21
19.5 - 25.5.1917
Selaa viikkoja
Edellinen
Seuraava
Suunnista
Artikkelit
Kommentoi
Miliisi vaihtuu poliisiin
Järjestysvaltakysymys ongelmana
19.5 Senaatti määräsi korkeimman järjestysmiehensä Allan Serlachiuksen käskyllä miliisimiehistöt heti lopetettaviksi ja tilalle palautettavaksi valtion poliisilaitokset. Tavoitteena oli perustaa yleistä luottamusta nauttiva poliisi. Päätöksen taustalla olivat myös kevään 1917 monet lakot.
Jo aiemmin viikolla kuntakokouksia oli kehotettu valitsemaan järjestysmiehiä, jotka toimisivat yhteistyössä nimismiehen, poliisin ja yhdistysten kuten raittius- ja nuorisoseurojen kanssa.
Rauman lakko vihdoin loppu
20.5 Kaksi viikkoa kestänyt Rauman kunnallislakko päättyi vihdoin osapuolten hyväksyttyä senaatin sovintoehdotuksen. Työläisille luvattiin heti paikkoja Rauman valtuustossa.
Arvid Järnefelt häiriköi kirkossa
20.5 Kirjailija Arvid Järnefelt jatkoi jo kolmantena sunnuntaina luvattomia kirkkopuheitaan. Kallion kirkossa 8-10 miestä kantoi urkuri tohtori Ilmari Krohnin väkivalloin alas urkuparvelta ja rovasti J. Engström huudettiin alas saarnastuolista. Miliisi ei ryhtynyt toimenpiteisiin. Puheessaan tolstoilainen Järnefelt vetosi työväestöön, ettei se jäljittelisi tähän astista yläluokkien luomaa kulttturia, vaan pyrkisi aidomman ihmisrakkauden toteuttamiseen. Järnefeltin huomiota herättäneet puheet saivat lehdistössä tyrmäävän vastaanoton, jopa kirjailijan mielenterveyttä epäiltiin. Ainoana Järnefeltiä puolusti Eino Leino Sunnuntai-lehdessään.
Lisää itsenäisyysvaatimuksia
23.5 Oskari Tokoi ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Yrjö Mäkelin vierailivat Pietarissa. He esittivät Suomen kantana, että eduskunnalla oli oikeus suuriruhtinaan valtaoikeuksien järjestelyyn väliaikaiselta hallitukselta kysymättä. Venäjän sosiaalidemokraatit olivat periaatteessa valmiit hyväksymään Suomen itsemääräämisoikeuden, mutta vasta perustuslakia säätävässä kansalliskokouksessa. Venäjän väliaikaisen hallituksen pääministeri, ruhtinas Lvov taas piti suomalaisten vaatimuksia tahdittomina ja kumouksellisina.
23-24.5 Tukholmassa puolueettomien maiden sosialistien kokouksessa Yrjö Sirola ja K. H. Wiik kertoivat Suomen lähiajan päämääränä olevan sisäisen itsenäisyyden ja myöhemmin täyden riippumattomuuden. Venäjän maltillisia sosialisteja kannattaneet hollantilaiset ja ruotsalaiset edustajat katsoivat suomalaisten aikeet kansalliskiihkoiluksi ja petokseksi Venäjän demokratiaa kohtaan.
Kerenski puhui Helsingissä
22.5 Sota- ja meriministeri Kerenski vieraili jälleen Helsingissä ja puhui Työväentalolla venäläisille sotilaille. Hän painotti sotilaiden velvollisuutta vallankumousta ja Venäjää kohtaan. "Tärkeintä on luja sisäinen järjestys ja voitto ulkomaisesta vihollisesta", Kerenski totesi.
Uusi 100 miljoonan sotalaina Venäjälle
20.5 Venäjän rahaministeri ja Suomen Pankki allekirjoittivat sopimuksen uudesta Suomeen sijoitettavasta 100 miljoonan markan sotalainasta. Laina oli neljäs sodan syttymisen jälkeen ja nosti Venäjän hallituksen Suomesta ottamien sotalainojen määrän 400 miljoonaan.
Traaginen onnettomuus Kangasalla
20.5 Kangasalan Kuohenmaassa oli maanantaina 20.5 Heikkilän keinulla lapsia keinumassa. Tällöin juoksi lohkotilallisen Jeremias Salmisen 11. ikävuodella ollut poika Toivo keinun alle, jolloin keinu löi häntä päähän niin pahasti että pääluu painui sisään ja poika menetti heti tajuntansa. Poikaa lähdettiin heti viemään Tampereelle sairaalaan, mutta jo Kangasalan kirkonkylän kohdalla hän heitti henkensä tajuihinsa tulematta.
Kuvat:
Pilakuva Rauman lakosta, Helsingin Sanomat 20.5.1917
Kirjailija Arvid Järnefelt, Kansallinen elämäkerrasto, osa II. WSOY, Porvoo 1929.
Kirjallisuutta
Itsenäistymisen vuodet 1917 - 1920. Osa 1: Irti Venäjästä. Päätoimittaja: Ohto Manninen. VAPK-kustannus, 1992.
Kirjallisuusluettelo
Tekijät: Jouni Keskinen < jk54415@uta.fi> ja Lasse Pere <lp54662@uta.fi>
