Alkuja kaarteille

Elintarvikepula ja työttömyys loivat kasvupohjaa lakkoilulle ja levottomuuksille. Suomessa työväki lakkoili niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Omavaltaisuutta ilmeni mm. elintarvikkeiden ryöstelynä. Työväenlehdistö loi kuvaa keinottelijoista, jotka piilottelivat leipää nälkäiseltä kansalta. Porvarillinen kansanosa alkoi muodostaa kuvaa mahdottomia vaativasta, anarkistisesta työläisjoukosta. Punakaartien uudelleenperustamista alettiin suunnitella, aktivistit taas puuhasivat aseellista vapaustaistelua.

Punaista järjestäytymistä

12.5. Helsingin Kaisaniemessä järjestettiin työväenkokous, johon osallistuneet parisen sataa entistä punakaartilaista alkoivat puuhata kaartien uudelleenperustamista. Suunnitellulla kaartilla katsottiin olevan sama tehtävä kuin vuoden 1906 punakaartilla, järjestyksen ylläpito, kansalaisten suojeleminen ja työväen mielenosoitusten, kokousten ja sanan- sekä painovapauden turvaaminen. Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta vastusti hanketta.

13.5. Porin sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestö perusti erityisen työväen järjestyskunnan.

16.5. Järjestäytyneiden työläisten kokouksessa Tampereella päätettiin miliisimiehistön perustamisesta.

Aktivistit kapinahankkeissa

14.5. Suomen täyteen itsenäisyyteen tähtäävien aktivistien sotilaskomitean valtuuskunta tapasi Tukholmassa Saksan pääesikunnan edustajia. Saksalaisilta pyydettiin aseita sekä kahden saksalaisen armeijakunnan maihinnousua Suomessa kesällä.

16.5. Aktivistien sotilaskomitea ja Tukholmassa oleskeleva ulkomaanvaltuuskunta ehdottivat aseellisen joukon kouluttamisen aloittamista Suomessa sekä venäläisen sotaväen karkottamista. Eversti Nikolai Mexmontan ryhtyi suunnittelemaan operaatiota.

Lakkoilua ja levottomuuksia

12.5. Porin ympäristössä raportoitiin olevan runsaasti maatyöläislakkoja. Muutamat maanomistajat olivat jo hyväksyneet kahdeksantuntisen työpäivän. Lakkolaisten kerrottiin esiintyvän “häikäilemättömän jyrkästi”.

16.5. Aamulehti kirjoitti Haarlan paperijalostustehtaan lakosta: “Lakko ei ehkä syntynytkään tehtaan työväen omasta aloitteesta, vaan luultavasti ulkoa tulleesta kiihoituksesta, jolla ei tunnu olevan muuta tarkoitusta, kuin nöyryyttää työnantaja sosialistisen komennuksen alle...”.

Raumalla joukko lakkolaisia yritti tunkeutua postikonttoriin saadakseen postin haltuunsa. Sosialistinen Hämeen Voima tuomitsi Rauman lakon “täysin anarkistiseksi korpilakoksi”.

17.5. Helsingin Sanomat kertoi omavaltaisesta menettelystä Mietoisissa. Joukko miehiä oli estänyt viljan kuljetuksen pois paikkakunnalta ja vaatinut sen jäämistä paikallisen elintarvikelautakunnan käyttöön.

Elintarvikelaki

17.5. “Nälän organiseeramiseksi” säädettiin Suomeen elintarvikelaki, jonka pohjalta pyrittiin säännöstelemään elintarvikkeiden kulutusta.

RKP itsenäisyyden kannalla

17.5. Ruotsalainen kansanpuolue asetti puoluepäivillään tavoitteeksi valtiollisen itsemääräämisoikeuden laajentamisen ja turvaamisen.

Venäjältä työväen julistus ja Leninin tuki Suomelle

14.5. Pietarin työ- ja sotaväenneuvosto julisti ottavansa aloitteen kaikkien maiden sosialistipuolueiden kutsumiseksi koolle.

15.5. Vladimir Leninin kirjoitus “Suomi ja Venäjä” ilmestyi bolsevikkien pää-äänenkannattajassa Pravdassa. Lenin kannatti ensimmäisen kerran julkisessa sanassa selkeästi Suomen riippumattomuustavoitteita ja oikeutta erota Venäjästä.

Anarkiaa ja hallitusuudistus Venäjällä

17.5. Eri puolilta Venäjää raportoitiin ryöstöistä, kahakoista, murhapoltoista ja varkauksista.

18.5. Venäjän väliaikaista hallitusta uusittiin. Aleksandr Kerenskistä tuli uusi sota- ja meriministeri. Kerenski kuvasi maansa tilannetta mitä synkimmäksi.

---

Kuva: Porilaisten työväen johtomiesten veljeilyä venäläisten matruusien kanssa vuonna 1917 , kuvassa Eetu Salin. Lähde: Työväen arkisto.

---

Kirjallisuutta

Eskelinen, Heikki: Itsenäisyytemme vuosikymmenet 1917 - 1966. Yhtyneet Kuvalehdet Oy 1966.

Haavikko, Paavo: Kansakunnan linja. Otava, Keuruu 1977.

Hakalehto, Ilkka: Itsenäisyys vaarassa. Huhmari 1993.

Itsenäistymisen vuodet 1917 - 1920. Osa 1: Irti Venäjästä. Päätoimittaja: Ohto Manninen. VAPK-kustannus, 1992.

Lappalainen, Jussi: Itsenäisen Suomen synty. Jyväskylä 1967.

Lenin ja Suomi, osa 2. Valtion painatuskeskus, Helsinki 1989.(Numminen, Apunen, Von Gerich-Porkkala, Jungar, Paloposki).

Kirjallisuusluettelo

---

Tekijät: Juha Reinikainen< jr54562@uta.fi> ja Jussi Karmala <jk59167@uta.fi>

---

Etusivulle