Taistelu valtiomuodosta alkaa

P.E. Svinhufvudille korkein valta

18.5. Suomen senaatti päätti esittää, että korkein valta siirrettäisiin eduskunnalta senaatin puheenjohtaja P.E. Svinhufvudille, josta näin ollen tulisi valtionhoitaja ja yksinvaltias. Tasavaltalaisten (maalaisliittolaisten , sosialidemokraatti Matti Paasivuoren ja osan nuorsuomalaisista ) vastuksesta huolimatta eduskunta hyväksyi esityksen vielä samana päivänä. Päätöstä edeltäneessä keskustelussa pohdittiin, pitäisikö korkein valta antaa Svinhufvudille senaatin puheenjohtajana vai henkilönä. Jälkimmäinen kanta voitti. Päätös osoitti, että monarkialla oli vahva kannatus eduskunnassa. Taistelu Suomen valtiomuodosta alkoi. Valtionhoitajan valtaoikeudet perustuivat vuoden 1772 hallitusmuotoon ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjaan. Käytännössä hän sai Venäjän vallan aikana kenraalikuvernöörille kuuluneen senaatin puheenjohtajuuden. Ulkopolitiikka katsottiin olevan hänen tärkein toimialueensa .

Säveltäjä Toivo Kuula kuolee

18.5. Säveltäjä Toivo Kuula (*1883) menehtyi aikaisemmin saamiinsa vammoihin Viipurissa. Ulkomailla oppinsa saanut Kuula toimi kapellimestarina Oulussa ja vuodesta 1916 lähtien Pietarissa. Etelä-Pohjanmaalta kotoisin olleen Kuulan laaja tuotanto edusti kansallista romantiikkaa. Se oli saanut vaikutteita impressionismista, Sibeliukselta ja pohjalaisesta kansanmusiikista. Kuulan kuolema tapahtui epäselvissä olosuhteissa heti valkoisten vapautettua Viipurin. Ravintolassa juhliessaan hän riitaantui jääkäreiden kanssa ja haavoitti puukolla erästä heistä. Yrittäessään paeta paikalta hänet ammuttiin ravintolan pihalle. Tämän jälkeen hänet kiidätettiin Viipurin lääninsairaalaan, missä hän kuoli vammoihinsa. Selvyyttä murhaajan henkilöllisyydestä ei ole. Valkoinen lehdistö (Suometar ja Ilkka) ei maininnut jääkäreiden osuudesta tapahtumiin

19.5. Suometar raportoi, että elintarviketoimikunnan mukaan Mikkelin läänissä oli viljaa 1,406,000 kiloa yli oman tarpeen.

19.5. Suomettaren Berliinistä saadun tiedon mukaan saksalaiset sukellusveneet upottivat Välimerellä vihollislaivoja yli 25000 bruttotonnin edestä.

21.5. Suomi ja Bulgaria solmivat rauhan Berliinissä.

Algot Untola (Maiju Lassila) surmataan

21.5. Kirjailija ja Työmiehen toimittaja Algot Untola (*1868) sai surmansa vahtisotilaan luodeista. Untola oli alunperin Suomalaisen puolueen kannattaja, mutta riitaantui puolueensa johdon kanssa ja liittyi SDP:een vuonna 1917. Hänellä oli varsin laaja kirjallinen tuotanto nimimerkeillä Maiju Lassila, Irmari Rantamala ja J.I. Virtanen. Sisällissodan aikana Untola oli Työmiehen johtava toimittaja. Hänen kirjoituksensa symbolisoivat punaista valtaa monelle valkoiselle. Hän kirjoitti yksin Työmiehen viimeiset numerot toimituksen paettua Helsingistä. Untola pidätettiin heti Helsingin valtauksen jälkeen, ja surmattiin hämärissä olosuhteissa, kun vankeja oltiin siirtämässä Helsingin Katajanokalta laivalla Santahaminaan teloitettavaksi. Toisen selonteon mukaan hänet ammuttiin pakoyrityksen vuoksi. Toisen selityksen mukaan hänet tönäistiin veteen ja ammuttiin sinne.

22.5. Senaatti pyysi saksalaisia joukkoja edelleen jäämään Suomeen, koska luottamus omaan armeijaan oli heikko.

22.5. Ilkassa elintarvikehallitus kehotti maattomia ihmisiä vuokraamaan maata viljeltäväksi: ”Viljelkää palstallanne perunoita ja juurikasveja. Sato, jonka siten saatte, pelastaa teidät monesta vaivasta, puutteesta ja kustannuksesta ensi talvena.”

Monarkistit järjestäytyvät

22.5. Monarkiaa kannattavat voimat perustivat Uuden Suomen Turvaamiskomitean (UST). Järjestön tehtävänä oli edistää monarkian kannatusta mm. painostamalla lehdistöä, organisoimalla ja rahoittamalla propagandakampanjaa ruotsalaisilta ja suomalaisilta pankeilta saaduilla rahoilla. Jo toukokuun alusta epävirallisesti toiminut järjestö pyrki toimimaan puolueen tavoin perustamalla valtakunnallisen piirijärjestöverkon. Järjestön takana olivat vanhasuomalaiset, ruotsalaiset ja osa nuorsuomalaisista. UST:lla oli hyvät yhteydet Uusi Päivä -lehteen ja aktivisteihin .

23.5. Arkkipiispa kehotti lääninrovasteja vihkimään uudelleen punaisten häpäisemät kirkot ennen käyttöönottoa.

24.5. Englantilaiset karkottivat suomalaiset Petsamosta.

Asetuksia

21.5. Senaatti päätti takavarikoida kaikki kauppavarastoissa ja tehtaiden hallussa olleet tupakan ja kahvin raaka-aineet sekä valmisteet.

24.5. Senaatti antoi asetuksen vanhuus- ja työkyvyttömyysrahaston perustamisesta. Rahasto oli eduskunnan suoran valvonnan alaisena, ja eduskunta päätti myös sen käytöstä.

---

Lähteet

Ilkka
Otavan suuri ensyklopedia.
Suomen asetuskokoelma vuodelta 1918.
Suomen itsenäistymisen kronikka. Päätoimittajat: Jorma Keränen ja Jorma O. Tiainen. Jyväskylä 1992.
Suomi 75: itsenäisen Suomen historia. Jyväskylä 1993.
Suometar

Kirjallisuusluettelo

---

Tekijä: Pekka Salmi <ps56310@uta.fi>

---

Etusivulle