Itsenäisyysjulistus

4.12. Svinhufvudin senaatti antoi eduskunnalle suunnittelemansa tiedonannon Suomen itsenäisyydestä uutta hallitusmuotoa koskevan esityksen yhteydessä. Vastaava senaatin julistus Suomen kansalle julkaistiin samana päivänä. Svinhufvudin senaatti oli aloittanut marraskuun 29. päivänä neuvottelut itsenäisyysjulistuksesta porvarillisten ryhmien välillä. Väliaikaisen hallituksen aikana porvarillisten puolueiden kanta - radikaaleja itsenäisyysmiehiä lukuunottamatta - oli ollut, että irrottautuminen Venäjästä täytyisi tapahtua yhteisymmärryksessä Venäjän hallituksen kanssa. 4. joulukuuta Svinhufvudin senaatti pyrki Suomen itsenäisyysjulistukseen ilman bolsevikkihallituksen tunnustusta.

4.12. Paasikivi yritti Tukholmassa saada Ruotsilta tunnustuksen Suomen itsenäisyydelle ja joukkoja venäläisten karkottamiseksi Suomesta. Jo 1. joulukuuta Paasikivi lähti Svinhufvudin suullisesta toimeksiannosta tiedottamaan itsenäisyysjulistuksesta Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan. Paasikiven lähtö tunnustelumatkalle jo hyvissä ajoin ennen itsenäisyysjulistusta selittyy pelolla, että venäläiset saattaisivat sulkea rajat vastavetona julistukselle.

5.12. Sosiaalidemokraatit yrittivät saada vieläkin valtalain voimaan, mutta yritys kaatui äänin 103-91.

6.12. P.E. Svinhufvud katsoi senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen olevan pätevä ilman eduskuntakäsittelyäkin. Vasta keskusteltuaan 5. joulukuuta eräiden merkittävimpien poliitikkojen (mm. K.J. Ståhlbergin) kanssa Svinhufvud taipui antamaan asian eduskunnan ratkaistavaksi. Senaatin esityksen kohtalo ratkaistiin 6. joulukuuta. Sosiaalidemokraatit vastustivat porvarien julistusta. He halusivat itsenäistymisen tapahtuvan Venäjän kanssa neuvottelemalla. Sosiaalidemokraatit laativat oman vastaesityksen siitä, miten itsenäistyminen toteutetaan yhteisymmärryksessä Venäjän kanssa. Äänestettäessä porvarien itsenäisyysjulistus sai 100 ääntä, sosiaalidemokraattien esitys 88 ääntä. Näin Suomi julistautui itsenäiseksi.

STK perustettiin

4.12. Lakkoilu ja muu vallankumouksellinen liikehdintä oli pakottanut Suomen työnantajat kokoamaan voimiaan ja lisäämään yhteistyötään. Vuonna 1907 perustettu Suomen Yleinen Työnantajaliitto muutti kokouksessa nimensä Suomen Työnantajain Keskusliitoksi (STK).

Bolsevikit Suomen työläisten takana

5.12. Lenin puhui Venäjällä laivaston ensimmäisessä yleisvenäläisessä edustajakokouksessa bolsevikkien kansallisuusohjelmasta. Hän ilmoitti bolsevikkien tukevan Suomen työläisten taistelua.

Tapahtumat ulkomailla

6.12. Saksan ja Venäjän aseet vaikenivat itärintamalla. Keskusvaltojen, Saksan ja Itävalta-Unkarin, ja Venäjän kymmenpäiväinen tulitauko astui voimaan.

Etelä-Venäjän Lounainen kasakkakunta muodosti oman hallituksen, joka toimi yhteistyössä itsenäisen Ukrainan hallituksen kanssa.

7.12. Yhdysvallat julisti sodan Itävalta-Unkarille.

---

Kuva: Senaatin esitys eduskunnalle Suomen uudesta hallitusmuodosta. Otsikko Helsigin Sanomissa 5.12.1917.

---

Kirjallisuutta

Pertti Luntinen: Itsenäisyyspäätös kypsyy. Teoksessa Itsenäistymisen Vuodet 1. VAPK, 1992.

Kirjallisuusluettelo

---

Tekijät: Leena Vuorisalo < pslevu@uta.fi> ja Tuuli Haapala <th58927@uta.fi>

---

Etusivulle