Viikko 29
14.7 - 20.7.1917
Selaa viikkoja
Edellinen
Seuraava
Suunnista
Artikkelit
Kommentoi
Suomen eduskunta ottaa vallan käsiinsä
Bolsevikit yrittivät Pietarissa vallankumousta. Suomessa eduskunta hyväksyi uudet kunnallislait ja valtalain.
Uudet kunnallislait hyväksyttiin eduskunnassa
14.7. Eduskunta hyväksyi kolmannessa käsittelyssä uudet kunnallislait. Lakien säätäminen oli erityisen tärkeää sosiaalidemokraateille ja heidän näkemyksensä vaikuttivatkin paljon lakien sisältöön. Laeissa kunnanvaltuuston toimivaltaan kuuluviksi määriteltiin mm. oikeusavun ja koulutustuen järjestäminen vähävaraisille, työnvälistystoimistojen ja työttömyysrahastojen perustaminen sekä työttömien avustaminen. Yleisen kunnallisen äänioikeuden ikäraja laskettiin 20 vuoteen. Lisäksi valtuuston päätöksestä voi vedota kansanäänestykseen.
Samalla hyväksyttiin myös kahdeksan tunnin työaikalaki kaupassa ja teollisuudessa.
Levottomuuksia Pietarissa
16.7. Uutinen rintaman romahtamisesta Galitsissa tavoitti Pietarin. Pääkaupungin ilmapiiri oli muutoinkin kireä ja väliaikaiseen hallitukseen tyytymättömät kansanjoukot lähtivät radikaalin työväestön ja matruusien yllyttämänä liikkeelle. Bolsevikit eivät kyenneet hallitsemaan tilannetta ja joutuivat kapinan alettua antamaan sille tukensa kasvonsa säilyttääkseen.
18.7. Väliaikainen hallitus onnistui armeijan tukemana kukistamaan kapinan. Tapahtumien seurauksena Bolsevikkipuolueen päämaja suljettiin ja Vladimir Leninistä tehtiin maanpetturi. Bolsevikit painuivat maan alle.
Eduskunta hyväksyi valtalait
15.7. Otto Wille Kuusinen ehdotti SDP:n eduskuntaryhmän kokouksessa vallankumouksellisen hallituksen perustamista ellei valtalaki mene läpi eduskunnassa.
18/19.7. Eduskunta hyväksyi valtalain mielipiteiden jakautuessa jyrkästi äänin 136 puolesta ja 55 vastaan. Valtalakia puolsivat sosialistit, porvarilliset itsenäisyysmiehet ja osa maalaisliittolaisista. Lakiehdotuksen käsittelyn aikana Pietarista kantautui tietoja levottomuuksista, joiden perusteella väliaikaisen hallituksen oletettiin olevan kukistumassa. Seuranneella kumous- ja vapausinnostuksella oli vaikutusta valtalain hyväksymiseen. Eduskunta päätti myös, että valtalakia ei lähetetä Pietariin vahvistettavaksi. Venäjälle päätettiin kuitenkin lähettää adressi, jossa pyydettiin Suomen oikeuksien tunnustamista.
Valtalain hyväksymisen johdosta Ruotsalaisen kansanpuolueen edustajat, perustuslaillisten Ernst Estlander ja kaksi muuta edustajaa jättivät eronpyyntönsä, koska valtalaki oli heidän mielestään valtiosäännön vastainen.
19.7. Eripurainen Tokoin senaatti oli menettänyt viimeisetkin yhteistyön edellytykset valtalaista käydyn kiistan aikana, joten se jätti eronpyyntönsä.
Työttömyys Suomessa lisääntyi
Väliaikaisen hallituksen lopetettua sotarvikkeiden tilaukset ja linnoitustyöt työttömyys oli Suomessa voimakkaassa kasvussa. Suurin osa uusista työttömistä oli maaseudun kurjuutta kaupunkiin paenneita. Koska työttömyystilanne oli myös maaseudulla vaikea, ei heillä ollut mahdollisuutta palata takaisin kotiseudulleen.
Kuva: Mieltään osoittava joukko hajoaa konekivääritulen edestä Pietarissa. Lähde: Lenin-museo
Kirjallisuutta
Itsenäistymisen vuodet 1917-1920. Osa 1: Irti Venäjästä. Ohto Manninen (päätoim.). VAPK-kustannus, 1992.
Suomen kansanedustuslaitoksen historia. Osa X. Eduskunnan historiakomitea. Helsinki 1971.
Kirjallisuusluettelo
Tekijät: Liisa Leppänen <ll59157@uta.fi> ja Riika Lempiäinen <rl58439@uta.fi>