Vankeja, kuningaskeskustelua ja muita avoimia työpaikkoja

Vangit leireillä

Vankileireillä oli kesäkuun alkuviikkojen aikana n. 69000 miestä ja yli 4000 naista. Määrä oli jonkin verran laskenut toukokuisesta, mutta pysyi verraten tasaisena. Osa väestä kuitenkin vaihtui: jotkut kuolivat nälkään ja tauteihin, toiset teloitettiin, osa pääsi pois, mutta myös uusia tuli tilalle. Kuolleisuus vankileireillä 6.6. - 13.6. oli keskimäärin 5,1 %, mutta nousi koko ajan.

Vankien ravitsemustilanne oli heikko. Ruuan puute ja sen huono laatu aiheuttivat ongelmia. "Kalliokala" ei kaikilla pysynyt sisällä ja suolattu silli aiheutti kärsimyksiä, koska vedestä oli puutetta. Kaurat olivat usein "mustia" ja syötäväksi kelpaamattomia. Leipään saattoi olla leivottu mukaan akanoita niin paljon, että sitä oli vaikea sulattaa.

Ahvenanmaa

10.6. Senaatti teki päätöksen, että Ahvenanmaan kihlakunta erotetaan Turun ja Porin läänistä, ja siitä muodostetaan oma lääni.

Anarkiaa vai monarkiaa?

11.6. Senaatti antoi eduskunnalle monarkistisen valtiosääntöehdotuksen. Saksalaiset joukot olivat jääneet maahan eikä Saksan menestystä suursodassa vielä epäilty.
Kuningasvallan kannattajat uskoivat Saksan tuen edellyttävän monarkistista hallitusmuotoa. Sellaisiksi julistautuivat mm. Jean Sibelius ja Eliel Saarinen sekä joukko muita kulttuurihenkilöitä. Kolmesataa nuorsuomalaista julkaisi monarkiaa kannattavan nimilistan Uudessa Suomettaressa.

12.6. Maalaisliiton senaattorit Kyösti Kallio ja Eero Pehkonen jättivät senaatille eroanomuksensa monarkistisen hallitusmuodon vuoksi.

Saksan keisari Vilhelm II ilmoitti olevansa sitä mieltä, ettei hänen pojastaan voi tulla Suomen kuningasta.

13.6. Maalaisliiton kansanedustaja Antti Juutilainen korosti, etteivät suomalaista puoluetta kannattavat talonpojat Pohjanmaalla, Savossa ja Karjalassa ole kuningasmielisten helsinkiläisten johtajiensa takana.

Itä-Karjalan kysymys

12.6. Eduskunnan porvarillisten puolueryhmien muodostama "salainen delegaatio" käsitteli Itä-Karjalan kysymystä ja eduskuntaryhmät kannattivat alueen liittämistä Suomeen, mutta yhteistyössä saksalaisten kanssa. Pääministeri Paasikivi oli sitä mieltä, että vapaaehtoisia joukkoja saattoi lähettää alueelle ilman, että siitä seuraisi sotaa Englannin kanssa. Eduskunnassa vain ruotsalaisten R.A. Wrede epäili tällaisen hankkeen mielekkyyttä.

Vapaussotakirjallisuutta juhannusmarkkinoille

Kirjailijat ja kustantajat reagoivat nopeasti dramaattisiin tapahtumiin. Helsingin Sanomissa mainostettiin kesäkuussa useita sotaa, itsenäisyyttä, maan tilaa ja tulevaisuutta käsitteleviä keskustelukirjoja, romaaneja, kokoelmia ja näytelmiä.

6.6 Arvi A.Karisto Oy ilmoitti, että Larin Kyöstin kirjoittama Taistojen tiellä - runoja waino- ja vallankumousvuosilta on "juuri lähetetty kirjakauppoihin". Ilmoituksessa kerrotaan kokoelman sisältävän sellaisia runoja, kuin Tappotantereella, Oi, vapaa Suomi, Punainen yö ja Hakkaa päälle.

Saman päivän Helsingin Sanomissa ilmoittaa Suomen Kuvalehti, että lehden painosta on lisätty, ja se on nyt 30000 kpl. Lähes kaikki numerot vuodelta 1918 ovat ilmoituksen mukaan loppuneet. Lehti mainostaa myös tulevaa erikoisnumeroaan:

"Niille uusille tilaajille, jotka kuuluvat saada muistokseen niitä Suomen Kuvalehden kuvia, jotka liittyvät punaisten kapinaan ja sen kukistamiseen, ilmoitamme, että aikomuksemme on ensi tilassa julkaista erikoinen, yhdistetty Suomen vapauttamisnumero, joka sisältää Suomen Kuvalehden loppuneiden kapinan jälkeisten numeroiden tärkeimmät, huomattavimmat ja parhaat kuvat, ja joka on tilattavissa ja saatavissa erikseen niinkuin myöhemmin lähemmin ilmoitetaan."

9.6. K.J. Gummerus Oy mainosti kolmea "jääkärikirjaa". Ilmestyneitä olivat Aarne Sihvon Seitsemänkolmatta, E.Tuompon Suomen jääkärit sekä Ilma Virtalan romaani Jääkärin sisko.

Yhtiö mainosti myös Martti Pihkalan kirjoittamaa teosta Minkälainen Suomi meidän on luotava? Pihkala luonnosteli muutaman perusperiaatteen varaan ohjelmaa tulevaisuuden Suomelle. Hänen mukaansa kokonaisen Suomen pinta-ala oli noin 600000 neliökilometriä, koska osa tästä maasta oli Venäjän vallan alaisena. Tulevaisuuden elinkeinoista korostui mm. Muurmannin alueen ja Vienanmeren kalastus. Suomen tuli liittoutua vahvan Saksan kanssa, mutta solmia suhteita myös suomensukuisiin kansoihin Venäjän alueella. Pihkalan yhteiskuntakäsitys perustui yksityiselle omistusoikeudelle, jonka väärinkäytön tuli korkean moraalin ja etiikan estää.

Kansakunnan perinnöllistä puhtautta tuli vaalia rajoittamalla lisääntymisoikeutta erilaisin, mm. moraalisin perustein, ja hän esitti esimerkiksi pakkolaitosten perustamista prostituoiduille. Kansakunnan ja sivistyksen vaarallisimpina uhkina Pihkala piti tapainturmelusta ja nautinnonhalua, jotka olivat turmelleet sivilisaatioita ennenkin. Siveellinen kuri oli kansakunnan kehittyneisyyden mitta.

Kansakunnalla oli tehtävä, johon sen tuli jäseniään valmistaa. Ihmisen jalostaminen toisi tullessaan kehityksen, jonka seurauksena maailmaan syntyisi "uusi väkevä ihminen" ja "uusi ylimystö", jonka erottaisi alhaisosta terävä äly, korkea, puhdas sivistys, voimakas tahto, terve ruumis ja sielu. Hän kysyi suomalaisilta, olisivatko nämä valmiita "järjestelmällisesti ja tarkoituksen mukaisesti luomaan tällaista ylimystöä, koska me kerran olemme puhdistustyön alkuun päässeet?" Hän pohdiskeli, olisivatko suomalaiset kansa, joka "kerran vielä puhdistuneena, jalona ja väkevänä saa nähdä Jumalan?"

Työtä tarjolla

Lehdissä julkaistaan myös paljon työpaikkailmoituksia:

12.6. on Helsingin Sanomissa työtä tarjolla mm. kirjansitojalle, polkupyörä -ja moottorimekaanikolle, parturiapulaiselle, kahdelle puusepälle, rotationipainajalle ja stereotypeeraajalle, vanhemmalle tiskimiehelle, sivumyymälän hoitajille ja naiskauppa-apulaisille, ajomiehelle, maanviljelyskoulun käyneelle työnjohtajalle, mielisairasten hoitajattarelle, kätilölle ja rokottajalle, kahdelle koneenkäyttäjälle Pankakosken tehtaan kapearaiteisella rautatiellä sekä viidellekymmenelle järjestysmiehelle Tammisaaren Sotilasvankilassa.

Joissakin ilmoituksissa mainitaan, että hakemukseen tulee liittää lausunto paikalliselta suojeluskunnalta tai että "ainoastaan täysin luotettavat voivat tulla kysymykseen".

---

Kuva: Vankeja Fellmanin pellolla. Lähde: Lenin-museo.

---

Lähteet ja kirjallisuus

Paavolainen, Jaakko: Vankileirit Suomessa 1918. Helsinki 1971
Suomen itsenäistymisen kronikka. Jyväskylä-Helsinki 1992.
Helsingin Sanomat
Pihkala, Martti: Minkälainen Suomi meidän on luotava? Jyväskylä 1918.

Kirjallisuusluettelo

---

Tekijä: Mikko Laitamo <mikko.laitamo@helsinki.fi>

---

Etusivulle