Suurlakolle piste, yhteiskuntarauha alkaa rakoilla

Poliittinen tilanne Suomessa alkoi kärjistyä yhä näkyvämmin. Suurlakko loppui sekavissa tunnelmissa. Valtionkonttori ilmoitti valtion kassan olevan tyhjän. Ulkovallatkin alkoivat huolestua.

Valmistelevia toimia puolin ja toisin

17. Suurlakko jatkui edelleen. Punakaartien näyttäessä voimiaan, myös vastapuoli jatkoi varustautumistaan. Saksalainen sukellusvene UC-57 saapui Loviisan edustalle Hamnskäriin. Sukellusveneessä saapui Woldemar Hägglundin johtama kahdeksan jääkärin ryhmä mukanaan aseita, räjähdystarvikkeita ja radiolaitteita. Rantautumisen jälkeen operaatio sai synkän käänteen. Jääkärit joutuivat nimittäin pian punakaartilaisten kynsiin, ja UC-57 katosi Itämeren maininkeihin paluumatkallaan. Toisin kuin saksalaiset sukellusvenemiehet, suomalaiset jääkärit selvisivät koettelemuksestaan hengissä. Punakaarti oli myös toisaalla nöyryyttänyt vastustajiaan hajottamalla Saksanniemen poliisikoulun.

18. Sotilasyhteistyö Saksan ja suomalaisten aktivistien välillä jatkui. Entinen senaattori ja Helsingin yliopiston rehtori tohtori Edvard Hjelt luovutti Saksan sodanjohdon edustajille kirjelmän, jossa toivottiin saksalaisten joukkojen lähettämistä Suomeen tai ainakin Ahvenanmaan miehittämistä asetuonnin helpottamiseksi.

21. Entinen Venäjän armeijan luutnantti Ali Aaltonen valittiin sosiaalidemokraattisen puoluetoimikunnan ja kaartin päälliköiden yhteiskokouksen toimesta punakaartien järjestäjäksi eli alustavaksi ylipäälliköksi. Sotilaskokemuksensa lisäksi Aaltosen kannanotto kaartien puolueelle alistamisen puolesta vaikutti valintaan.

Lakolle muodollinen piste, jännitys laukeaa väkivallaksi

19. Suurlakko loppui viimein kello 24.00. Lakon virallinen loppuminen ei kuitenkaan käytännössä lopettanut levottomuuksia kaikkialla. Punakaartien omavaltaiset kotietsinnät, kuulustelut ja väkivaltaisuudet jatkuivat paikoin vielä päivien ajan.

20. Suurlakkopäivinä äärimmilleen kiristynyt yhteiskunnallinen jännitys purkautui Viipurin läänin Pyhäjärvellä. Punakaartilaisten piti osoittaa Viipurissa valtansa rautatievirkamiehille marssittamalla kaksi vahvaa kaartilaisosastoa Ali Aaltosen ja Heikki Kaljusen johdolla kaupunkiin. Tilanteesta kehittyi kuitenkin suojeluskuntalaisten ja punakaartilaisten aseellinen kahakka, kun vahvojen punakaartilaisosastojen omavaltaisista toimenpiteistä hermostuneet suojeluskuntalaiset päättivät pysäyttää kaartilaisten toimet Pyhäjärven asemalle. Tilanne kärjistyi tulitaisteluksi, jossa suojeluskuntalaiset jäivät alakynteen ja väkivaltaisuudestaan tunnettu Kaljunen sai 60 suojeluskuntalaista vangiksi. Kahakan jälkeen Viipurin ympäristön pitäjät olivat pitkään punakaartilaisten hallinnassa.

Porvariston kritiikki pääsi julkisuuteen vasta nyt, kun toimittajat pääsivät puimaan suurlakkoa. Porvarillinen Helsingin Sanomat päivitteli lakkoasiaa päiväkausia palstoillaan. Kirjoittelusta paistoi pelko ja epävarmuus tulevasta.

21. Satakunnassakin tilanne oli jo keväästä asti ollut jännittynyt. Sielläkin suojeluskuntalaiset olivat kyllästyneet punakaartilaisten omavaltaisuuteen ja päättivät lopettaa Loimaalle majoittuneiden turkulaispunakaartilaisten takavarikointiretket. Tilanne kärjistyi kahdeksi tulitaisteluksi ja samoin kuin Pyhäjärvellä, Loimaallakin punakaarti voitti kahakan.

Huoli lisääntyy kotimaassa ja ulkomailla

23. Suomen hallitusvallan huonot uutiset jatkuivat. Valtionkonttori ilmoitti kassavarojen olevan lopussa. Kuopiosta ei enää toisaalta saatu enää mitään uutisia - ainakaan puhelimitse - sen jälkeen kun punakaartilaisia ja venäläisiä sotilaita oli saapunut paikkakunnalle. Tilanne oli sikälikin kiusallinen, että Suomen Pankin kultavarantoa säilytettiin Kuopiossa. Jyväskylästä ja Heinolasta kuultiin, että siellä oli järjestetty suuria kansalaiskokouksia.

Ulkovallatkin olivat huomanneet, että Suomen sisäpoliittinen tilanne oli varsin räjähdysherkkä ja vetosivat konsuliensa kautta venäläisiin sotilaisiin, että nämä pysyisivät erossa suomalaisten asioista ja hankkisivat antamansa aseet takaisin suomalaisilta sosialisteilta. Samana päivänä ulkovallat joutuivat kuitenkin pettymään venäläisiin sotilaisiin, kun näiden väitettiin ryöstäneen kansainvälisiä postilähetyksiä Torniossa.

---

Kuva: Tällaisella 'lööpillä' Helsingin sanomat uutisoi suurlakon 20.11.1917.

---

Kirjallisuutta

Itsenäisen Suomen historia, osa 1. Rajamaasta tasavallaksi. Päätoimittaja Jukka Tarkka. Weilin+Göös. Jyväskylä 1991.

Kirjallisuusluettelo

---

Tekijä: Riku Moisio <rm54153@uta.fi>

---

Etusivulle