Viikko 45
3.11. - 9.11.1917
| Selaa viikkoja |
|
|
|
| Edellinen | Seuraava |
|
|
| Suunnista | Artikkelit |
|
|
| Kommentoi | |
MARRASKUUN (ELI LOKAKUUN) VALLANKUMOUS
Bolsevikkien vallankaappaus onnistui Pietarissa ja Suomessa sosiaalidemokraatit esittivät eduskunnalle Me vaadimme-ohjelman.
7.11. Pietarissa tapahtui bolsevikkien johtama vallankaappaus. Jo edellisenä päivänä vallankumouskomitea oli miehittänyt kaupungin strategisesti merkittävät kohteet. Suurta vastarintaa ei kohdattu ja väliaikainen hallitus joutui vetäytymään puolustusasemiin Talvipalatsiin. Illalla talvipalatsi vallattiin muutamassa tunnissa ja hallituksen ministerit vangittiin.
8.11. Smolnan sisäoppilaitoksessa kokoontui yleisvenäläinen neuvostokongressi, missä Lenin puhui vaatien rauhaa ja maaomaisuuden sosialisoimista. Valta Venäjällä siirtyi kansankomissaarien neuvostolle, "kunnes perustuslakia säätävä kokous päättää asiasta". Kansankomissaarien neuvoston johtajaksi ryhtyi Lenin.
"ME VAADIMME"
8.11. Sosiaalidemokraatit vaativat yhteiskunnallisia uudistuksia (mm. elintarvikepulan helpottamista, työttömyyden vähentämistä, torpparivapautusta) Me vaadimme-ohjelmassaan. Tämän lisäksi ohjelmaan sisältyi kannanotto valtalain hyväksymisen puolesta ja ehdotus Venäjän ja Suomen välien ratkaisemisesta neuvottelujen avulla. Lisäksi vaadittiin perustuslakia säätävän kansalliskokouksen kutsumista koolle. Ohjelman pääarkkitehdit olivat O. W. Kuusinen, Edward Gylling ja Oskari Tokoi. Kiista ohjelman hyväksymisestä johti lopulta työväenliikkeen lakkoiluun.
KEISARIN VALTA VALTIONHOITAJAKUNNALLE ?
4.11. Väliaikainen hallitus ei suostunut allekirjoittamaan valtalakia mutta oli valmis tietyin ehdoin siirtämään keisarin valtaoikeudet Suomen senaatille manifestilla. Kenraalikuvernööri Nekrasov ehdotti, että ulko- ja sotilasasiat kuuluisivat edelleen Venäjän päätösvallan alle. Muuten valta kuuluisi senaatin talousosastolle. Sosiaalidemokraatit katsoivat vallan kuuluvan jo eduskunnalle eivätkä voineet hyväksyä manifestia.8.11. Eduskunnan oikeistosiipi ehdotti, että kolmijäseninen valtionhoitajakunta ottaisi haltuunsa keisarille kuuluneen vallan.
9.11. Eduskunta äänesti valtionhoitajakunnan asettamisesta. Ehdotus hyväksyttiin äänin 106-90. Asian käsittely kuitenkin lopetettiin äänestyksen jälkeen.
Kuva: Helsingin sanomille vallankumous näytti tältä 8.11.1917.
Kirjallisuutta
Paasivirta, Juhani, Suomi ja Eurooppa 1914-1939. Karisto, Hämeenlinna 1984.
Salokangas, Raimo, Itsenäinen tasavalta, teoksessa Suomen historian pikkujättiläinen. WSOY, Porvoo 1988.
Upton, Anthony F., Vallankumous Suomessa 1917-1918. Gummerus, Jyväskylä 1980.
Zetterberg, Seppo, Venäjästä Neuvostoliitoksi, teoksessa Venäjän ja Neuvostoliiton historia. Otava, Keuruu 1986.
Tekijät: Sanna Haavisto ja Anna Jylhäsaari