Etusivulle
Viikko 37
8.9 - 14.9.1917


Selaa viikkoja

Edell. 

viikko Seur. 
viikko
Edellinen Seuraava

Etsi Artikkelit
Suunnista Artikkelit

Kommentoi
Kommentoi

Oikeiston vallankaappausyritys Venäjällä

Kuva: Taisteluun kornilovilaisuutta vastaan 
Kronstadtista Pietariin saapuneet matruusit ja sotilaat.

Viimeiset sosialistit eroavat senaatista

8.9. Senaatin viimeiset sosialistiset jäsenet Tanner ja Paasivirta saivat laillisen eron Venäjän väliaikaiselta hallitukselta. Muut sosialistit olivat eronneet omavaltaisesti jo aiemmin.

Venäjällä vallankaappausyritys

9.9. Venäjän sisäinen kaaos sai tilanteeseen tyytymättömät oikeistopiirit yrittämään vallankaappausta. Armeijan ylipäälliköksi nimitetty kenraali Lavrenti Kornilov ryhtyi siirtämään kuuliaisia joukko-osastoja Pietarin lähistölle.

11.9. Kenraali Kornilovin vallankaappausyrityksestä tuohtunut ja bolsevikkeja kannattava sotilasjoukko sieppasi Viipurin päävartiostosta 11 kenraalia ja everstiä. Upseerit vietiin Turun sillalle ja heidät heitettiin veteen. Uimalla maihin yrittäneet ammuttiin, mm. 42. Erillisen Armeijakunnan komentaja kenraali Oranovski. Runsaasti yleisöä kerännyttä tapahtumaa alettiin kutsua "upseerien uimakouluksi".

12.9. Venäjän väliaikaisen hallituksen pääministeriksi noussut Kerenski syytti kenraali Kornilovia vallankaappausyrityksestä ja erotti tämän. Kenraali Korniloville kuuliaiset joukot pysäyttivät etenemisensä ja alkoivat vähitellen hajaantua.

12.9. Venäjän väliaikaisen hallituksen uudet liittolaiset bolsevikit lähettivät lähetystön pyytämään apua Suomen Sosialidemokraattiselta puolueelta oikeiston vastavallankumouksen lyömiseksi. Nelihenkiseen lähetystöön kuuluivat I.T. Smilga, V.A. Antonov-Ovsejenko, Vladimir Smirnov ja Adolf Taimi. Venäläiset ehdottivat mm. rautatielakkoa estämään Korniloville kuuliaisten joukkojen siirrot ja kasakoiden kurissapitämistä.

Väliaikainen hallitus siirtää valtaoikeuksia senaatille

12.9. Tukalaan asemaan joutunut Venäjän väliaikainen hallitus pyrki tyynnyttämään Suomea ja antoi manifestin, jolla siirrettiin keisarille kuuluneita valtaoikeuksia Suomen senaatille. Senaatti sai oikeuden vahvistaa eduskunnan päätökset ja talousarvion, antaa hallinnollisia asetuksia sekä käyttää korkeinta valtaa yliopiston, koulun ja kirkon asioissa.

Suojeluskuntia perustetaan

9.9. Jyväskylässä perustettiin suojeluskunta, jonka tehtävänä oli kansalaisten hengen ja omaisuuden suojeleminen sekä vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen.

12.9. Raumalla perustettiin vapaaehtoinen suojeluskunta.

14.9. Kajaanin kaupunginvaltuusto päätti ryhtyä toimiin suojeluskunnan perustamiseksi ja nimitti komitean asiaa valmistelemaan.

SDP tukemaan työväenkaarteja

13.9. SDP:n puoluetoimikunta päätti tukea Helsingin työväenjärjestöjen eduskunnan alulle panemaa järjestysmieshanketta. Päätös kiihdytti työväenkaartien perustamista.

Helsingissä Schjerfbeckin taidenäyttely

12.9. Stenmanin taidesalongissa Helsingissä avattiin Helene Schjerfbeckin ensimmäinen yksityisnäyttely. Näyttelyssä oli esillä lähes täydellinen kokoelma Schjerfbeckin teoksia, yli 150 työtä.


Kuva: Taisteluun kornilovilaisuutta vastaan Kronstadtista Pietariin saapuneet matruusit ja sotilaat. Lähde: Lenin-museo.

Kirjallisuutta

Itsenäistymisen vuodet 1917 - 1920. Osa 1: Irti Venäjästä. Päätoimittaja: Ohto Manninen. VAPK-kustannus, 1992.

Kirjallisuusluettelo


Tekijät: Petri Hiltula <hipehi@uta.fi>

Etusivulle