Svinhufvud palaa Suomeen
24. 3. Senaatin puheenjohtaja Svinhufvud
saapui Vaasaan. Svinhufvudin pako oli alkanut Helsingistä 3.3. jäänmurtajalla
Tallinnaan. Sieltä hän siirtyi Berliinin, josta Tukholman kautta
Tornioon, ja sieltä Vaasaan. Svinhufvud otettiin innolla vastaan:
joka asemalla pidettiin tervehdyspuheita ja soittokunnat soittivat.
Tampere eristetään
24. 3. Eversti Wilkmanin joukot valtasivat Lempäälän
ja katkaisivat punaisten rautatieyhteydet etelään. Lempäälän
isännyydestä käytiin tiukkoja taisteluja seuraavina päivinä,
mutta valkoisten puolustus piti. Radan katkaisu oli Tampereen valtauksen
kannalta ratkaisevaa; sillä estettiin lisäjoukkojen tuonti Tampereelle
ja estettiin punaisten pako Helsingin puolustusta vahvistamaan. Kaksi päivää
myöhemmin viimeinen kiskoyhteys Tampereelle meni poikki, kun valkoisen
armeijan Satakunnan ryhmä katkaisi Porin radan. (Tampereen
valtausliike)
24. 3. Amerikkalainen valtuuskunta seikkaili Porin rintamalla,
yrittäen saada sotivat osapuolet neuvotteluun taistelujen lopettamiseksi,
huonolla menestyksellä. Porvoolaisen Tiedonantajan mukaan amerikkalaiset
olivat "pöyristyneitä valkolahtareiden verenhimosta".
25. 3. Kuvat: Lehti-ilmoituksia Kansan Lehdestä 25.3.1918.
26. 3. Mannerheim antoi käskyn, jonka
mukaan Tampereen valloituksessa antautuvaa on kohdeltava sotavankina: teloitukset
kiellettiin.
Vapaudenlaina
27. 3. Senaatti päätti tarjota
merkittäväksi ns. vapaudenlainan. Sen suuruudeksi määrättiin
200.000 markkaa. Sillä kustannettiin "vapaustaistelusta johtuvia
menoja".
Verinen kiirastorstai
28. 3. Tampereen "verinen kiirastorstai". Ankarissa
taiteluissa punaiset ajettiin kantakaupungin tuntumaan. Piiritysrengas
kiristyi entisestään (Tampereen valtausliike),
mutta se maksoi valkoisille kovan hinnan. Päivän aikana kaatui
pelkästään Kalevankankaalla 30 jääkäriä ja ruotsalainen prikaatikin koki ennätystappiot jouduttuaan tiiviissä
muodossa aukealla paikalla yllättäen voimakkaan tulituksen kohteeksi.
Leipäviljasta pulaa
28. 3. Senaatti määräsi
ruokaviljapulan takia puolet siemeniksi varatusta rukiista takavarikkoon.
Viikon kysymys
28. 3. Sosiaalidemokraatti-lehti kysyi: kumpi armeija voittaa?
Vastaus oli jo valmiiksi mietitty: "jos punakaarti
säilyttää rohkean taistelutarmon, se voittaa petomaisen
porvariston ja sen tunnottomat johtajat." Tällä haluttiin
kohottaa mielialaa, joka oli laskenut huonosti edenneen sodan vuoksi.
28. 3. Hugo Salmela, punakaartin kyvykkäimpiä
johtajia, menehtyi Tampereella arvoituksellisessa käsikranaattilaatikon
räjähdyksessä. Kun Tampere jäi saarroksiin, Salmela
jäi käytännössä yksin johtamaan kaupungin puolustusta.
Salmelan ainoa ongelma ei ollut valkoinen armeija; omien joukkojen masennus
ja ailahteleva taistelumieli ja johtajien juopottelu lisäsivät
taakkaa. Hugo Salmela ei ollut saanut minkäänlaista sotilaskoulutusta.
Ammatiltaan hän oli näyttelijä.
Karjalaa liitetään Suomeen
29. 3. Everstiluutnantti Malmin järjestämässä
kokouksessa Uhtualla allekirjoitti yli 300 paikallista asukasta Suomen
hallitukselle osoitetun adressin, jossa pyydettiin päästä
Suomen alamaisuuteen.
Määräyksiä ja kieltoja
25. 3. Kiellettin Helsingissä "kortinpeluu ja kaikenlainen
uhkapeli".
23. 3. Pusulan pitäjässä kiellettin suksilla liikkuminen.
26. 3. Espoon elintarvikelautakunta
kielsi karjanrehun "poisviennin ja kuljetuksen" Espoon kunnan
ulkopuolelle.
26. 3. "Nykyisen sotatilan vuoksi kiellän ilman minulta
saatua lupaa pitämästä mitään salaista tahi julkisia
kokouksia." -Kajaanin suojeluskuntien päällikkö
kapt. Hilèn
26. 3. "Onnettomuuksien välttämiseksi yleisöä
kielletään liikkumasta heikoilla jäillä" -Porvoon
järjestyslaitos.
26. 3. "Bentsiinin niukkuuden vuoksi bentsiinillä käytettävien
venemoottorien käyttö kielletty." -Pohjois-Savon ja Kajaanin
suojeluskuntapiirien vt. Päällikkö Majuri A.W. Kihlström.
(huomaa että tuohon aikaan seudun järvet olivat vielä tiukasti
jäässä).
27. 3. "Muiden vainajien kuin vapaustaistelun uhreina kaatuneiden
siirtäminen rautateitse haudattavaksi toiselle paikkakunnalle kuin
missä kuolema on tapahtunut ei ole luvallinen ilman suojeluskunnan
lupaa" -Kajaanin suojeluskunta
27. 3. Sotkamon piirin nimismies asetti piirinsä polkupyörät
myyntikieltoon.
29. 3. Helsingin biljardi-kahvilat määrättiin
suljettaviksi.
Lähteet ja kirjallisuus
Suomen asetuskokoelma
Aamulehti
Kansan lehti
Ilkka
Sosiaalidemokraatti
Suomen itsenäistymisen kronikka. Jyväskylä 1992.
Suomi 75: Itsenäisen Suomen Historia. Jyväskylä 1991.
Lappalainen Jussi T., Itsenäisen Suomen synty. Jyväskylä 1977.
Suomen vapaussota 1918. Kartasto ja tutkimusopas. Porvoo 1995.
Soikkanen Hannu, Kansalaissota dokumentteina 2. Helsinki 1969.
Rinta-Tassi Osmo, Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena. Helsinki 1986.
Manninen Turo, Vapaustaistelu, kansalaissota ja kapina. Jyväskylä 1982.
Suomen vapaussota vuonna 1918. Helsinki 1923.
Ylikangas Heikki, Tie Tampereelle. Porvoo 1996.
Kirjallisuusluettelo
Tekijä: Janne Kurkinen <jk60747@uta.fi>
Etusivulle