|
|
NOITAVAINOJEN JA MAGIAN HISTORIAA VUOSILUKUINA
Koonneet Timo Kervinen ja Marko Nenonen
Ennen ajanlaskumme alkua
N. 1750 eaa. Hammurabin laki määrää vesikokeen noituudesta
syyttäjän väitteiden tuomioksi. Jos virtaan mennyt syyttäjä puhuu totta,
jumala pelastaa hänet. (Jumalantuomio.) Vesikoe tunnetaan jo maailman
vanhimmasta säilyneestä lakikokoelmasta Ur-Nammun laista (n. 2050 ekr.).
186 Rooman senaatti kieltää bacchanaliat eli bakkanaalit.
Ajanlaskumme alusta vuoteen 1349
354-430 Kirkkoisä ja pyhimys Augustus Aurelius (354-430) elää.
Hän kirjoittaa teoksen "Dei civitate Dei".
392 Rooman keisari Theodosius I julistaa kaiken epäkrisitilisen
lainsuojattomaksi. Kristinuskosta on tullut Rooman valtionuskonto ja
kerettiläisyys on rikos myös valtiota
vastaan.
430 Rooman valtakunnan laki säätää kuolemanrangaistuksen
kerettiläisyydestä.
508-511 Germaanien Lex Salica kieltää kuulustelemasta vapaata
miestä (ei orjaa) kidutuksen avulla.
743 Rooman synodi kieltää uhraamisen pakanallisille hengille,
koska nämä ovat demoneita eli pahoja henkiä.
744 Leptinnen konsiili laatii listan taikauskoista kieltäen
samalla uhraamisen pyhimyksille.
829 Pariisin synodi toteaa, että koska raamattu määrää, ettei
"maleficus" saa elää (Exod. eli 2. Moos. 22:18, uudessa suomennoksessa
22:17), on kuninkaan rangaistava noitia ankarasti.
906 Canon Episcopi kieltää käsityksen, että
noidan lento olisi todellinen.
1022 Ranskan kuningas Robert teloituttaa ensimmäiset
kerettiläiset Orleansissa.
1184 Paavi Lucius III perustaa kirkollisen inkivisition ja määrää
piispat tutkimaan (inquisitio) kaikki kirkon virallisesta opista tapahtuneet
hairahdukset. Inkvisition perusta on luotu.
1198 Paavi Innocentius III (paavina 1198-) määrää
kuolemanrangaistuksen niille kerettiläisille,
jotka excommunikaation eli karkoituksen (kirkonkirous) jälkeen jatkoivat
kerettiläisyyden harjoittamista. Koska noidatkin olivat kerettiläisiä,
kuolemanrangaistuksen uhka koitui myös heidän osakseen. Hän vaati Ranskan
kuningasta käymään kerettiläisten kimppuun "hengen miekalla" ja ellei se
tehoa, turvautumaan maalliseen miekkaan.
Noin 1200-1350 Vahingoittava noituus (maleficium) on maakuntalakien
mukaan rangaistavaa.
1209 Paavi Innocentius III käynnistää albigeeneija vastaan suunnatun
ristiretken (1209-1229) Pohjois-Ranskassa
1215 Paavi Innocentius III, eräs keskiajan vahvinmmista paaveista,
antaa määräyksen "Excommunicamus" (Me karkoitamme), jossa hän määrää
viranomaiset vannomaan julkisen valan, että he hävittävät hallitsemiltaan
alueilta kaikki kirkonkiroukseen joutuneet (ekskommunikoidut) henkilöt.
Samana vuonna kirkko kieltää jumalantuomiot. Katolinen kirkko järjestää
neljännen lateraanikokouksen, jossa kerettiläiset määrätään karkotettavaksi
ja kerettiläisyys vahvistetaan kanonisessa laissa kuolemalla rangaistavaksi.
1220 Pyhän Roomalaisen Keisarikunnan keisari Fredrik II sisällyttää
katolisen kirkon kerettiläisyyden vastaiset määräykset myös maalliseen
lakiin.
1231 Paavi Gregorius IX tuomitsee "Lusiferaaneiksi" kutsumansa
kerettiläiset bullassaan.
1225 Kirkkoisä Tuomas Akvinolainen (1225-1274) syntyy. Hän hyväksyy
myöhemmin bysantilaisen käsityksen demonien ja ihmisten välisistä
sukupuolisuhteista. Hänen mukaansa noidat pystyvät lentämään paholaisen
avulla, luomaan harhakuvia ja nostattamaan myrskyjä (säämagia).
1231 Paavi Gregorius IX perustaa
inkivisition tutkimaan ja taistelemaan kerettiläisiä vastaan.
1233 Paavi Gregorius IX syyttää valdolaisia osallistumisesta
paholaisen orgioihin. Hän määrää, että kaikkien inkvisiittorien tulee olla
dominikaaneja ja pidättää heidän nimitysoikeutensa paaville..
1252 Paavin bulla "Ad extirbandan": Paavi sallii
kerettiläisten kiduttamisen.
1258 Paavi Aleksanteri IV (Rinaldo Conti) antaa
fransiskaani-inkvisiittoreille bullan, jossa varoitetaan puuttumasta kansan
tapoihin noituutena, ellei kysymyksessä ole selvä kerettiläisyys.
1313 Temppeliherrojen ritarikunnan johtajia teloitetaan Ranskassa.
1317-19 Paavi Johannes XXII syyttää kolmea miestä häneen kohdistetusta
noituuden avulla suoritetusta murhayrityksestä.
1318 Johannes XXII antaa bullan, joka sallii
kerettiläistä vastaan käytävän
oikeudenkäynnin myös syytetyn kuoleman jälkeen, jotta kuollut kerettiläinen
voisi menettää edes maineensa (infamia).
1324 Irlannin Kilkennyssä Alice Kyteler, varakkaasta suvuista, saa
syytteen jossa tiettävästi ensimmäisen kerran naisen noituus yhdistettiin
mielikuvaan sukupuolisesta kanssakäymisestä paholaisen kanssa.
1326 Paavi Johannes XXII antaa bullan "Super illius specula", jossa
tuomitaan kaikenlainen noituus ja taikuus paholaisen liittolaisuutena.
Inkvisitio oikeutetaan toimimaan myös noitia
vastaan.
Vuodesta 1349 vuoteen 1499
1350-1351 Ensimmäiset yleiset lait, kuningas Maunu
Eerikinpojan (kuninkaana 1319-64), maan- ja kaupunginlait syntyvät. "Jos
mies miehen eli waimo waimon welhoudella surmapi, nin että hän sijtä
cuoleman saapi mistatkan (=menettäköön) hengens sen caltaisesta työstä,
miehen pitä wiruelle pandaman ia waimo poldettaman…". Tämä on
Mooseksen lain mukainen nk.
talioperiaate ("Silmä silmästä - hammas hampaasta").
1398 Pariisin yliopisto tulkitsee, että "maleficia" edellyttää
paholaisen kanssa solmittavaa liittoa ja on siten
kerettiläisyyttä.
1420-ja 30-luku Ensimmäiset uuden noitateorian mukaiset
noitasapattioikeudenkäynnit käydään Keski-Euroopassa.
1431 Ranskalainen "Orleansin neitsyt" ja vapaustaistelija Jeanne
(Joan) d´Arc (noin 1410-1431) poltetaan Rouenissa (Ranska) elävältä. Noin
1435 Wienin yliopiston professori Johannes Niderin teos "Formicarius "
eli nk. "Muurahaiskirja" ilmestyy. Teoksessa kerrotaan miten demoni
karkoitetaan sen valtaan joutuneesta ihmisestä.
1441 Henry V:n veljen, Gloucesterin herttua Humpeyn, toinen vaimo
Eleanor Gomham saa syytteen siitä, että olisi hurmannut tämän lemmentaian
avulla. Eräs hänen väitetyistä apulaisistaan poltetaan noitana ja toinen
hirtetään. Gobhamin epäillään myös nostattaneen myrskyn kun Henry VI
vieraili Lontoossa.
1442 Kuningas Kristofferin maanlaki (Kristoffer Baijerilainen
(1418-1448). Noituudella surmaamisesta määrätään edelleen
kuolemanrangaistus, kuten jo 1350-luvun laeissa.
1451 Vanhin keskiajalta tiedossa oleva
lentävää noita-akkaa esittävä aikalaispiirros.
1464 Tiettävästi ensimmäinen painettu noituutta käsittelevä kirja
"Fortalicium Fidei" ilmestyy. Kirja kirjoitettiin jo 1458 ja sen tekijä oli
Alpfonsus de Spina (k. 1491). Kirjan julkaisuvuotena esitetään myös 1467.
1484 Paavi lnnocentius VIII (Giovanni Battista Cibò 1432-92, paavina
1484-92) antaa noitabullan "Summis Desiderantes Affectibus", jolla
inkvisitiolle annetaan toimilupa noituuden
tutkintaan Saksassa. Tätä bullaa on pidetty noitavainojen lähtölaukauksena.
1486 tai 1487 Malleus Maleficarum eli
"Noitavasara" (Der Hexenhammer) ilmestyy. Maagikko Heinrich Cornelius
Agrippa (1486-1535) syntyy. Saksan keisari ja Rooman kuningas Maximillian I
antaa inkvisiittoreille Sprenger ja Kramer oikeiden toimia alueellaan.
Vuodesta 1500 vuoteen 1549
1501 Paavi Aleksanteri VI antaa noitabullan "Cum Acceperimus",
jossa Veronan inkvisiittori Angelo määrätään toimimaan koko Lombardiassa,
koska noituus siellä on yleistynyt.
1503 Paavi Julius II määrää Cremonan inkvisiittori Giorgio de Casalen
rankaisemaan Lombardian noitia "tulella ja miekalla". Nämä noidat ovat
erityisen vaarallisia, koska heillä on kyky ottaa kissan hahmo.
1526 Anna Olavintytär tuomitaan kuolemaan varkaudesta ja noituudesta.
Hän saa lunastaa henkensä rahalla.
1527 Västeråsin valtiopäivät: päätettiin, että "Jumalan sanaa on
puhtaana saarnattava valtakunnassa". Västeråsin sääntö ja vuoden 1528
selitys. Noituus ja taikuus määrätään kuolemanrangaistuksen alaiseksi.
Kuolemanrangaistus ulotetaan siis periaatteessa myös nk. valkoiseen magiaan.
Kaikki taikuus selitettiin vuonna 1528 Jumalan tahdon vastaiseksi ja
vahingolliseksi.
1531 Aggrippan "De occulta philosophia" ilmestyy (toisin 1533).
1532 Constitutio Criminalis Carolina astuu voimaan.
1538 Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa (1496-1560) säätää, että noidat ja
taikojen tekijät eivät kelpaa todistajiksi. Nk. Uppsala-sääntö sulkee
valalta ne, jotka "harjoittavat noituutta tai taikuutta tai antautuvat
kaupankäyntiin paholaisen kanssa". Noituudesta tai taikuudesta tuomittu ei
kelpaa lautamieheksi.
1542 Inkvisitio keskitetään yhteen
virastoon.
1543 Mikael Agricolan ABC-kiria ilmestyy.
1544 "Langetettiin Voitilan Matti Antinpoika 40 mk:n sakkoon
noitumisesta koska ennusti pahaa Olli Matinpojalle (Clemetzö), mikä paha
sittemmin toteutui, eikä Matti tämän vuoksi voinut itseään 12 valan avulla
varjella". Mustasaaren talvikäräjät 1544. Västeråsin kokouksessa todettiin,
että "taikurit, missä tahansa tavataankin, tulee polttaa". Samana vuonna
säädettiin 40 mk:n sakko niille, jotka majoittivat noitia tai maankiertäjiä.
1545 Jean Calvin (1509-1564),todistaa Genovassa, että
kerettiläiset noidat on juurittava pois.
1548 Mikael Agricolan (1510- ) suomentama Uusi Testamentti (Se Wsi
Testamenti) ilmestyy.
Vuodesta 1550 vuoteen 1599
1554 Noita ja varas Rasmus Sipinpoika mestataan.
1555 Olaus Magnus julkaisee kirjan "Pohjoisten kansojen historia".
1556 Marketta Karviainen tuomitaan kuolemaan Maarian käräjillä
ehtoollisleivän anastamisesta noituuden harjoittamista varten.
1557 Kustaa Vaasan korviin tulee, että eräs mies on surmattu Suomessa
noituuden ja myrkyn avulla.
1560 Eerik XIV (1533-1577), joka pelkää itse noitia, toteaa että
"hengenasioissa", joihin noituus kuuluu, syyllisen ei ole lupa lunastaa
henkeään rahalla tai hopealla". Laitasaaren Klau tuomitaan 40 mk:n sakkoon,
koska hän oli nimittänyt Oulujärven Kiehimäjoen Paavo Pynnöstä tietäjäksi
(spåman).
1561 Sipi Innikorven kylästä tuomitaan Korppoossa kolmen markan
sakkoon koska oli väittänyt kirkkoherra Simon aiheuttavan pitäjän asukkaiden
kuoleman.
1563 Eerik V antaa nk. törkeitä rikoksia koskevassa patentin. Jumalan
ja esivallan käskyt selitetään yhteneviksi. Ellei törkeitä rikoksia
rangaista kuolemalla, Jumala rankaisee koko kuningaskuntaa. Rikoslaki
ankaroituu.
1564 Noitamies Olavi Ruikka ja hänen vaimonsa mestataan lissä.
1566 Pietarsaaren Lauri Antinpoika tuomitaan kuolemaan noituudella
surmaamisesta. Englannissa ilmestyy ensimmäinen noitaoikeudenkäyntiä
kansantajuisesti kuvaava kaupallinen pamfletti.
1571 Laurentius Petrin Uusi kirkkojärjestys velvoittaa piispat
piispantarkastuksissa tutkimaan myös noituutta ja taikuutta.
1574 Erkki Matinpoika määrätään Pietarsaaren rovastinkäräjillä
ruoskittavaksi, koska hänet on "nähty erään valehtelevan tietäjän seurassa".
Kalajoen kirkkoherra Gregorius Henrici syyttää Etelänkylän Martti Rautiota
karhun nostattamisesta kirkkoherran karjaan. Rautia vapautetaan.
1575 Juhana III (1537-92) määrää, että noitia ja epäjumalanpalvojia
tulee ensimmäisellä ja toisella kerralla rangaista ruoskimalla.
Kolmaskertalaisten osalta "tulee menetellä lain ja oikeuden mukaan". Olli
Onnikmaasta tuomitaan Taivassalossa sakkoon, koska hänen vaimonsa on
nimittänyt naapurin vaimoa noita-akaksi.
1577 Noitamiehet Pietari Riippi ja Paavo Kotilainen mestataan
Lohtajalla. Lääkäri Johannes Weyerin (Wierus, 1515-1588) "De lamiis liber"
ilmestyy.
1578 Ranskalainen rikosoikeustieteilijä Jean Bodin (n.1530-96)
julkaisee teoksen "Irti päässeestä raivokkaasta käräjäperkeleestä": "Siten
noidaksi syytettyä ei koskaan pidä julistaa ja päästää vapaaksi, ellei ole
aivan selvää, että ilmiantaja ei ole pysynyt totuudessa, koska nämä rikokset
ovat niin hämäriä ja vaikeasti todistettavia, että yhtään noitaa miljoonasta
ei ilmiannettaisi eikä rangaistaisi tavanomaista menettelyä seuraamalla".
Tämän teoksen vuoden 1581 painos oli 1650-luvulta lähtien Turun hovioikeuden
kirjastossa. Englannin kuningatar Elisabeth väitetään yritetyn surmata
kuvamagian (vahakuva) avulla.
1580 Jean Bodinin (Johannes Bodinus, 1530-1596) "De la Daemonomanie
des Sorciers" ilmestyy.
1584 Englantilainen skeptikko ja protestantti Reginald Scot
(1538-1599) julkaisee teoksen "Discovery of Witchcraft". Hän suhtautuu
noituuden olemassaoloon epäilevästi. "Vain katolinen kirkko uskoo noituuteen
vakavasti." Leskivaimo Kaarina tuomitaan kuolemaan Kaarlelassa. Hän saa
lunastaa henkensä 120 mk:n sakolla minkä lisäksi hänet karkotetaan maasta.
1585 Lohtajalainen lapinnoita Heikki Lappalainen tuomitaan kuolemaan
ja mestataan noituudella surmaamisesta. Hän on surmannut maksusta tytön
tämän äidin toimeksiannosta noitarumpunsa
avulla.
1586 Noitamies Heikki Jauhopää mestataan
Kemissä. Örebron säädös, jossa pappien käsketään saattaa esivallan
rangaistaviksi ne, jotka harjoittavat noituutta "kanssakristittyjensä
asumisen ja omaisuuden turmioksi".
1591 Luterilainen Johannes Geog Godelman julkaisee teoksen "Tractatus
de magis veneficis et lamiis recte cognoscendis et puniendis libri tres".
Samana vuonna käydään Skotlannin ensimmäiset massaoikeudenkäynnit.
1595 Rnaskalaisen lakimiehen Nicholas Remyn (Remingius, 1554-1600,
toisin 1530-1612) "De la Demonomanie des Sorcies" eli "Demonolatriae"
ilmestyy. Hän taistelee noitia vastaan ja siteeraa 128 noitaoikeudenkäyntiä.
1596 Tukholmassa käydään oikeudenkäynti, jossa syytettynä oleva nainen
tunnustaa käyneensä Blåkullassa ja olleensa sukupuoliyhteydessä paholaisen
kanssa.
1597 Skotlannin kuningas Jaakko VI (1566-1625), myöhemmin myös
Englannin kuningas Jaakko I, julkaisee teoksen "Daemonologue" eli Demology.
1599 Jesuiitta Martin Del Rion "Disquisitionum Magirum Libri Sex"
ilmestyy.
Vuodesta 1600 vuoteen 1649
1601 "Suuri olkivuosi" eli kova nälänhätä Suomessa.
1608 Kaarle IX (1550-1611) vahvistaa vuoden 1442 Kristofferin maanlain
uudelleen: Jumalanlaki tulee voimaan. Jumalan
lakia on noudatettava "sellaisena, kuin se on otettu pyhän kirjaan".
Francesco Maria Guazzon "Compendium Maleficarum" ilmestyy.
1612 Enlannissa käydään sen historian tunnetuin massaoikeudenkäynti
Lancasterin noitia vastaan. Manaaja Sebastien Michaelis esittää luettelon
merkittävimmistä demoneista.
1612-13 Espanjan Baskimaassa käydään lukuisia massaoikeudenkäyntejä,
jotka inkvisitio asiaan perehdyttyään lopettaa.
1614 Svean hovioikeus perustetaan. Tästä huolimatta hallitsija
pidättää vielä itselleen ottaa asian ratkaistavakseen.
1615 Suomalainen vääpelin vaimo Birgitta alistetaan kaksi kertaa
vesikokeeseen Narvassa. Hän kelluu ja tunnustaa kidutuksen jälkeen
käyttäneensä "paholaisen keinoja". Hänet tuomitaan kuolemaan ja poltetaan.
1616 Suomalainen Antti-niminen sotamies tuomitaan noituudesta
kuolemaan Tallinnassa. Hän tunnustaa, että hänen apunaan oli koiranhahmoisia
paholaisia.
1617 Stolbovan rauha: Ruotsi-Suomesta tulee suurvalta.
1619 Uppsalan tuomiokapituli vaatii kuolemanrangaistusta niille, jotka
ovat tehneet liiton Saatanan kanssa. Ruotsin piispat katsovat, ettei
kuolemantuomiota voida langettaa ellei "maleficium" ole todistettu..
1620 Kuninkaallinen komitea antaa lausunnon, jonka mukaan Saatanan
liittolaiset on tuomittava kuolemaan.
1621 Sota-artiklat säädetään.
1623 Turun hovioikeus perustetaan. Alioikeuksien vakavissa
rikosasioissa antamat tuomiot on alistettava hovioikeudelle.
1625 Sten Iivarinpoika Tavast syyttää kappalaisen vaimo Valpuri
Markuntytärtä hänelle kuuluvien kulta- ja hopeaesineiden anastamisesta.
Esineet olivat joutuneet vaimolle hänen edesmenneen miehensä ryöstettyä ne
Kurjalan kartanosta Nuijasodan (1596-97) aikana. Aarretta oli etsitty
tietäjän avulla.
1626 Pyhäjoella tuomitaan Lauri Matinpoika kuolemaan sairauden
noitumisesta ja tulipalon aiheuttamisesta. Asiaa tutkitaan uudelleen
hovioikeuden määräyksestä ja v. 1633 selviää, että asiassa ei ole lainkaan
kuultu todistajia. Näyttö on perustunut Oulun pormestari Yrjänä Antinpojan
kirjallisin muistiinpanoihin ja alioikeuden tuomio on annettu vastoin
lautamiesten kantaa. Syytetty vapautetaan.
1627-52 Puhdasoppisuutta edustava Iisak Rothovius (1571-1652) Turun
piispana. Rothovius oli ankaran kurin ja järjestyksen kannattaja. Johannes
Juniuksen kirje tyttärelleen.
1629 Paulus Layman todistaa saksaksi ilmestyneessä kirjassaan, että
Liivinmaalla jotkut muuttuvat susiksi 12 päivää Joulun jälkeen.
1630 Tarton hovioikeus perustetaan.
1631 Saksalainen jesuiitta Friedrich von Spee (n. 1591-1631) julkaisee
teoksen "Cautio criminalis seu de processibus contra sages liber", jossa hän
vastustaa noitavainoja. Teos julkaistaan nimettömänä ja se perustuu Speen
kokemuksiin noitatuomarina.
1632 Kustaa II Aadolf perustaa Tarton yliopiston.
1633 Inkvisitio tuomitsee Galileo
Galilein (1564-1642) kerettiläisenä ja hänet pakotetaan julkisesti luopumaan
kopernikaanisesta maailmankuvasta.
1634 Isä Urbain Grandier (1590-1634) tuomitaan poltettavaksi roviolla
Ranskassa.
1635 Turun hovioikeus tuomitsee Valpuri Kynin karkoitettavaksi.
Alioikeudessa Kyni oli tuomittu kuolemaan. Kyni alistetaan hovioikeuden
toimesta vesikokeeseen ja hän kelluu. Selitykseksi hän mainitsee pitäneensä
suunsa kiinni. Hänen äidinisänsä ja äitinsä oli tuomittu noituudesta
kuolemaan.
1635 Benedict Garpzov (1595-1666), Leipzin yliopiston oikeustieteen
professori ja "pelottomin noitien vastustaja protestanttien leirissä",
julkaisee teoksen "Practica nova Imperialis Saxonica". Teos on tarkoitettu
tuomareille ja ajatuksena on kodifioida noitaprosessioikeus samalla tavoin,
kuin Malleus Maleficarum on tehnyt katolisten
leirissä.
1637 Tammisaarelainen teini Johannes Arvidi kirjoittaa Saatanalle ja
pyytää tältä lainaksi rahaa.
1638 Piispa Rothovius määrää papit vastustamaan kaikkea taikuutta.
1640 Turun akatemia (Yliopisto) perustetaan. Vihkiäissaarnassa
Rothovius tuomitsee kansan harjoittaman taikuuden. Turun hovioikeus
kirjoittaa Turun tuomiokapitulille ja ilmoittaa tuominneensa kuolemaan
Vehmaan kihlakunnasta olevan naisen, joka oli surmannut noituudella erään
miehen. Karin Emkarlebyläistä tutkitaan rovastinkäräjillä Ahvenanmaalla,
koska hän tiedustelee varkaita seulan avulla.
1641 Erkki Juhonpoika Puujumala
tuomitaan kuolemaan ja mestataan.
1641 Turun hovioikeus huolestuu noituuden lisääntymisestä Vehmaan ja
Ala-Satakunnan kihlakunnissa. Noitavaimo Elin tuomitaan mestattavaksi.
Piispa Rothovius valittaa, että kun suomalaiset sairastuvat "he etsivät apua
perkeleeltä". Monet "vielä rukoilevat ja palvelevat Saatanaa".
1642 Raamattu Biblia, Se on: Coco Pyhä Raamattu) ilmestyy suomeksi.
"Jos jocu mies eli waimo noidaxi eli welhoxi löytän, ne pitä totisest
cuoleman, heidän pitä kiwitettämän, heidän werens olcon heidän päälläns"
(Levit. 20:27). "Welhonaisia ei sinun pidä salliman elää" (Exod 22:18 eli 2.
Moos. 22:18, uudessa suomennoksessa 22:17).
1643 Antti Lieroinen tuomitaan
kuolemaan ja mestataan. Hänet lienee poltettu Tyrväällä Lieran saaressa.
Vesilahdella tuomitaan kuolemaan Lieroseen turvautunut Matti Eskonpoika.
1644 Rothovius ilmoittaa akatemian konsistorissa, että professori
Martin Stodius on joutunut maagikon maineeseen. Hän vaatii Stodiusta
puhdistautumaan epäilystä, että tällä olisi spiritus familiaris. Stodius
vapautetaan syytteistä.
1645 Englannissa alkaa merkittävä sarja oikeudenkäyntejä (East Anglian
witch trials), joissa noidanmetsästäjä Matthew Hopkins näyttelee merkittävää
roolia. Hopkins käyttää kidutusta.
1646 Turun tuomiokapituli käsittelee tapausta, jossa Erik-kirjuri on
Turussa kirjoittanut Saatanalle kirjeen omalla verellään pantaten sielunsa
ja ruumiinsa 400 taalarin lainaa vastaan. Hänet tuomitaan
kirkkorangaistukseen.
1648 Tukholman konsistori antaa lausunnon noituudesta.
1649 Pietari Brahe (1602-80) ottaa Turun akatemian konsistorissa
esille taikuuden, joka "tässä maassa on suuresti vallalla". Valpuri Kyni
joutuu oikeuteen Huittisissa. Hän säilyttää henkensä sitkeän kiistämisensä
ansiosta. Vesilahdella mestataan noitamies Olavi Luikko. Eurajoella
tuomitaan kuolemaan Kerttu Matintytär.
Vuodesta 1650 vuoteen 1699
1652 Maisa Erkintytär Kuppari Köyliön Kepolasta mestataan ja
poltetaan. Hänet tuomittiin mm. Köyliön papin Henrik Francisin surmaamisesta
noituudella.
1653 Kaksi talonpoikaa tuomitaan rangaistukseen ruuan antamisesta
lainsuojattomaksi julistetulle Valpuri Kynille. Alankomaalainen lääkäri
Johannes Wier (Weyer, 1515-1588) julkaisee teoksen "De praestigisiis
daemonum", jossa hän analysoi noituutta lääkketieteellisestä näkökulmasta.
Hänen mukaansa monista noidutuiksi epäillyistä ihmisistä löytyy luonnollinen
sairaus ja että syytettyjen tunnustukset ovat vääriä. Tämän vuoksi noitien
rankaiseminen ei ole oikein. Turun akatemiassa löydetään
magiakirjallisuutta. Kokemäellä tuomitaan kuolemaan Jaakko Jaakonpoika
Joppi.
1654 Sysmässä ja Asikkalassa annetaan kuolemantuomiot.
1655 Ammattimainen parantaja Marketta Ollintytär joutuu oikeuteen
Kruunupyyssä. Hän siirtää potilaidensa taudit itseensä. Hovioikeus tuomitsee
hänet kuolemaan, vaikka hän ei ole aiheuttanut kenenkään kuolemaa. "Kun
Marketta Ollintytär piti mestata ja juuri kun hänen piti laskea kaulansa
mestauspölkylle, hän sanoi papistolle: `Älkää antako minun kuolla tämä synti
mukanani`. Ja sitten, hän oli tunnustanut papistolle, että Pietarsaaressa
oli paha Agnes-niminen noita-akka". Nils Psilander (k. 1682) nimitetään
Ahvenanmaan kihlakunnantuomariksi. Tämä erittäin oppinut Tartossa opiskellut
juristi vaikutti myöhemmin keskeisesti Ahvenanmaan noitaprosessissa.
Viimeinen noita teloitetaan Kölnissä.
1656 Pekka Sinkka joutuu syytteeseen noituudesta ja yrittää itsemurhaa
koska "on parempi kuolla kuin kärsiä viattomana". Hänet tuomitaan kuolemaan
1657. Hovioikeus ei vahvistanut tuomiota ja Sinkka kulki kerjuulla vielä
1660-luvun puolivälissä. Englantilainen filosofi Thomas Hobbes (1588-1679)
väittää, ettei raamatussa ole mitään, mikä sallii noitavainot. Tästä
huolimatta noitia tulee rangaista, koska he tekevät väärin.
1657 Kaatumatautinen kerjäläinen Marketta Parkoinen joutuu oikeuteen
Vaasassa. Hän on mm. manannut räätäli Rolof
Hanssonin tyttären niin, että tämä synnytti sammakoita. Rooman inkvisitio
antaa käskykirjeen, jossa arvostellaan noitaoikeudenkäyntien
toteuttamistapoja. Kirjeessä tuomitaan kidutuksen harkitsematon käyttö.
1658 Marketta Kristianintytär "Punasuomalainen" ja Marketta Parkoinen
mestataan syksyllä Vaasassa.
1660 Janakkalassa annetaan kuolemantuomio.
1661 Sotilas Henrik Olavinpoika Kurroin karkaa vanginkuljettajalta
paholaisen avulla. Hän joutuu kiinni vasta 1678, jolloin hänet tuomitaan
alioikeudessa kuolemaan.
1662 Olof Hansson ja Kirstin Hannuntytär joutuvat oikeuteen
Ahvenanmaalla. Heitä syytetään taikuudesta. Kokkilan Sipi Antinpoika
tuomitaan Hauhon, Tuuloksen ja Lammin käräjillä kuolemaan Ukko ylijumalan
palvelemisesta.
1663 Rälssitalonpoika Antti Antinpoika Tokoi joutuu ensimmäisen kerran
noituudesta oikeuteen Lohtajalla. Hänellä oli
noitarumpu.
1664-90 Johannes Gezelius vanhempi (1615-1690) Turun piispana
1665 Määräys sapattirikoksista. "Missä joku tekee syntiä noituudella
tai sitoutumalla Saatanaan… tulee sellaisten henkilöiden kanssa menetellä
lain ja maantavan mukaisesti". Turun hiippakunnan synodaalikokouksessa oli
esillä disputaatio enkeleistä. Siinä hyväksytään täysin ajatus
noitasapatista. Simo Mikonpoika Rindamuru pakenee vankeudesta paholaisen
avulla Kokkolassa. Hollolassa tuomitaan kaksi miestä kuolemaan.
1666 Isaac Newton (1642-1727) luo nykyaikaisen fysiikan perustan.
Ahvenanmaan noitavainot alkavat. Karin Persdotter on paljastanut varkaita
"magia divinarian" avulla. Hän näkee ympärillään vinkuvia kissanpoikia,
joiden avulla varas voidaan paljastaa. Saatanan hän näkee mustankirjavan
koiran hahmossa. Hän on vieraillut paholaisen pidoissa ja hänessä on
noitamerkki eli stigma diaboli. Hänet tuomitaan
mestattavaksi kirveellä sekä sen jälkeen poltettavaksi. Karin
Emkarlebyläinen ilmiantaa Ahvenanmaalla 13 muuta naista. Hänet mestataan
elokuussa 1666. Hänen ilmiantamaansa Maria Nilsdotteria kidutetaan
peukaloruuvin avulla.
1666 Ahvenanmaalla tuomitaan kuolemaan neljä naista. Hovioikeus
vahvistaa ensimmäisen po. sarjan kuolemantuomion. Vuoteen 1670 mennessä
seitsemän naista tuomitaan kuolemaan. Anna Simontytär Heikkinen tuomitaan
kuolemaan Kajaanissa. Hovioikeus lieventää tuomion.
1667 Piispa Gezelius syyttää professori Georg Alanuksen leskeä
Elisabeth Nilsdotteria siitä, että tämä olisi antanut myrkyllistä
taikajuomaa lääkkeeksi hänen vaimolleen.
1668 Ruotsissa alkavat Taalainmaan suuret noitavainot. Seuraavana
vuonna niissä annetaan seitsemän kuolemanrangaistusta. Vuoteen 1677
Pohjois-Ruotsin maakunnissa annettiin n. 300 kuolemantuomiota noituudesta.
Ingeborg Olsdotter alistetaan Ahvenanmaalla
neulakokeeseen. Hänet tuomitaan kuolemaan siitä, että hän oli johtanut
ihmisiä harhaan taikuudella, käyttänyt väärin Jumalan nimeä ja ennustanut.
Reko Laurinpoika syytteessä Kajaanissa.
1669 "Laurin hallavuosi" eli kato. Vuoteen 1672 kestänyt vainoaalto
alkaa Etelä-Ruotsissa. Svean hovioikeus käyttää kidutusta ja vesikoetta.
Pietari Brahe koettaa viivyttää tuomittujen teloituksia mutta epäonnistuu.
Hän totesi, että "ilmiantajat kuvittelevat paljon sellaista, mikä ei ole
todellista".
1670 Ruotsin Morassa teloitetaan noitia ja tapahtumaa seuraa "muutamia
tuhansia ihmisiä kaikista ympärillä olevista pitäjistä". Antti Juhaninpoika
Auvoinen joutuu oikeuteen Viipurissa kerskailtuaan kapakassa
yliluonnollisilla kyvyillään. Auvoinen harjoittaa taikuutta ja ennustamista.
Hän on auttanut mm. maaherra Mikael Jordanin vaimoa tämän synnytystuskissa.
Auvoinen on nähnyt jäällä aivan kuin komppanian ratsumiehiä ja kokenut
yliluonnollisia ilmiöitä. Hänet tuomitaan kuolemaan.
Gabriel Tuberus haastaa Matti Jussinpojan
oikeuteen vastaamaan kalaonnen tavoittelemisesta taikuuden avulla.
Noitanainen Angnis Mikontytär Lubb mestataan ja poltetaan
Kristiinankaupungissa. Turussa löytyy Saatanalle verellä kirjoitettuja
kirjeitä, joissa suomenkielellä pyydetään paholaiselta 200 riikintaaleria.
Syylliseksi paljastuu sotaväenkirjuri Niilo Winter, joka tuomitaan kuolemaan
ja teloitetaan ampumalla huhtikuussa 1671. Margetta Mårtinsdotter tuomitaan
kuolemaan Ahvenanmaalla. Häneltä evättiin ehtoollinen, ellei hän
tunnustaisi.
1671 Kuolemaantuomittu 80-vuotias lapinnoita Aikio Aikionpoika noituu
itsensä hengiltä välttyäkseen noituudella surmaamisesta saamansa
kuolemantuomion täytäntöönpanosta. Turun tuomiokapituli käsittelee erään
sairastuneen naisen asiaa: naisen sisään oli luikerrellut käärme.
Saksalainen Gottfried Voigt siteeraa teoksessaan "Deliciani Delicae
physicae" Morassa saatuja lasten tunnustuksia todistaakseen, että
noitasapatti on todellisuutta.
1672 Hannu Heikinpoika Kärpäinen tuomitaan kuolemaan Äyräpäässä.
Kuolemantuomion pääperusteena on kuitenkin varkaus.
1674 Johannes Schefferuksen teos "Lapponia" ilmestyy. Kuningas Kaarle
XI pyytää Uppsalan tuomiokapitulilta lausuntoa noitakysymyksistä.
1674 Janakkalassa annetaan kuolemantuomio.
1675 "Tyranniserais ja wallidzi se julma hengi Satan pienet Lapset ja
mutamia ijällisiä Stocholmisa, nijn että monda heistä rangaistin, poldettin
ja päiwildä pois otettin". Viipurin piispa Abraham Thauvonius selittää
valtiopäivillä "olleensa aikaisemmin sitä mieltä, että blåkulla-matka olisi
Saatanan illuusio, mutta huomaa nyt, että jotain todellista asiassa on".
Svean hovioikeus pyytää Uppsalan tuomiokapitulilta lausuntoa noituudesta.
Lausunto päätyy siihen, että kuolemantuomio edellyttää vahvoja todisteita.
Kaarle XI pyytää pappisäädyn lausuntoa asiasta. Säädyn jäsenten enemmistö
kehottaa varovaisuuteen. Itse syytettyjen puheille ei yksin voinut antaa
todistusvoimaa. Blåkulla-retket ovat todellisuudessa varmaankin harvinaisia.
Margeta Kristoffersdotter mestataan Mustasaaressa heinäkuussa 1675. Hän on
surmannut salassa synnyttämänsä lapsen (lapsentappo), jonka isäksi väittää
paholaista.
1676 Tukholman kuninkaallinen noitakomissio perustetaan. Se aloittaa
työnsä tuomitsemalla suomalaisen Maria Matintyttären poltettavaksi elävältä.
Ruotsalainen lääkäri Urban Hjärne esittää 3.10.1676 komissiolle selonteon,
jossa hän käsittelee koko noitahälyä joukkopsykoosina. Valtaneuvosto
kehottaa komissiota varovaisuuteen. Työ on lopettava vähin äänin. Laihialla
ruoskitaan yhdellä kertaa seitsemän taikuuteen syyllistynyttä.
1677 Valborg Simonsdotter ja Brita Larsdotter mestataan ja poltetaan
Kristiinankaupungissa. Maaherra Dietrich Wrangel valittaa, että noituus on
Pohjanmaalla lisääntynyt. Pyöveli Heikki Hakkalainen mestaa Vöyrillä kuusi
noitavaimoa, Mustasaaressa yhden ja Närpiössä yhden. Turun hovioikeus
vahvistaa 10.11.1677 Lisa Johansdotterin ja Anna Pålsdotterin
Uudessakaarlepyyssä saamat kuolemantuomiot.
1678 Piika Anna Muikku tuomitaan Oulunsalossa kuolemaan
kirkkovarkaudesta, jonka hän väittää tehneensä noiduttuna. Hän nimesi
syylliseksi kauppiaanvaimo Klaara Juhontyttären Oulusta. Tämä tuomitaan
kuolemaan, mutta hovioikeus ei ilmeisesti vahvista päätöstä. Marketta
Heikintytär ja "Sålvo-Kaisa" tuomitaan kuolemaan Kristiinankaupungissa.
Hovioikeus ei vahvista tuomioita vaan lieventää ne. Liminkalainen parantaja
Elias Simonpoika Pullo mestataan. Tuomas Jaakonpoika Puuska tuomitaan
kuolemaan.
1679 Brita Ståhl mestataan marraskuussa. Laitilan Matti Kleemonpoika
joutuu syytteeseen noituudella surmaamisesta. Noituuden vuoksi maasta
karkotettu Maisa Tuomaantytär palaa Tallinnasta Suomeen. Hän saa
kuolemantuomion hovioikeuden kiellon rikkomisesta. Vöyrillä tuomitaan
kuolemaan raajarikko Margeta Sigfridintytär. Hänen katsotaan surmanneen
noituudella kirkkoherra Kristian Hernbergin pojan. Päätodistaja esiintyi
syytetyn 7-vuotias tyttärenpoika Gustav.
1680 Komeetta näkyy laajalti koko Euroopassa. Antti Tokoi joutuu
uudelleen oikeuteen. Hänet tuomitaan kuolemaan v. 1681 papiston
häpäisemisestä ja noituudesta. Tokoi mestataan luultavasti v. 1682.
1681 Norjassa mestataan viimeinen noita.
1683 Kaisa Matintytär tuomitaan kuolemaan Tenholassa. Hän tunnustaa
olleensa Blåkullassa. Tuomion perusteena oli raamatunkohta: "Velhonaisen älä
salli elää" (Exod. 22:18 eli 2. Moos. 22:18, uudessa suomennoksessa 22:17).
1684 Viimeinen noita teloitetaan Englannissa.
1686 Kirkkolaki vahvistetaan, laki määrää rangaistuksen mm. niille,
jotka uhraavat puille. Pappeja kielletään saarnaamasta synneistä, joita
kansa ei tunne koska se aiheuttaa enemmän pahennusta kuin parannusta".
1687 Vala- ja sapattirikoksia koskeva säännös.
1688 Anna Eerikintytär Kumpula joutuu syytteeseen. Tämä puujalan
omaava maankiertäjä elätti itsensä ammattinoitana. Hänet tuomitaan
"narraamisesta ja kiskomisesta" 1690. Vuoden 1686 kirkkolaki ilmestyy
suomeksi.
1689 Porvarin vaimo Beata Pietarintytär tuomitaan kuolemaan
Pietarsaaressa. Hovioikeus vapauttaa hänet v. 1701. Tenalassa tuomitaan
kuolemaan Erkki Antinpoika, joka on kantanut mukanaan "ruumiinkiveä", jottei
"laki ja oikeus" tavoita häntä. Antinpoikaa ei luultavasti mestattu.
1690 Halta Margeta tuomittaan kuolemaan 12.8.1690 Pietarsaaressa. Anna
Matilainen joutuu syytteeseen paholaisen manaamisesta kiusaamaan Antti
Savolaista Sotkamossa. Matilainen tuomitaan hovioikeudessa sakkoon v. 1694.
1690-91 Gertrud Eriksdotter ja Gertrud Larsdotter tuomitaan kuolemaan
Mustasaaressa.
1690 Hollantilainen teologi Balthasar Bekker (1634-1698) julkaisee eri
kielillä teoksen "De betooverde wereld" eli "Noiduttu maailma". Hän yrittää
kumota paholaisuskoon perustuvan noitakäsityksen.
1692 Amerikan eli Uuden mantereen huomattavin noitaoikeudenkäynti
Salemissa (Mass.) Noitavainojen uhrien omaiset saavat korvauksia vuonna
1711.
1695 Valanvahvistajamenettely lakkautetaan.
1695-97 Suuret kuolonvuodet: kolmasosa suomalaisista kuolee nälkään ja
tauteihin.
1697 Dordi Josefintytär joutuu syytteeseen Kalajoella. Hänet
vapautetaan v. 1699.
1699 Lauri Hyvönen joutuu Rautalammella syyteeseen siitä, että olisi
uhrannut tontinhaltijalle (Tompteråå). Hänet tuomitaan 40 mk:n sakkoon.
1699 Viimeinen noita teloitetaan Virossa (Eesti). Tämä Tattra Santi
Michel oli kertomansa mukaan tavannut koiranhahmoisen paholaisen.
Vuodesta 1700-1899
1711 Vänrikki O.F. von Fischbach ja tanskalainen sotavanki
paroni H.O. de Lutzow vangitaan Tukholmassa. He ovat sitoutuneet paholaiseen
kirjoittamalla sopimukset paholaiselle. Alioikeus tuomitsi de Lutzovin
mestattavaksi ja hovioikeus vahvisti tuomion. Asia alistettiin kuninkaalle
ja siitä pyydettiin 22 lausuntoa. Valtaneuvosto vahvisti tuomion, mutta sitä
ei ilmeisesti pantu koskaan täytäntöön.
1722 Viimeinen noita teloitetaan Skotlannissa.
1734 Vuoden 1734 laki: "Joka harjoittaa noituutta ja vahingoittaa
toista ruumiin tai omaisuuden puolesta sekä täysillä todisteilla siihen
näytetään, menettäköön henkensä. Jos joku siihen kuolee, teilattakoon mies
mestattakoon nainen; ruumis poltetakoon. Jos joku panee noidan sitä tekemään
tahi on siinä apuna, olkoot sama laki" (II luku 1 §).
1745 Viimeinen noita teloitetaan Ranskassa.
1756-63 Ruotsin viimeiset suuret noitavainot. Syytteessä oli
kolmetoista naista, joita myös kidutettiin, mutta lopulta tuomion sai vain
ensimmäisessä tutkinnassa omavaltaisesti menetellyt tuomari. Virkavalta
piispa Troiliuksen johdolla ajoi syyteitä naisia vastaan härkäpäisesti.
1775 Viimeinen noita teloitetaan Saksassa.
1777 Viimeinen noita teloitetaan Unkarissa.
1779 Kuolemanrangaistus noituudesta poistuu Ruotsin rikoslaista.
Kustaa III toteaa, että noituus on mahdoton rikos, jota "valistuneet
hallitukset eivät edes mainitse rikoslaeissaan".
1782 Viimeinen noita teloitetaan Sveitsissä. Tätä pidetään
tutkimuskirjallisuudessa viimeisenä noituudesta annettuna lainmukaisena ja
täytäntöönpantuna kuolemantuomiona.
1793 Tiettävästi viimeinen noidan kuolemantuomio Euroopassa pannaan
toimeen Puolassa, viisi vuotta kuolemantuomion lakkauttamisen jälkeen.
1827 Turun palo. Valtavassa palossa tuhoutui mm. suuri osa
hovioikeuden arkistoa ja siis myös noitaoikeudenkäyntien asiakirjoja.
1889 Rafaël Hertzbergin väitöskirja "Vidskepelsen i Finland på 1600
talet" ilmestyy. Säädetään uusi rikoslaki, jonka 42. luvun 8 § säätää
rangaistuksen tietäjän toimen harjoittamisesta. Tietäjän ja taikojan
ammattimainen toiminta kielletään.
Vuodesta 1900 eteenpäin
1922 Ruotsissa valmistuu Tanskassa kuvattu Benjamin
Christensenin elokuva "Häxan. Ett kulturhistoriskt föredrag i levande
bilder." (Svensk Filmindustri.) Elokuvan kustannukset olivat silloisiin
oloihin nähden päätähuimaavat. Aikaansa nähden esitystapa oli shokeeraava.
Elokuva, jossa jo tiedettiin esittää nykyaikaiset tavanomaiset
melodramaattiset kliseet noituudesta, ei saanut juurikaan suosiota, vaan
tuotti suuren tappion.
1947 Lapualla käydään oikeutta kahta puoskarointia harrastavaa
tietäjää vastaan.
1976 Eräässä saksalaisessa kylässä naapurit kävivät muuan ikäneitoa
vastaan, uhkasivat lynkata hänet ja yrittivät polttaa hänet ja hänen
talonsa, koska epäilivät häntä noidaksi.
1977 Ranskassa kaksi miestä tappoivat kylässä tietäjänä pidetyn
henkilön ja saivat syytteen murhasta. Tietäjällä oli taikajuomia ja
-voiteita ja hänellä oli tapana tehdä taikojaan ihmisten puutarhoissa.
1984 Suomessa sisämaassa syntyi pahoinpitelyä koskenut oikeudenkäynti,
kun mies löi toista vaijerilukolla. Tappelun syyksi esitettiin se, että
toinen väitti toisen noituneen hänet vuorokaudeksi maahan. Ymmärrystä vailla
olevana hän jäi tuomiotta, mutta sai maksettavakseen korvauksia.
1986 Suomessa pääkaupunkiseudulla nainen sai syyteen
eläinrääkkäyksestä, koska hän yritti polttamalla uhrata vuohen intialaiselle
Kali-jumalalle. Ymmärrystä vailla olevana hän jäi tuomiotta.
|