Noituus
 

NOITAVAINOJEN JA MAGIAN HISTORIAA VUOSILUKUINA

Koonneet Timo Kervinen ja Marko Nenonen

Ennen ajanlaskumme alkua

N. 1750 eaa. Hammurabin laki määrää vesikokeen noituudesta syyttäjän väitteiden tuomioksi. Jos virtaan mennyt syyttäjä puhuu totta, jumala pelastaa hänet. (Jumalantuomio.) Vesikoe tunnetaan jo maailman vanhimmasta säilyneestä lakikokoelmasta Ur-Nammun laista (n. 2050 ekr.).
186
Rooman senaatti kieltää bacchanaliat eli bakkanaalit.

Ajanlaskumme alusta vuoteen 1349

354-430 Kirkkoisä ja pyhimys Augustus Aurelius (354-430) elää. Hän kirjoittaa teoksen "Dei civitate Dei".
392 Rooman keisari Theodosius I julistaa kaiken epäkrisitilisen lainsuojattomaksi. Kristinuskosta on tullut Rooman valtionuskonto ja kerettiläisyys on rikos myös valtiota vastaan.
430 Rooman valtakunnan laki säätää kuolemanrangaistuksen kerettiläisyydestä.
508-511 Germaanien Lex Salica kieltää kuulustelemasta vapaata miestä (ei orjaa) kidutuksen avulla.
743 Rooman synodi kieltää uhraamisen pakanallisille hengille, koska nämä ovat demoneita eli pahoja henkiä.
744 Leptinnen konsiili laatii listan taikauskoista kieltäen samalla uhraamisen pyhimyksille.
829 Pariisin synodi toteaa, että koska raamattu määrää, ettei "maleficus" saa elää (Exod. eli 2. Moos. 22:18, uudessa suomennoksessa 22:17), on kuninkaan rangaistava noitia ankarasti.
906 Canon Episcopi kieltää käsityksen, että noidan lento olisi todellinen.
1022 Ranskan kuningas Robert teloituttaa ensimmäiset kerettiläiset Orleansissa.
1184 Paavi Lucius III perustaa kirkollisen inkivisition ja määrää piispat tutkimaan (inquisitio) kaikki kirkon virallisesta opista tapahtuneet hairahdukset. Inkvisition perusta on luotu.
1198
Paavi Innocentius III (paavina 1198-) määrää kuolemanrangaistuksen niille kerettiläisille, jotka excommunikaation eli karkoituksen (kirkonkirous) jälkeen jatkoivat kerettiläisyyden harjoittamista. Koska noidatkin olivat kerettiläisiä, kuolemanrangaistuksen uhka koitui myös heidän osakseen. Hän vaati Ranskan kuningasta käymään kerettiläisten kimppuun "hengen miekalla" ja ellei se tehoa, turvautumaan maalliseen miekkaan.
Noin 1200-1350
Vahingoittava noituus (maleficium) on maakuntalakien mukaan rangaistavaa.
1209
Paavi Innocentius III käynnistää albigeeneija vastaan suunnatun ristiretken (1209-1229) Pohjois-Ranskassa
1215
Paavi Innocentius III, eräs keskiajan vahvinmmista paaveista, antaa määräyksen "Excommunicamus" (Me karkoitamme), jossa hän määrää viranomaiset vannomaan julkisen valan, että he hävittävät hallitsemiltaan alueilta kaikki kirkonkiroukseen joutuneet (ekskommunikoidut) henkilöt. Samana vuonna kirkko kieltää jumalantuomiot. Katolinen kirkko järjestää neljännen lateraanikokouksen, jossa kerettiläiset määrätään karkotettavaksi ja kerettiläisyys vahvistetaan kanonisessa laissa kuolemalla rangaistavaksi.
1220
Pyhän Roomalaisen Keisarikunnan keisari Fredrik II sisällyttää katolisen kirkon kerettiläisyyden vastaiset määräykset myös maalliseen lakiin.
1231
Paavi Gregorius IX tuomitsee "Lusiferaaneiksi" kutsumansa kerettiläiset bullassaan.
1225
Kirkkoisä Tuomas Akvinolainen (1225-1274) syntyy. Hän hyväksyy myöhemmin bysantilaisen käsityksen demonien ja ihmisten välisistä sukupuolisuhteista. Hänen mukaansa noidat pystyvät lentämään paholaisen avulla, luomaan harhakuvia ja nostattamaan myrskyjä (säämagia).
1231
Paavi Gregorius IX perustaa inkivisition tutkimaan ja taistelemaan kerettiläisiä vastaan.
1233
Paavi Gregorius IX syyttää valdolaisia osallistumisesta paholaisen orgioihin. Hän määrää, että kaikkien inkvisiittorien tulee olla dominikaaneja ja pidättää heidän nimitysoikeutensa paaville..
1252
Paavin bulla "Ad extirbandan": Paavi sallii kerettiläisten kiduttamisen.
1258
Paavi Aleksanteri IV (Rinaldo Conti) antaa fransiskaani-inkvisiittoreille bullan, jossa varoitetaan puuttumasta kansan tapoihin noituutena, ellei kysymyksessä ole selvä kerettiläisyys.
1313
Temppeliherrojen ritarikunnan johtajia teloitetaan Ranskassa.
1317-19
Paavi Johannes XXII syyttää kolmea miestä häneen kohdistetusta noituuden avulla suoritetusta murhayrityksestä.
1318
Johannes XXII antaa bullan, joka sallii kerettiläistä vastaan käytävän oikeudenkäynnin myös syytetyn kuoleman jälkeen, jotta kuollut kerettiläinen voisi menettää edes maineensa (infamia).
1324
Irlannin Kilkennyssä Alice Kyteler, varakkaasta suvuista, saa syytteen jossa tiettävästi ensimmäisen kerran naisen noituus yhdistettiin mielikuvaan sukupuolisesta kanssakäymisestä paholaisen kanssa.
1326
Paavi Johannes XXII antaa bullan "Super illius specula", jossa tuomitaan kaikenlainen noituus ja taikuus paholaisen liittolaisuutena. Inkvisitio oikeutetaan toimimaan myös noitia vastaan.

Vuodesta 1349 vuoteen 1499

1350-1351 Ensimmäiset yleiset lait, kuningas Maunu Eerikinpojan (kuninkaana 1319-64), maan- ja kaupunginlait syntyvät. "Jos mies miehen eli waimo waimon welhoudella surmapi, nin että hän sijtä cuoleman saapi mistatkan (=menettäköön) hengens sen caltaisesta työstä, miehen pitä wiruelle pandaman ia waimo poldettaman…". Tämä on Mooseksen lain  mukainen nk. talioperiaate ("Silmä silmästä - hammas hampaasta").
1398
Pariisin yliopisto tulkitsee, että "maleficia" edellyttää paholaisen kanssa solmittavaa liittoa ja on siten kerettiläisyyttä.
1420-ja 30-luku
Ensimmäiset uuden noitateorian mukaiset noitasapattioikeudenkäynnit käydään Keski-Euroopassa.
1431
Ranskalainen "Orleansin neitsyt" ja vapaustaistelija Jeanne (Joan) d´Arc (noin 1410-1431) poltetaan Rouenissa (Ranska) elävältä. Noin
1435
Wienin yliopiston professori Johannes Niderin teos "Formicarius " eli nk. "Muurahaiskirja" ilmestyy. Teoksessa kerrotaan miten demoni karkoitetaan sen valtaan joutuneesta ihmisestä.
1441
Henry V:n veljen, Gloucesterin herttua Humpeyn, toinen vaimo Eleanor Gomham saa syytteen siitä, että olisi hurmannut tämän lemmentaian avulla. Eräs hänen väitetyistä apulaisistaan poltetaan noitana ja toinen hirtetään. Gobhamin epäillään myös nostattaneen myrskyn kun Henry VI vieraili Lontoossa.
1442
Kuningas Kristofferin maanlaki (Kristoffer Baijerilainen (1418-1448). Noituudella surmaamisesta määrätään edelleen kuolemanrangaistus, kuten jo 1350-luvun laeissa.
1451
Vanhin keskiajalta tiedossa oleva lentävää noita-akkaa esittävä aikalaispiirros.
1464
Tiettävästi ensimmäinen painettu noituutta käsittelevä kirja "Fortalicium Fidei" ilmestyy. Kirja kirjoitettiin jo 1458 ja sen tekijä oli Alpfonsus de Spina (k. 1491). Kirjan julkaisuvuotena esitetään myös 1467.
1484
Paavi lnnocentius VIII (Giovanni Battista Cibò 1432-92, paavina 1484-92) antaa noitabullan "Summis Desiderantes Affectibus", jolla inkvisitiolle annetaan toimilupa noituuden tutkintaan Saksassa. Tätä bullaa on pidetty noitavainojen lähtölaukauksena.
1486 tai 1487
Malleus Maleficarum eli "Noitavasara" (Der Hexenhammer) ilmestyy. Maagikko Heinrich Cornelius Agrippa (1486-1535) syntyy. Saksan keisari ja Rooman kuningas Maximillian I antaa inkvisiittoreille Sprenger ja Kramer oikeiden toimia alueellaan.

Vuodesta 1500 vuoteen 1549

1501 Paavi Aleksanteri VI antaa noitabullan "Cum Acceperimus", jossa Veronan inkvisiittori Angelo määrätään toimimaan koko Lombardiassa, koska noituus siellä on yleistynyt.
1503
Paavi Julius II määrää Cremonan inkvisiittori Giorgio de Casalen rankaisemaan Lombardian noitia "tulella ja miekalla". Nämä noidat ovat erityisen vaarallisia, koska heillä on kyky ottaa kissan hahmo.
1526
Anna Olavintytär tuomitaan kuolemaan varkaudesta ja noituudesta. Hän saa lunastaa henkensä rahalla.
1527
Västeråsin valtiopäivät: päätettiin, että "Jumalan sanaa on puhtaana saarnattava valtakunnassa". Västeråsin sääntö ja vuoden 1528 selitys. Noituus ja taikuus määrätään kuolemanrangaistuksen alaiseksi. Kuolemanrangaistus ulotetaan siis periaatteessa myös nk. valkoiseen magiaan. Kaikki taikuus selitettiin vuonna 1528 Jumalan tahdon vastaiseksi ja vahingolliseksi.
1531
Aggrippan "De occulta philosophia" ilmestyy (toisin 1533).
1532
Constitutio Criminalis Carolina astuu voimaan.
1538
Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa (1496-1560) säätää, että noidat ja taikojen tekijät eivät kelpaa todistajiksi. Nk. Uppsala-sääntö sulkee valalta ne, jotka "harjoittavat noituutta tai taikuutta tai antautuvat kaupankäyntiin paholaisen kanssa". Noituudesta tai taikuudesta tuomittu ei kelpaa lautamieheksi.
1542
Inkvisitio keskitetään yhteen virastoon.
1543
Mikael Agricolan ABC-kiria ilmestyy.
1544
"Langetettiin Voitilan Matti Antinpoika 40 mk:n sakkoon noitumisesta koska ennusti pahaa Olli Matinpojalle (Clemetzö), mikä paha sittemmin toteutui, eikä Matti tämän vuoksi voinut itseään 12 valan avulla varjella". Mustasaaren talvikäräjät 1544. Västeråsin kokouksessa todettiin, että "taikurit, missä tahansa tavataankin, tulee polttaa". Samana vuonna säädettiin 40 mk:n sakko niille, jotka majoittivat noitia tai maankiertäjiä.
1545
Jean Calvin (1509-1564),todistaa Genovassa, että kerettiläiset noidat on juurittava pois.
1548
Mikael Agricolan (1510- ) suomentama Uusi Testamentti (Se Wsi Testamenti) ilmestyy.

Vuodesta 1550 vuoteen 1599

1554 Noita ja varas Rasmus Sipinpoika mestataan.
1555
Olaus Magnus julkaisee kirjan "Pohjoisten kansojen historia".
1556
Marketta Karviainen tuomitaan kuolemaan Maarian käräjillä ehtoollisleivän anastamisesta noituuden harjoittamista varten.
1557
Kustaa Vaasan korviin tulee, että eräs mies on surmattu Suomessa noituuden ja myrkyn avulla.
1560
Eerik XIV (1533-1577), joka pelkää itse noitia, toteaa että "hengenasioissa", joihin noituus kuuluu, syyllisen ei ole lupa lunastaa henkeään rahalla tai hopealla". Laitasaaren Klau tuomitaan 40 mk:n sakkoon, koska hän oli nimittänyt Oulujärven Kiehimäjoen Paavo Pynnöstä tietäjäksi (spåman).
1561
Sipi Innikorven kylästä tuomitaan Korppoossa kolmen markan sakkoon koska oli väittänyt kirkkoherra Simon aiheuttavan pitäjän asukkaiden kuoleman.
1563
Eerik V antaa nk. törkeitä rikoksia koskevassa patentin. Jumalan ja esivallan käskyt selitetään yhteneviksi. Ellei törkeitä rikoksia rangaista kuolemalla, Jumala rankaisee koko kuningaskuntaa. Rikoslaki ankaroituu.
1564
Noitamies Olavi Ruikka ja hänen vaimonsa mestataan lissä.
1566
Pietarsaaren Lauri Antinpoika tuomitaan kuolemaan noituudella surmaamisesta. Englannissa ilmestyy ensimmäinen noitaoikeudenkäyntiä kansantajuisesti kuvaava kaupallinen pamfletti.
1571
Laurentius Petrin Uusi kirkkojärjestys velvoittaa piispat piispantarkastuksissa tutkimaan myös noituutta ja taikuutta.
1574
Erkki Matinpoika määrätään Pietarsaaren rovastinkäräjillä ruoskittavaksi, koska hänet on "nähty erään valehtelevan tietäjän seurassa". Kalajoen kirkkoherra Gregorius Henrici syyttää Etelänkylän Martti Rautiota karhun nostattamisesta kirkkoherran karjaan. Rautia vapautetaan.
1575
Juhana III (1537-92) määrää, että noitia ja epäjumalanpalvojia tulee ensimmäisellä ja toisella kerralla rangaista ruoskimalla. Kolmaskertalaisten osalta "tulee menetellä lain ja oikeuden mukaan". Olli Onnikmaasta tuomitaan Taivassalossa sakkoon, koska hänen vaimonsa on nimittänyt naapurin vaimoa noita-akaksi.
1577
Noitamiehet Pietari Riippi ja Paavo Kotilainen mestataan Lohtajalla. Lääkäri Johannes Weyerin (Wierus, 1515-1588) "De lamiis liber" ilmestyy.
1578
Ranskalainen rikosoikeustieteilijä Jean Bodin (n.1530-96) julkaisee teoksen "Irti päässeestä raivokkaasta käräjäperkeleestä": "Siten noidaksi syytettyä ei koskaan pidä julistaa ja päästää vapaaksi, ellei ole aivan selvää, että ilmiantaja ei ole pysynyt totuudessa, koska nämä rikokset ovat niin hämäriä ja vaikeasti todistettavia, että yhtään noitaa miljoonasta ei ilmiannettaisi eikä rangaistaisi tavanomaista menettelyä seuraamalla". Tämän teoksen vuoden 1581 painos oli 1650-luvulta lähtien Turun hovioikeuden kirjastossa. Englannin kuningatar Elisabeth väitetään yritetyn surmata kuvamagian (vahakuva) avulla.
1580
Jean Bodinin (Johannes Bodinus, 1530-1596) "De la Daemonomanie des Sorciers" ilmestyy.
1584
Englantilainen skeptikko ja protestantti Reginald Scot (1538-1599) julkaisee teoksen "Discovery of Witchcraft". Hän suhtautuu noituuden olemassaoloon epäilevästi. "Vain katolinen kirkko uskoo noituuteen vakavasti." Leskivaimo Kaarina tuomitaan kuolemaan Kaarlelassa. Hän saa lunastaa henkensä 120 mk:n sakolla minkä lisäksi hänet karkotetaan maasta.
1585
Lohtajalainen lapinnoita Heikki Lappalainen tuomitaan kuolemaan ja mestataan noituudella surmaamisesta. Hän on surmannut maksusta tytön tämän äidin toimeksiannosta noitarumpunsa avulla.
1586
Noitamies Heikki Jauhopää mestataan Kemissä. Örebron säädös, jossa pappien käsketään saattaa esivallan rangaistaviksi ne, jotka harjoittavat noituutta "kanssakristittyjensä asumisen ja omaisuuden turmioksi".
1591
Luterilainen Johannes Geog Godelman julkaisee teoksen "Tractatus de magis veneficis et lamiis recte cognoscendis et puniendis libri tres". Samana vuonna käydään Skotlannin ensimmäiset massaoikeudenkäynnit.
1595
Rnaskalaisen lakimiehen Nicholas Remyn (Remingius, 1554-1600, toisin 1530-1612) "De la Demonomanie des Sorcies" eli "Demonolatriae" ilmestyy. Hän taistelee noitia vastaan ja siteeraa 128 noitaoikeudenkäyntiä.
1596
Tukholmassa käydään oikeudenkäynti, jossa syytettynä oleva nainen tunnustaa käyneensä Blåkullassa ja olleensa sukupuoliyhteydessä paholaisen kanssa.
1597
Skotlannin kuningas Jaakko VI (1566-1625), myöhemmin myös Englannin kuningas Jaakko I, julkaisee teoksen "Daemonologue" eli Demology.
1599
Jesuiitta Martin Del Rion "Disquisitionum Magirum Libri Sex" ilmestyy.

Vuodesta 1600 vuoteen 1649

1601 "Suuri olkivuosi" eli kova nälänhätä Suomessa.
1608
Kaarle IX (1550-1611) vahvistaa vuoden 1442 Kristofferin maanlain uudelleen: Jumalanlaki tulee voimaan. Jumalan lakia on noudatettava "sellaisena, kuin se on otettu pyhän kirjaan". Francesco Maria Guazzon "Compendium Maleficarum" ilmestyy.
1612
Enlannissa käydään sen historian tunnetuin massaoikeudenkäynti Lancasterin noitia vastaan. Manaaja Sebastien Michaelis esittää luettelon merkittävimmistä demoneista.
1612-13
Espanjan Baskimaassa käydään lukuisia massaoikeudenkäyntejä, jotka inkvisitio asiaan perehdyttyään lopettaa.
1614
Svean hovioikeus perustetaan. Tästä huolimatta hallitsija pidättää vielä itselleen ottaa asian ratkaistavakseen.
1615
Suomalainen vääpelin vaimo Birgitta alistetaan kaksi kertaa vesikokeeseen Narvassa. Hän kelluu ja tunnustaa kidutuksen jälkeen käyttäneensä "paholaisen keinoja". Hänet tuomitaan kuolemaan ja poltetaan.
1616
Suomalainen Antti-niminen sotamies tuomitaan noituudesta kuolemaan Tallinnassa. Hän tunnustaa, että hänen apunaan oli koiranhahmoisia paholaisia.
1617
Stolbovan rauha: Ruotsi-Suomesta tulee suurvalta.
1619
Uppsalan tuomiokapituli vaatii kuolemanrangaistusta niille, jotka ovat tehneet liiton Saatanan kanssa. Ruotsin piispat katsovat, ettei kuolemantuomiota voida langettaa ellei "maleficium" ole todistettu..
1620
Kuninkaallinen komitea antaa lausunnon, jonka mukaan Saatanan liittolaiset on tuomittava kuolemaan.
1621
Sota-artiklat säädetään.
1623
Turun hovioikeus perustetaan. Alioikeuksien vakavissa rikosasioissa antamat tuomiot on alistettava hovioikeudelle.
1625
Sten Iivarinpoika Tavast syyttää kappalaisen vaimo Valpuri Markuntytärtä hänelle kuuluvien kulta- ja hopeaesineiden anastamisesta. Esineet olivat joutuneet vaimolle hänen edesmenneen miehensä ryöstettyä ne Kurjalan kartanosta Nuijasodan (1596-97) aikana. Aarretta oli etsitty tietäjän avulla.
1626
Pyhäjoella tuomitaan Lauri Matinpoika kuolemaan sairauden noitumisesta ja tulipalon aiheuttamisesta. Asiaa tutkitaan uudelleen hovioikeuden määräyksestä ja v. 1633 selviää, että asiassa ei ole lainkaan kuultu todistajia. Näyttö on perustunut Oulun pormestari Yrjänä Antinpojan kirjallisin muistiinpanoihin ja alioikeuden tuomio on annettu vastoin lautamiesten kantaa. Syytetty vapautetaan.
1627-52
Puhdasoppisuutta edustava Iisak Rothovius (1571-1652) Turun piispana. Rothovius oli ankaran kurin ja järjestyksen kannattaja. Johannes Juniuksen kirje tyttärelleen.
1629
Paulus Layman todistaa saksaksi ilmestyneessä kirjassaan, että Liivinmaalla jotkut muuttuvat susiksi 12 päivää Joulun jälkeen.
1630
Tarton hovioikeus perustetaan.
1631
Saksalainen jesuiitta Friedrich von Spee (n. 1591-1631) julkaisee teoksen "Cautio criminalis seu de processibus contra sages liber", jossa hän vastustaa noitavainoja. Teos julkaistaan nimettömänä ja se perustuu Speen kokemuksiin noitatuomarina.
1632
Kustaa II Aadolf perustaa Tarton yliopiston.
1633
Inkvisitio tuomitsee Galileo Galilein (1564-1642) kerettiläisenä ja hänet pakotetaan julkisesti luopumaan kopernikaanisesta maailmankuvasta.
1634
Isä Urbain Grandier (1590-1634) tuomitaan poltettavaksi roviolla Ranskassa.
1635
Turun hovioikeus tuomitsee Valpuri Kynin karkoitettavaksi. Alioikeudessa Kyni oli tuomittu kuolemaan. Kyni alistetaan hovioikeuden toimesta vesikokeeseen ja hän kelluu. Selitykseksi hän mainitsee pitäneensä suunsa kiinni. Hänen äidinisänsä ja äitinsä oli tuomittu noituudesta kuolemaan.
1635
Benedict Garpzov (1595-1666), Leipzin yliopiston oikeustieteen professori ja "pelottomin noitien vastustaja protestanttien leirissä", julkaisee teoksen "Practica nova Imperialis Saxonica". Teos on tarkoitettu tuomareille ja ajatuksena on kodifioida noitaprosessioikeus samalla tavoin, kuin Malleus Maleficarum on tehnyt katolisten leirissä.
1637
Tammisaarelainen teini Johannes Arvidi kirjoittaa Saatanalle ja pyytää tältä lainaksi rahaa.
1638
Piispa Rothovius määrää papit vastustamaan kaikkea taikuutta.
1640
Turun akatemia (Yliopisto) perustetaan. Vihkiäissaarnassa Rothovius tuomitsee kansan harjoittaman taikuuden. Turun hovioikeus kirjoittaa Turun tuomiokapitulille ja ilmoittaa tuominneensa kuolemaan Vehmaan kihlakunnasta olevan naisen, joka oli surmannut noituudella erään miehen. Karin Emkarlebyläistä tutkitaan rovastinkäräjillä Ahvenanmaalla, koska hän tiedustelee varkaita seulan avulla.
1641
Erkki Juhonpoika Puujumala tuomitaan kuolemaan ja mestataan.
1641
Turun hovioikeus huolestuu noituuden lisääntymisestä Vehmaan ja Ala-Satakunnan kihlakunnissa. Noitavaimo Elin tuomitaan mestattavaksi. Piispa Rothovius valittaa, että kun suomalaiset sairastuvat "he etsivät apua perkeleeltä". Monet "vielä rukoilevat ja palvelevat Saatanaa".
1642
Raamattu Biblia, Se on: Coco Pyhä Raamattu) ilmestyy suomeksi. "Jos jocu mies eli waimo noidaxi eli welhoxi löytän, ne pitä totisest cuoleman, heidän pitä kiwitettämän, heidän werens olcon heidän päälläns" (Levit. 20:27). "Welhonaisia ei sinun pidä salliman elää" (Exod 22:18 eli 2. Moos. 22:18, uudessa suomennoksessa 22:17).
1643
Antti Lieroinen tuomitaan kuolemaan ja mestataan. Hänet lienee poltettu Tyrväällä Lieran saaressa. Vesilahdella tuomitaan kuolemaan Lieroseen turvautunut Matti Eskonpoika.
1644
Rothovius ilmoittaa akatemian konsistorissa, että professori Martin Stodius on joutunut maagikon maineeseen. Hän vaatii Stodiusta puhdistautumaan epäilystä, että tällä olisi spiritus familiaris. Stodius vapautetaan syytteistä.
1645
Englannissa alkaa merkittävä sarja oikeudenkäyntejä (East Anglian witch trials), joissa noidanmetsästäjä Matthew Hopkins näyttelee merkittävää roolia. Hopkins käyttää kidutusta.
1646
Turun tuomiokapituli käsittelee tapausta, jossa Erik-kirjuri on Turussa kirjoittanut Saatanalle kirjeen omalla verellään pantaten sielunsa ja ruumiinsa 400 taalarin lainaa vastaan. Hänet tuomitaan kirkkorangaistukseen.
1648
Tukholman konsistori antaa lausunnon noituudesta.
1649
Pietari Brahe (1602-80) ottaa Turun akatemian konsistorissa esille taikuuden, joka "tässä maassa on suuresti vallalla". Valpuri Kyni joutuu oikeuteen Huittisissa. Hän säilyttää henkensä sitkeän kiistämisensä ansiosta. Vesilahdella mestataan noitamies Olavi Luikko. Eurajoella tuomitaan kuolemaan Kerttu Matintytär.

Vuodesta 1650 vuoteen 1699

1652 Maisa Erkintytär Kuppari Köyliön Kepolasta mestataan ja poltetaan. Hänet tuomittiin mm. Köyliön papin Henrik Francisin surmaamisesta noituudella.
1653
Kaksi talonpoikaa tuomitaan rangaistukseen ruuan antamisesta lainsuojattomaksi julistetulle Valpuri Kynille. Alankomaalainen lääkäri Johannes Wier (Weyer, 1515-1588) julkaisee teoksen "De praestigisiis daemonum", jossa hän analysoi noituutta lääkketieteellisestä näkökulmasta. Hänen mukaansa monista noidutuiksi epäillyistä ihmisistä löytyy luonnollinen sairaus ja että syytettyjen tunnustukset ovat vääriä. Tämän vuoksi noitien rankaiseminen ei ole oikein. Turun akatemiassa löydetään magiakirjallisuutta. Kokemäellä tuomitaan kuolemaan Jaakko Jaakonpoika Joppi.
1654
Sysmässä ja Asikkalassa annetaan kuolemantuomiot.
1655
Ammattimainen parantaja Marketta Ollintytär joutuu oikeuteen Kruunupyyssä. Hän siirtää potilaidensa taudit itseensä. Hovioikeus tuomitsee hänet kuolemaan, vaikka hän ei ole aiheuttanut kenenkään kuolemaa. "Kun Marketta Ollintytär piti mestata ja juuri kun hänen piti laskea kaulansa mestauspölkylle, hän sanoi papistolle: `Älkää antako minun kuolla tämä synti mukanani`. Ja sitten, hän oli tunnustanut papistolle, että Pietarsaaressa oli paha Agnes-niminen noita-akka". Nils Psilander (k. 1682) nimitetään Ahvenanmaan kihlakunnantuomariksi. Tämä erittäin oppinut Tartossa opiskellut juristi vaikutti myöhemmin keskeisesti Ahvenanmaan noitaprosessissa. Viimeinen noita teloitetaan Kölnissä.
1656
Pekka Sinkka joutuu syytteeseen noituudesta ja yrittää itsemurhaa koska "on parempi kuolla kuin kärsiä viattomana". Hänet tuomitaan kuolemaan 1657. Hovioikeus ei vahvistanut tuomiota ja Sinkka kulki kerjuulla vielä 1660-luvun puolivälissä. Englantilainen filosofi Thomas Hobbes (1588-1679) väittää, ettei raamatussa ole mitään, mikä sallii noitavainot. Tästä huolimatta noitia tulee rangaista, koska he tekevät väärin.
1657
Kaatumatautinen kerjäläinen Marketta Parkoinen joutuu oikeuteen Vaasassa. Hän on mm. manannut räätäli Rolof Hanssonin tyttären niin, että tämä synnytti sammakoita. Rooman inkvisitio antaa käskykirjeen, jossa arvostellaan noitaoikeudenkäyntien toteuttamistapoja. Kirjeessä tuomitaan kidutuksen harkitsematon käyttö.
1658
Marketta Kristianintytär "Punasuomalainen" ja Marketta Parkoinen mestataan syksyllä Vaasassa.
1660
Janakkalassa annetaan kuolemantuomio.
1661
Sotilas Henrik Olavinpoika Kurroin karkaa vanginkuljettajalta paholaisen avulla. Hän joutuu kiinni vasta 1678, jolloin hänet tuomitaan alioikeudessa kuolemaan.
1662
Olof Hansson ja Kirstin Hannuntytär joutuvat oikeuteen Ahvenanmaalla. Heitä syytetään taikuudesta. Kokkilan Sipi Antinpoika tuomitaan Hauhon, Tuuloksen ja Lammin käräjillä kuolemaan Ukko ylijumalan palvelemisesta.
1663
Rälssitalonpoika Antti Antinpoika Tokoi joutuu ensimmäisen kerran noituudesta oikeuteen Lohtajalla. Hänellä oli noitarumpu.
1664-90
Johannes Gezelius vanhempi (1615-1690) Turun piispana
1665
Määräys sapattirikoksista. "Missä joku tekee syntiä noituudella tai sitoutumalla Saatanaan… tulee sellaisten henkilöiden kanssa menetellä lain ja maantavan mukaisesti". Turun hiippakunnan synodaalikokouksessa oli esillä disputaatio enkeleistä. Siinä hyväksytään täysin ajatus noitasapatista. Simo Mikonpoika Rindamuru pakenee vankeudesta paholaisen avulla Kokkolassa. Hollolassa tuomitaan kaksi miestä kuolemaan.
1666
Isaac Newton (1642-1727) luo nykyaikaisen fysiikan perustan. Ahvenanmaan noitavainot alkavat. Karin Persdotter on paljastanut varkaita "magia divinarian" avulla. Hän näkee ympärillään vinkuvia kissanpoikia, joiden avulla varas voidaan paljastaa. Saatanan hän näkee mustankirjavan koiran hahmossa. Hän on vieraillut paholaisen pidoissa ja hänessä on noitamerkki eli stigma diaboli. Hänet tuomitaan mestattavaksi kirveellä sekä sen jälkeen poltettavaksi. Karin Emkarlebyläinen ilmiantaa Ahvenanmaalla 13 muuta naista. Hänet mestataan elokuussa 1666. Hänen ilmiantamaansa Maria Nilsdotteria kidutetaan peukaloruuvin avulla.
1666
Ahvenanmaalla tuomitaan kuolemaan neljä naista. Hovioikeus vahvistaa ensimmäisen po. sarjan kuolemantuomion. Vuoteen 1670 mennessä seitsemän naista tuomitaan kuolemaan. Anna Simontytär Heikkinen tuomitaan kuolemaan Kajaanissa. Hovioikeus lieventää tuomion.
1667
Piispa Gezelius syyttää professori Georg Alanuksen leskeä Elisabeth Nilsdotteria siitä, että tämä olisi antanut myrkyllistä taikajuomaa lääkkeeksi hänen vaimolleen.
1668
Ruotsissa alkavat Taalainmaan suuret noitavainot. Seuraavana vuonna niissä annetaan seitsemän kuolemanrangaistusta. Vuoteen 1677 Pohjois-Ruotsin maakunnissa annettiin n. 300 kuolemantuomiota noituudesta. Ingeborg Olsdotter alistetaan Ahvenanmaalla neulakokeeseen. Hänet tuomitaan kuolemaan siitä, että hän oli johtanut ihmisiä harhaan taikuudella, käyttänyt väärin Jumalan nimeä ja ennustanut. Reko Laurinpoika syytteessä Kajaanissa.
1669
"Laurin hallavuosi" eli kato. Vuoteen 1672 kestänyt vainoaalto alkaa Etelä-Ruotsissa. Svean hovioikeus käyttää kidutusta ja vesikoetta. Pietari Brahe koettaa viivyttää tuomittujen teloituksia mutta epäonnistuu. Hän totesi, että "ilmiantajat kuvittelevat paljon sellaista, mikä ei ole todellista".
1670
Ruotsin Morassa teloitetaan noitia ja tapahtumaa seuraa "muutamia tuhansia ihmisiä kaikista ympärillä olevista pitäjistä". Antti Juhaninpoika Auvoinen joutuu oikeuteen Viipurissa kerskailtuaan kapakassa yliluonnollisilla kyvyillään. Auvoinen harjoittaa taikuutta ja ennustamista. Hän on auttanut mm. maaherra Mikael Jordanin vaimoa tämän synnytystuskissa. Auvoinen on nähnyt jäällä aivan kuin komppanian ratsumiehiä ja kokenut yliluonnollisia ilmiöitä. Hänet tuomitaan kuolemaan. Gabriel Tuberus haastaa Matti Jussinpojan oikeuteen vastaamaan kalaonnen tavoittelemisesta taikuuden avulla. Noitanainen Angnis Mikontytär Lubb mestataan ja poltetaan Kristiinankaupungissa. Turussa löytyy Saatanalle verellä kirjoitettuja kirjeitä, joissa suomenkielellä pyydetään paholaiselta 200 riikintaaleria. Syylliseksi paljastuu sotaväenkirjuri Niilo Winter, joka tuomitaan kuolemaan ja teloitetaan ampumalla huhtikuussa 1671. Margetta Mårtinsdotter tuomitaan kuolemaan Ahvenanmaalla. Häneltä evättiin ehtoollinen, ellei hän tunnustaisi.
1671
Kuolemaantuomittu 80-vuotias lapinnoita Aikio Aikionpoika noituu itsensä hengiltä välttyäkseen noituudella surmaamisesta saamansa kuolemantuomion täytäntöönpanosta. Turun tuomiokapituli käsittelee erään sairastuneen naisen asiaa: naisen sisään oli luikerrellut käärme. Saksalainen Gottfried Voigt siteeraa teoksessaan "Deliciani Delicae physicae" Morassa saatuja lasten tunnustuksia todistaakseen, että noitasapatti on todellisuutta.
1672
Hannu Heikinpoika Kärpäinen tuomitaan kuolemaan Äyräpäässä. Kuolemantuomion pääperusteena on kuitenkin varkaus.
1674
Johannes Schefferuksen teos "Lapponia" ilmestyy. Kuningas Kaarle XI pyytää Uppsalan tuomiokapitulilta lausuntoa noitakysymyksistä.
1674
Janakkalassa annetaan kuolemantuomio.
1675
"Tyranniserais ja wallidzi se julma hengi Satan pienet Lapset ja mutamia ijällisiä Stocholmisa, nijn että monda heistä rangaistin, poldettin ja päiwildä pois otettin". Viipurin piispa Abraham Thauvonius selittää valtiopäivillä "olleensa aikaisemmin sitä mieltä, että blåkulla-matka olisi Saatanan illuusio, mutta huomaa nyt, että jotain todellista asiassa on". Svean hovioikeus pyytää Uppsalan tuomiokapitulilta lausuntoa noituudesta. Lausunto päätyy siihen, että kuolemantuomio edellyttää vahvoja todisteita. Kaarle XI pyytää pappisäädyn lausuntoa asiasta. Säädyn jäsenten enemmistö kehottaa varovaisuuteen. Itse syytettyjen puheille ei yksin voinut antaa todistusvoimaa. Blåkulla-retket ovat todellisuudessa varmaankin harvinaisia. Margeta Kristoffersdotter mestataan Mustasaaressa heinäkuussa 1675. Hän on surmannut salassa synnyttämänsä lapsen (lapsentappo), jonka isäksi väittää paholaista.
1676
Tukholman kuninkaallinen noitakomissio perustetaan. Se aloittaa työnsä tuomitsemalla suomalaisen Maria Matintyttären poltettavaksi elävältä. Ruotsalainen lääkäri Urban Hjärne esittää 3.10.1676 komissiolle selonteon, jossa hän käsittelee koko noitahälyä joukkopsykoosina. Valtaneuvosto kehottaa komissiota varovaisuuteen. Työ on lopettava vähin äänin. Laihialla ruoskitaan yhdellä kertaa seitsemän taikuuteen syyllistynyttä.
1677
Valborg Simonsdotter ja Brita Larsdotter mestataan ja poltetaan Kristiinankaupungissa. Maaherra Dietrich Wrangel valittaa, että noituus on Pohjanmaalla lisääntynyt. Pyöveli Heikki Hakkalainen mestaa Vöyrillä kuusi noitavaimoa, Mustasaaressa yhden ja Närpiössä yhden. Turun hovioikeus vahvistaa 10.11.1677 Lisa Johansdotterin ja Anna Pålsdotterin Uudessakaarlepyyssä saamat kuolemantuomiot.
1678
Piika Anna Muikku tuomitaan Oulunsalossa kuolemaan kirkkovarkaudesta, jonka hän väittää tehneensä noiduttuna. Hän nimesi syylliseksi kauppiaanvaimo Klaara Juhontyttären Oulusta. Tämä tuomitaan kuolemaan, mutta hovioikeus ei ilmeisesti vahvista päätöstä. Marketta Heikintytär ja "Sålvo-Kaisa" tuomitaan kuolemaan Kristiinankaupungissa. Hovioikeus ei vahvista tuomioita vaan lieventää ne. Liminkalainen parantaja Elias Simonpoika Pullo mestataan. Tuomas Jaakonpoika Puuska tuomitaan kuolemaan.
1679
Brita Ståhl mestataan marraskuussa. Laitilan Matti Kleemonpoika joutuu syytteeseen noituudella surmaamisesta. Noituuden vuoksi maasta karkotettu Maisa Tuomaantytär palaa Tallinnasta Suomeen. Hän saa kuolemantuomion hovioikeuden kiellon rikkomisesta. Vöyrillä tuomitaan kuolemaan raajarikko Margeta Sigfridintytär. Hänen katsotaan surmanneen noituudella kirkkoherra Kristian Hernbergin pojan. Päätodistaja esiintyi syytetyn 7-vuotias tyttärenpoika Gustav.
1680 Komeetta näkyy laajalti koko Euroopassa. Antti Tokoi joutuu uudelleen oikeuteen. Hänet tuomitaan kuolemaan v. 1681 papiston häpäisemisestä ja noituudesta. Tokoi mestataan luultavasti v. 1682.
1681
Norjassa mestataan viimeinen noita.
1683
Kaisa Matintytär tuomitaan kuolemaan Tenholassa. Hän tunnustaa olleensa Blåkullassa. Tuomion perusteena oli raamatunkohta: "Velhonaisen älä salli elää" (Exod. 22:18 eli 2. Moos. 22:18, uudessa suomennoksessa 22:17).
1684
Viimeinen noita teloitetaan Englannissa.
1686
Kirkkolaki vahvistetaan, laki määrää rangaistuksen mm. niille, jotka uhraavat puille. Pappeja kielletään saarnaamasta synneistä, joita kansa ei tunne koska se aiheuttaa enemmän pahennusta kuin parannusta".
1687
Vala- ja sapattirikoksia koskeva säännös.
1688
Anna Eerikintytär Kumpula joutuu syytteeseen. Tämä puujalan omaava maankiertäjä elätti itsensä ammattinoitana. Hänet tuomitaan "narraamisesta ja kiskomisesta" 1690. Vuoden 1686 kirkkolaki ilmestyy suomeksi.
1689
Porvarin vaimo Beata Pietarintytär tuomitaan kuolemaan Pietarsaaressa. Hovioikeus vapauttaa hänet v. 1701. Tenalassa tuomitaan kuolemaan Erkki Antinpoika, joka on kantanut mukanaan "ruumiinkiveä", jottei "laki ja oikeus" tavoita häntä. Antinpoikaa ei luultavasti mestattu.
1690
Halta Margeta tuomittaan kuolemaan 12.8.1690 Pietarsaaressa. Anna Matilainen joutuu syytteeseen paholaisen manaamisesta kiusaamaan Antti Savolaista Sotkamossa. Matilainen tuomitaan hovioikeudessa sakkoon v. 1694.
1690-91
Gertrud Eriksdotter ja Gertrud Larsdotter tuomitaan kuolemaan Mustasaaressa.
1690
Hollantilainen teologi Balthasar Bekker (1634-1698) julkaisee eri kielillä teoksen "De betooverde wereld" eli "Noiduttu maailma". Hän yrittää kumota paholaisuskoon perustuvan noitakäsityksen.
1692
Amerikan eli Uuden mantereen huomattavin noitaoikeudenkäynti Salemissa (Mass.) Noitavainojen uhrien omaiset saavat korvauksia vuonna 1711.
1695
Valanvahvistajamenettely lakkautetaan.
1695-97
Suuret kuolonvuodet: kolmasosa suomalaisista kuolee nälkään ja tauteihin.
1697
Dordi Josefintytär joutuu syytteeseen Kalajoella. Hänet vapautetaan v. 1699.
1699
Lauri Hyvönen joutuu Rautalammella syyteeseen siitä, että olisi uhrannut tontinhaltijalle (Tompteråå). Hänet tuomitaan 40 mk:n sakkoon.
1699
Viimeinen noita teloitetaan Virossa (Eesti). Tämä Tattra Santi Michel oli kertomansa mukaan tavannut koiranhahmoisen paholaisen.

Vuodesta 1700-1899

1711 Vänrikki O.F. von Fischbach ja tanskalainen sotavanki paroni H.O. de Lutzow vangitaan Tukholmassa. He ovat sitoutuneet paholaiseen kirjoittamalla sopimukset paholaiselle. Alioikeus tuomitsi de Lutzovin mestattavaksi ja hovioikeus vahvisti tuomion. Asia alistettiin kuninkaalle ja siitä pyydettiin 22 lausuntoa. Valtaneuvosto vahvisti tuomion, mutta sitä ei ilmeisesti pantu koskaan täytäntöön.
1722
Viimeinen noita teloitetaan Skotlannissa.
1734
Vuoden 1734 laki: "Joka harjoittaa noituutta ja vahingoittaa toista ruumiin tai omaisuuden puolesta sekä täysillä todisteilla siihen näytetään, menettäköön henkensä. Jos joku siihen kuolee, teilattakoon mies mestattakoon nainen; ruumis poltetakoon. Jos joku panee noidan sitä tekemään tahi on siinä apuna, olkoot sama laki" (II luku 1 §).
1745
Viimeinen noita teloitetaan Ranskassa.
1756-63
Ruotsin viimeiset suuret noitavainot. Syytteessä oli kolmetoista naista, joita myös kidutettiin, mutta lopulta tuomion sai vain ensimmäisessä tutkinnassa omavaltaisesti menetellyt tuomari. Virkavalta piispa Troiliuksen johdolla ajoi syyteitä naisia vastaan härkäpäisesti.
1775
Viimeinen noita teloitetaan Saksassa.
1777
Viimeinen noita teloitetaan Unkarissa.
1779
Kuolemanrangaistus noituudesta poistuu Ruotsin rikoslaista. Kustaa III toteaa, että noituus on mahdoton rikos, jota "valistuneet hallitukset eivät edes mainitse rikoslaeissaan".
1782
Viimeinen noita teloitetaan Sveitsissä. Tätä pidetään tutkimuskirjallisuudessa viimeisenä noituudesta annettuna lainmukaisena ja täytäntöönpantuna kuolemantuomiona.
1793
Tiettävästi viimeinen noidan kuolemantuomio Euroopassa pannaan toimeen Puolassa, viisi vuotta kuolemantuomion lakkauttamisen jälkeen.
1827
Turun palo. Valtavassa palossa tuhoutui mm. suuri osa hovioikeuden arkistoa ja siis myös noitaoikeudenkäyntien asiakirjoja.
1889
Rafaël Hertzbergin väitöskirja "Vidskepelsen i Finland på 1600 talet" ilmestyy. Säädetään uusi rikoslaki, jonka 42. luvun 8 § säätää rangaistuksen tietäjän toimen harjoittamisesta. Tietäjän ja taikojan ammattimainen toiminta kielletään.

Vuodesta 1900 eteenpäin

1922 Ruotsissa valmistuu Tanskassa kuvattu Benjamin Christensenin elokuva "Häxan. Ett kulturhistoriskt föredrag i levande bilder." (Svensk Filmindustri.) Elokuvan kustannukset olivat silloisiin oloihin nähden päätähuimaavat. Aikaansa nähden esitystapa oli shokeeraava. Elokuva, jossa jo tiedettiin esittää nykyaikaiset tavanomaiset melodramaattiset kliseet noituudesta, ei saanut juurikaan suosiota, vaan tuotti suuren tappion.
1947
Lapualla käydään oikeutta kahta puoskarointia harrastavaa tietäjää vastaan.
1976
Eräässä saksalaisessa kylässä naapurit kävivät muuan ikäneitoa vastaan, uhkasivat lynkata hänet ja yrittivät polttaa hänet ja hänen talonsa, koska epäilivät häntä noidaksi.
1977 Ranskassa kaksi miestä tappoivat kylässä tietäjänä pidetyn henkilön ja saivat syytteen murhasta. Tietäjällä oli taikajuomia ja -voiteita ja hänellä oli tapana tehdä taikojaan ihmisten puutarhoissa.
1984
Suomessa sisämaassa syntyi pahoinpitelyä koskenut oikeudenkäynti, kun mies löi toista vaijerilukolla. Tappelun syyksi esitettiin se, että toinen väitti toisen noituneen hänet vuorokaudeksi maahan. Ymmärrystä vailla olevana hän jäi tuomiotta, mutta sai maksettavakseen korvauksia.
1986
Suomessa pääkaupunkiseudulla nainen sai syyteen eläinrääkkäyksestä, koska hän yritti polttamalla uhrata vuohen intialaiselle Kali-jumalalle. Ymmärrystä vailla olevana hän jäi tuomiotta.