Heikki Kokko
Tampereen Suomalainen Klubi
[Ruotsinkielisten vastavoima]
[Kansalaisyhteiskunnassa keskiluokan klubiksi]
[Jäsenistö]
Ruotsinkielisten vastavoima 1800-luvulla
Suomalaisen Klubin perustaminen oli yhteydessä 1800-luvun loppupuolen kielitaisteluun, jossa fennomaanit ja svekomaanit kiistelivät siitä, kummalla kotimaisella kielellä kansallista kulttuuria pitäisi rakentaa. Tätä taustaa vasten perustettiin myös Tampereen Suomalainen Klubi vastavoimaksi Tammerfors Konversationsklubille.
Tampereen Suomalaisen Klubin talo Kuninkaankadulla. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto. Suomalaisen Klubin edeltäjä oli Suomalainen seura, joka sai alkunsa syksyllä 1882. Suomalaisen seuran tarkoitus oli keskustelujen avulla muovata suomenmielisten kantaa yhteiskunnallisiin ja valtiollisiin kysymyksiin. Kuten ajan monet muutkin seurat Suomalainen seura hajosi erimielisyyksiin jo vuonna 1884. Sen seuraajaksi perustettiin Suomalainen Sanomalehtiseura, joka kuitenkin sammui jo seuraavana vuonna.
Suomalainen Klubi -nimeä käytti ensimmäisen kerran keskustelupiiri, joka kokoontui muutamaan otteeseen vuoden 1888 lopulta alkaen. Aloitteen varsinaisen Suomalaisen Klubin perustamiseksi teki kirjakauppias Otto Palander, joka kutsui koolle perustavan kokouksen. Tapaamisessa laadittiin Klubille säännöt, jotka senaatti vahvisti 18.6.1891. Sääntöihin lienee saatu mallia jo vuonna 1876 perustetulta Helsingin Suomalaiselta Klubilta.
Tampereen Suomalainen Klubi oli lähellä Suomalaista puoluetta. Se oli vuoden 1907 eduskuntauudistukseen saakka Suomalaisen puolueen vaalityöelin, jonkinlainen sisäpiiri, jossa päätettiin suuret aatteelliset linjat. Suomalaisen Klubin perustajien joukossa oli samoja henkilöitä, jotka olivat perustamassa Aamulehteä ja jotka edustivat Suomalaista puoluetta kaupunginvaltuus- ja valtiopäivämiehinä. Aamulehdestä tulikin Suomalaisen Klubin äänenkannattaja.
|
|
Suomalaisen Klubin yhteydet
Kansalaisyhteiskunta
- Raittiusliike: Suomalaisen Klubin jäsenet olivat raittiusyhdistysten johtopaikoilla.
- Tampereen Työväenyhdistys ja Ulkotyöväenyhdistys: 1800-luvun lopulle asti tiivistä yhteistyötä, sen jälkeen yhteydet raittiusliikkeen kautta.
- Naisyhdistys: Useita Klubin jäsenien puolisoja Naisyhdistyksen avainpaikoilla.
- Kauppaseura: 1890-luvulla paljon yhteisiä jäseniä. Vuodesta 1915 uutta yhteistyötä kaupunginvaltuustossa.
Lehdistö
- Klubin äänenkannattajana toimi Aamulehti.
|
|
Suomalaisen Klubin sääntöihin kirjattu tarkoitus oli "hankkia suomenmielisille kuntalaisille tilaisuutta keskusteluun yleisistä ja kunnallisista asioista ja siten saada aikaan lähempää yhteyttä jäsentensä kesken sekä edistää suomalaisuuden asiaa paikkakunnalla" . Käytännössä tämä tarkoitti kokousten pitämistä ja tilaisuuksien järjestämistä asian hyväksi. Klubin jäsenten vapaamuotoisempaa toimintaa oli lähes jokapäiväinen keskusteleminen ja biljardin pelaaminen klubin tiloissa.
Klubi aktivoitui paikallispoliittiseksi tekijäksi vuoden 1890 vaalien jälkeen samaan aikaan Kauppaseuran kanssa. Merkitykselliseksi asiaksi Tampereen paikallispolitiikassa nousi tuolloin väkijuomakysymys, jossa Suomalainen Klubi oli raittiusasian puolella ja Kauppaseura taas väkijuomien vapaan myynnin puolesta.
Kauppaseuralla ja Suomalaisella Klubilla oli kuitenkin myös paljon yhteistä. Tampereen liike-elämää edustaneeseen Kauppaseuraan Klubia yhdisti aluksi se, että Klubin perustajista yli puolet oli Kauppaseuran jäseniä. Heidän osuutensa laski 1900-luvun alussa, kun Suomalainen Klubi asettui yhä enemmän raittiusasian ajajaksi. Toisaalta taas Suomalainen Klubi houkutteli yhä jäsenikseen pienituloisempia kauppiaita, joiden edut eivät yhtyneet Kauppaseurojen varakkaiden liikkeenomistajien kanssa.
Suomalaisella Klubilla oli myös lämpimät suhteet työväenliikkeeseen, ennen kuin tämä 1890-luvun lopulla alkoi muuttua entistä radikaalimmaksi. Useat Tampereen Suomalaiseen Klubiin kuuluvat olivat olleet perustamassa Tampereen Työväenyhdistystä ja toimineet siinä ns. wrightiläisen työväenliikkeen aikana.
Suomalainen Klubi oli mukana perustamassa wrightiläisen työväenliikkeen mallin mukaisen työväenopiston perustamisessa. Asiaa ajoi lehtori Eino Sakari Yrjö-Koskinen, jonka johdolla Klubi teki asiasta esityksen kaupunginvaltuustolle keväällä 1898. heti seuraavassa kokouksessaan valtuusto päätti yksimielisesti aloitteen hyväksymisestä ja Työväenopiston perustamisesta. Senaatti ei kuitenkaan antanut opistolle heti siunaustaan ja hanke myöhästyi. Myönteinen päätös tuli kuitenkin myöhemmin ja Tampereen Työväenopisto aloitti toimintansa 16.1.1899. Opisto toimi ensin Raittiustalolla ja vuodesta 1901 työväenyhdistyksen talossa Esplanadin ja Hallituskadun kulmassa.
Suomalaisen Klubin kautta Suomalainen puolue hallitsi Tampereella vuosina 1893-1901 ja uudestaan vuosina 1913-1914. Tunnettuja Klubin jäseniä olivat mm. Kustaa Hiekka, Rafael Haarla ja Eino Kuusi.
|
