Heikki Kokko
Tammerfors Konversationsklubb - Tampereen Konversationiklubi
[Ruotsinkielisen väestön edunvalvoja]
[Jäsenistö]
Ruotsinkielisen väestön edunvalvoja
Fennomaanien ja svekomaanien kielitaistelu kävi 1880-luvulla kuumana. Tällöin Tampereen varakkaat ruotsia äidinkielenään puhuvat miehet halusivat ajaa asiaansa myös paikallistasolla, koska he kokivat, että ruotsinkielisten asema oli Tampereella uhattuna. Ruotsinkielisten asema olikin ollut hyvä, sillä se oli jo pitkään ollut vähemmistö, joka kuitenkin oli päättäyt enemmistönä olleiden suomenkielisten asioista.
Konversationiklubin talo kuvattuna Aleksanterin kirkon tornista. Rakennuksen vasemmalta puolella kulkee Amuria halkova Mustalahdenkatu. Kuva on 1900-luvun vaihteesta. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.
Pormestari Fredrik Procopé ja Suomen pankin Tampereen konttorin johtaja Otto Björkell kutsuivat joulukuussa 1884 koolle kokouksen, jonka tarkoituksena oli tehostaa paikkakunnan ruotsinkielisten keskinäistä yhteistyötä. Kokouksen tuloksena perustettiin Tammerfors Konversationsklubb, jota suomenkieliset alkoivat pian kutsua Konversationiklubiksi. Vuonna 1940 nimi muutettiin virallisesti Tampereen Ruotsalaiseksi klubiksi.
Konversationsklubbin perustamisen pääsyy oli ruotsia äidinkielenään puhuvien oikeuksista huolehtiminen paikkakunnan poliittisissa, yhteisöllisissä ja kulttuurisissa asioissa. Erityisesti haluttiin huolehtia ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvien kouluoloista. Yhdistyksen käytännön tehtäviin kuului mm. ravintolan pitäminen ja biljardipelin tarjoaminen jäsenille. Ennen kaikkea klubi toimia tahona, jossa samanhenkiset ihmiset saivat mahdollisuuden keskustella paikkakunnan asioista.
Tammerfors konversationsklubbilla oli läheiset suhteet Tampereen Kauppaseuraan, sillä Konversationiklubin 43 perustajajäsenestä 20 kuului Kauppaseuraan. Molempia yhdisti myös monet liike-elämän edut, olivathan monet kaupungin ruotsinkieliset Tampereen varakkaimpia liikemiehiä. Sekä Konversationiklubi, että Kauppaseura olivat samoilla linjoilla väkijuomakysymyksessä sekä molempien jäsenten liike-etujen nimissä, että myös vastapainoksi Suomalaisen Klubin ja työväestön raittiuslinjalle. Kielikysymyksessä Suomalainen Klubi oli Konversationiklubin vastustaja.
|
|
Konversationsklubbin yhteydet
Kansalaisyhteiskunta
- Kauppaseura: Yhteistyötä väkijuomakysymyksessä alkoholin vapaan myynnin puolesta. Osapuolia yhdisti myös suuri äänimäärä kunnallisissa vaaleissa. Paljon yhteisiä jäseniä.
- Teknillinen Seura: Paljon yhteisiä jäseniä ja yhteyksiä kaupungin hallinnon kautta. Birger Federley toimi sekä Konversationiklubin että Teknillisen Seuran puheenjohtajana.
- Nuorsuomalaiset: Yhteistoimintaa venäistämistoimien vastustamisessa.
Lehdistö
- Konversationsklubbin äänenkannattaja oli Tammerfors Nyheter, joka muutti nimensä vuonna 1906 Tammerfors Aftonbladiksi.
|
|
Konversationiklubia ja Kauppaseuraa yhdisti myös jäsenistöjen korkea äänimäärä kunnallisvaaleissa, jossa kunkin äänioikeutetun äänimäärä määräytyi omaisuuden perusteella aina vuoden 1918 kunnallisvaaleihin asti. Tampereella Konversationiklubi nimesi paikkakunnan ruotsinmieliset ehdokkaat. Klubin kielipoliittisia näkemyksiä pidettiin yleisesti koko paikkakunnan ruotsinkielisten kantana.
Konversationiklubin ja samalla kaikkien Tampereen ruotsinkielisten äänenkannattajana toimi vuodesta 1897 Tammerfors Nyheter, jota olivat edeltäneet Tammerfors Aftonblad ja Tammefors -nimiset sanomalehdet. Tammerfors Nyheter ilmestyi vuoteen 1916 saakka, jonka jälkeen sen nimi muuttui Tammerfors Aftonbladiksi. Tammerfors Aftonbladin elinkaari päättyi 1970-luvulle.
Klubin ensimmäiset tilat sijaitsivat Kauppakatu 16:ssa. Tilat kävivät siellä kuitenkin nopeasti ahtaiksi ja klubin onnistui vuonna 1888 saada tilat talosta, joka sijaitsi Hämeenkadun ja Hämeenpuiston risteyksestä. Näissä tiloissa Konversationsklubi majaili aina vuoteen 1896 asti, jolloin talon omistajan tekemän konkurssin johdosta Konversationiklubi joutui muuttamaan Aamulehden taloon Kuninkaankadun ja Hallituskadun kulmaan. Jo seuraavana vuonna 1897 klubin taloudellinen tila oli niin hyvä, että se pystyi ostamaan talon nykyisen Pirkankatu 4:n kohdalta. Talo korjattiiin arkkitehti Lambert Pettersonin piirustusten mukaan, ja se sai olla Konversationiklubin koti seuraavat yli 60 vuotta.
|
