Tampereen Suomalainen Klubi

Kansalaisyhteiskunnassa keskiluokan klubiksi

Suomalainen Klubi oli jäsenpohjaltaan laaja liike, joka keräsi jäseniä kaikista yhteiskunnan kerroksista. Kansalaisyhteiskunnan synnyttyä 1900-luvun alussa kielitaistelua varten perustettu Klubi ei enää pysynyt yhtenäisenä, vaan se menetti asemansa laajojen suomenmielisten piirien yhdistäjänä. Sitä hajautti suhtautuminen ajan uudempiin liikkeisiin, kuten työväen-, naisasia- ja raittiusliikkeisiin. Klubi muuttuikin yhä enemmän keskiluokkaiseksi opettajien, pienliikkeenharjoittajien ja virkamiesten seuraksi. Kansalaisyhteiskunnan syntyessä pelkkään kielikysymykseen keskittyvän fennomanian aika oli ohi.

Biljardin pelaaminen oli jo vuosisadan alussa suosittu harrastus klubilaisten keskuudessa. Kuva: Bernd Blom, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Suhtautuminen vuonna 1899 alkanut venäläistämiskauteen aiheutti lopulta Suomalaisen Klubin jonkinlaisen hajaantumisen vuonna 1904. Tällöin klubilaiset jakaantuivat myöntyväisesti venäläistämistoimiin suhtautuneisiin vanhasuomalaisiin ja passiivista vastarintaa kannattaneisiin perustuslaillisiin tai toiselta nimeltään nuorsuomalaisiin, jotka perustivat kaupunkiin uuden seuran nimeltään Kunnallisklubi. Toinen isku Klubille oli suomalaisuusrintaman hajoaminen myöntyvyys- ja perustuslailliseen linjaan vuonna 1904. Tällöin Suomalaiseen Klubiin jäivät myöntyväisyyslinjan miehet.

Yhteistyö työväestön kanssa oli rakoillut jo aikaisemmin ja Suomalainen Klubi jäi Tampereen paikallispolitiikassa monessa suhteessa yksin juuri vuoden 1904 jälkeen. Työväestöä yhdisti klubiin kuitenkin vielä raittiusasia ja suhteet porvarillisen puolen Kauppaseuraan elpyivät 1910-luvulla, kun väkijuomakysymys ei enää ollut Tampereen kunnallispolitiikan keskiössä.

Vuoden 1905 suurlakkoon Suomalainen Klubi osallistui innokkaasti. Viikon aikana pidettyjen kymmenen kokouksen tuloksena Klubi julkaisi ohjelman, jossa vaadittiin yleistä, yhtäläistä ja välitöntä äänioikeutta kaikille. Kansalaisyhteiskunnan synty ja demokratisoituminen näkyi myös Klubin käytännön toiminnassa, sillä vuonna 1906 se muutti sääntöjään niin, että naisten jäsenyys tuli mahdolliseksi.

Maaliskuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 Suomalainen Klubi järjesti vallankumousjuhlat, joissa keisarivallan kaatuminen Venäjällä otettiin innokkaasti vastaan. Saman vuoden syksyllä julkistettiin Klubin Irti Venäjästä -ohjelma, joka poikkesi selvästi aiemmasta myöntyvyyslinjasta vaatien aktiivisia toimia Suomen itsenäisyyden saamiseksi.

Samana vuonna tapahtui marraskuun vallankumous, jossa bolshevikit ottivat vallan Venäjällä. Tilanne sai Suomalaisen Klubin huolestuneeksi olojen rauhattomuudesta. Joulukuussa julistetun Suomen itsenäisyyden klubilaiset ottivat vastaan innostuneesti

Kansalaissodan alettua kaikki muut kaupungin klubit suljettiin, mutta valtaa pitäneet punakaartilaiset antoivat Suomalaisen Klubin huoneiston olla avoimena aina helmikuulle 1918 asti. Itse sodassa kaatui vain yksi Suomalaisen Klubin jäsen.

Kansalaissodan jälkeen klubi lähestyi Kokoomus -puolueen linjaa. Sen yhteyteen perustettiin myös oma Suomalaisen Klubin Suojeluskuntakomppania, joka toimi tällä nimellä muutamia vuosia.

Suomalaisen Klubin esimiehiä