Tampereen Suomalainen Klubi

Suomalaisen Klubin jäsenistö

Suomalaisen Klubin jäseneksi saattoi liittyä kuka tahansa haluava. Ainoana kriteerinä pidettiin jäseneksi pyrkivän suomenkielisyyttä. Klubiin liittyikin kirjava joukko ihmisiä, joista näkyvimmässä osassa olivat opettajat ja virkamiehet, jonka vuoksi Klubi sai vastustajien taholta nimityksen "maisteriklubi".

Vuosien 1913, 1914 ja 1918 tiedot puuttuvat. Lähde: Sinisalo Uuno, Tampereen Suomalainen Klubi 1891-1931. Tampere 1932. s.220.

Tampereen Suomalaisen Klubin jäsenmäärä nousi nopeasti vuoteen 1898 asti. Tätä seurannut lasku saattaa johtua venäläistämistoimien alkamisesta, joihin suhtautuminen tuotti Suomalaiselle Klubille sisäistä ristiriitaa perustuslaillisten ja myöntyvyyslinjalaisten välillä.

Alimmillaan jäsenluku oli vuonna 1904, jolloin tiukempaa vastarintaa kannattaneet perustuslailliset erosivat joukolla seurasta. Klubista erosi tällöin yli kolmekymmentä jäsentä, joukossaan Klubin juuri valittu esimies Oskar Nyman. Vuoden 1905 Suurlakon jälkeen jäsenmäärä lähti taas nopeaan nousuun. Yksi merkittävä syy tähän on se, että vuonna 1906 Klubi muutti sääntöjään niin, että naisten jäsenyys tuli mahdolliseksi. Lisäksi vuodesta 1905 alkaen Klubi pyrki hankkimaan entistä enemmän maalaisjäseniä joukkoihinsa. Näistä monet kuitenkin luopuivat jäsenyydestään silloin, kun uusia suomalaisia seuroja perustettiin heidän kotikuntiinsa. Korkeimmillaan jäsenmäärä ajanjaksolla 1900-1918 oli vuonna 1910, jolloin Tampereen Suomalaisessa Klubissa oli yli 300 jäsentä. Vuoden 1916 jälkeen jäsenmäärä alkoi nousta.