Eduskuntavaalit 1916
Ensimmäinen maailmansota oli seisauttanut eduskuntatyön vuosiksi
1914-15, mutta vuonna 1916 päästiin jälleen toimittamaan
normaalit eduskuntavaalit. Heinäkuun alkupäivinä pidettyjä
vaaleja varjostivat torpparikysymyksen kiristyminen äärimmilleen
sekä huoli elintarvikehuollon tulevaisuudesta. Vaalit olivat tavanomaisen
laimeat, eikä uusi vasemmistoenemmistöinen eduskunta päässytkään
käyttämään valtaansa kuin vasta maaliskuun vallankumouksen
jälkeen 1917.
Vaaleissa vasemmisto eli SDP sai siis siihen astisen historiansa merkittävimmän
vaalivoiton 103:lla edustajanpaikallaan, eikä vastaavanlaista vasemmiston
kannatusta enää nähtykään ennen toista maailmansotaa.
Porvarillisten puolueiden kannatus laski ja jäi hajanaiseksi vaaliliittojen
puutteessa, mutta porvarillisten puolueiden kannattajat olivat myös
selvästi työväestöä laiskempia äänestäjiä.
Vasemmiston suureen kannatukseen vaikutti edelleen laajan maalaisköyhälistön
äänet, mutta myös kaupunkien työväestön osuus
SDP:n kannattajista kasvoi koko ajan.
Koko 1910-luvun ajan olivat äänestysprosentit olleet hyvin
alhaisia, sillä eduskunnan työ koettiin yleisesti melko hedelmättömäksi.
Äänestysvilkkautta laski yleisesti myös se seikka että
eduskuntavaaleja oli järjestetty ennen sotaa miltei vuosittain ja
vaaliväsymys verotti äänestäjiä. Äänestysprosentti
oli vuonna 1916 vain 55,5 %.
Kirjallisuutta
Eskelinen, Heikki : Itsenäisyytemme vuosikymmenet 1917-1966. Yhtyneet
kuvalehdet Oy 1966.
Haavikko, Paavo : Kansakunnan linja. Keuruu 1977.
Jussila, Hentilä & Nevakivi : Suomen poliittinen historia 1809-1995.
Juva 1996.
Kansanedustuslaitoksen historia, osa 6. Helsinki 1958.
Lappalainen, Jussi : Itsenäisen Suomen synty. Jyväskylä
1967.
Valkonen, Tapani et al. : Suomalaiset - Yhteiskunnan rakenne teollistumisen
aikana. Juva 1985.
Suomen Virallinen Tilasto XXIX Vaalitilasto nro 7 : 7. Eduskuntavaalit vuonna 1916.
Helsinki 1917.
Kirjallisuusluettelo
Tekijät: Jussi Karmala <
jk59167@uta.fi> ja
Juha Reinikainen <jr54562@uta.fi>
Etusivulle