etusivu
info
haku
muistatko?

VALTA 1940-60

JATKOSOTA

Taistelut
Rintamanaiset
Kotirintama
Asemasotavaihe
Siirtolaiset
Vakoilu ja vastarinta
Järjestöt
Asekätkentä
Teksti Leena Niemi

SOTILASPOJAT

Suojeluskuntien poikaosastoissa toimi vuosikymmenen alussa noin 30 000 alle 18-vuotiasta poikaa. He saivat oman järjestön 17. päivänä syyskuuta -41, kun suojeluskuntien komentaja antoi päiväkäskynsä. Nimitys sotilaspojat oli otettu "Vänrikki Stoolin tarinoista". Järjestön perustamisen yhteydessä laadittiin sille oma kuntoisuusmerkkijärjestelmä. Merkit vastasivat suojeluskunnan suoritusmerkkejä, mutta niiden vaatimukset olivat puhtaasti urheilullisia. Uutena lajina otettiin mukaan pienoiskivääriammunta, johon aseet saatiin muuntelemalla vanhoja sotilaskiväärejä.

Pirkka-Hämeen piirin sotilaspoikien komentaja oli Arvo Järvinen ja piirin poikajohtaja Jussi Kirjavainen. Piirin aluejaossa II alueen muodostivat Tampereen sotilaspojat. Heihin kuuluivat Pyynikin, Näsinlinnan, Laukon, Ratinan, Huhtimäen, Petsamon, Tammelan, Viinikan ja Härmälän osastot. I alueella olevat Pispalan, Lielahden ja Epilän osastot kuuluivat Nokian kanssa Harjun sotilaspoikiin. Messukylän sotilaspojat olivat III:tta aluetta Pirkkalan, Aitolahden, Teiskon ja Kangasalan sotilaspoikien kanssa. Jokaista aluetta valvoi komentaja ja ns. vanhempainneuvosto. Jokaisessa osastossa oli lisäksi oma vanhempainneuvosto tai poikatyölautakunta. Tampereen sotilaspoikien aluekomentaja oli G. O. Sumelius.

Vuonna -41 kesäkuun loppuun saakka oli Tampereen sotilaspoikaosasto jaettu kolmeen komppaniaan, joiden ikärajat olivat 12, 15 ja 17 vuotta. Vuoden loppupuolella pojat toimivat kahtena komppaniana, joista vanhemmat muodostivat ensimmäisen. Vuoden alussa mukana oli 210 poikaa, joita johti Leo Sulasmaa. Vuoden lopussa johtajana oli I. Harju, ja poikien määrä oli kasvanut 290:een. Harjoituskausi oli jaettu talvi- syys- ja kesäharjoituksiin. Keskeinen tapahtuma oli kesäleiri Kangasalla.

Nuorten talkootkannusti poikia jakamalla erilaisia merkkejä. Vuonna -42 osallistuja sai talkooleijan, vuonna -43 talkoolapion, ja vuonna -44 talkoosahran.

sotilas ja poika, jolla lappu rinnassa seisovat metsänreunassa.

Kilpailut olivat tärkeä osa toimintaa. Ensimmäinen mestaruuskisa, suunnistuskilpailut, pidettiin syksyllä -42 Tampereella ja Pirkkalassa. Reitti oli vaikea, sillä 130:stä osanottajasta keskeytti 30. Etelä-Pohjanmaan pojat voittivat suunnistuskilpailun. Pirkka-Hämeen joukkue voitti uutena lajina mukaan otetun suunnistuspujottelun. Kuva Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Syksyllä -43 kilpailtiin Sortavalassa, joka oli palautettu Suomen yhteyteen. Pirkka-Hämeen piirin pojat olivat etukäteen leirillä Siitamassa, jossa valittiin edustusjoukkue. Se lähti 19 tunnin junamatkalle Sortavalaan, jossa kilpailuun osallistui kaikista Suomen piireistä yhteensä 200 sotilaspoikaa. Pirkka- Hämeen joukkue voitti mestaruuden, ja siihen kuuluva Osmo Niemelä oli ylivoimainen henkilökohtaisessa kilpailussa. Hänen suorituksensa osakilpailuissa kuvaavat lajin luonnetta: Kun kuljettava matka oli 725 m, Niemelä arvioi 718 m. Kun kompassin pohjoisneulaluku oli 39, hän arvioi 38,50. Kun kahden pisteen välimatka maastossa oli 216 m, hän arvioi 215. Hän sai myös ylivoimaisen hyvän kokonaisajan.

Talvella -42 Jyväskylän seudun sotilaspojat haastoivat Pirkka-Hämeen edustajat 190 km:n viestihiihtoon Jyväskylästä Tampereelle. Pirkka-Hämeen joukkue voitti kaksi päivää kestäneen urakan, mutta hävisi seuraavana talvena hiihdettäessä Tampereelta Jyväskylään. Piirin omat viestihiihdot olivat jännittäviä kilpailuja. Maaliskuussa -42 Pyynikillä pidetyn kilpailun voittivat Nokian sotilaspojat.

Sotilaspoikakuoroon kuului 60 laulajaa, ja se oli suosittu esiintyjä eri tilaisuuksissa. Suojeluskuntapiiri järjesti joulukuussa -42 Tampereen teatterissa kaksi nuorisojuhlaa. Ensimmäisen oli nuorisolle, toinen kutsuvieraille ja nuorisotyöntekijöille. Jälkimmäisessä olivat kutsuvieraina mm. eduskunnan puhemies Väinö Hakkila, kotijoukkojen komentaja Lauri Malmberg ja piispa Aleksi Lehtonen. Juhlapuheen piti Suomen partijärjestön ylijohtaja Verneri Louhivuori. Hän sanoi, että Suomessa on hyvin huolehdittu koulunkäynnistä, mutta vain vähän kiinnitetty huomiota nuorison elämään koulun ulkopuolella. Nyt olosuhteet ovat pakottaneet nuoret tavallista aikaisemmin pois kotiympäristöstä. Heille tarvitaan asiantuntevaa opastusta oikean elämäntavan löytämiseksi. Juhlan päätössanat esitti Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja K. V. Syrjänen, joka kiitti PirkkaHämeen suojeluskuntapiirin esikuntaa "herätysjuhlien" järjestämisestä

Sodan aikana vanhemmat sotilaspojat osallistuivat ilmansuojelutehtäviin ja toimivat koulutuskeskuksissa. Vuonna -42 heitä käytettiin sotilasluontoisissa tehtävissä ja ilmatorjuntayksiköiden avustavana henkilökuntana. Alaikäisten käyttö herätti keskustelua ja arvostelua, eikä poikia enää vuonna -43 poikia ei enää käytetty sotilasluonteisiin tehtäviin. heitä oli kyllä edelleen kotialueen ilmansuojelussa ja lähetteinä. Kesän -44 vaikeassa tilanteessa aikaisemmasta kiellosta tingittiin, ja pojat täydensivät mm. it-patteriston miehistöä. Tehtävien salainen luonne ja peitenumeroiden käyttö kiinnosti monia nuoria.

Lähteet:

Hakkapeliitta-lehti 1941-1944.
Ruusukallio Pekka, Pirkan vartio Tampereen sotilaspiiri ja edeltäjäpiirit 1932-1992. Pirkanmaan sotilaspiirien perinneyhdistys, Tampere 1995.
Palolampi Erkki Tampere taistelee 1899-1944. Kustannusosakeyhtiö Kivi, Tampere 1954.
 
koski 1918-1940 kaupunki 1918-1940 työ 1918-1940 arki 1918-1940 liikkuminen 1918-1940 kulttuuri 1918-1940 valta lyhyesti valta 1918-1940 valta 1940-1960 valta 1870-1900 Valta 1900-1918