Johan Wilhelm Snellmanin 100-vuotisjuhla vuonna 1906

Toukokuun kahdentenatoista päivänä vuonna 1906 tuhannet ihmiset ympäri maata kokoontuivat juhlimaan päivää, jolloin Johan Wilhelm Snellmanin syntymästä oli kulunut sata vuotta. Juhla kosketti kaikkia poliittisia ryhmiä, sillä jokainen taho pystyi ammentamaan Snellmanin muistosta itselleen sopivia merkityksiä. Kaikkien juhlima merkkipäivä ei kuitenkaan pystynyt kätkemään sitä hajanaisuutta, joka maassa ensimmäisen venäläistämiskauden ja suurlakon jälkeen vallitsi. Vuoden 1906 Snellman-juhla vaikuttaa ihmisten arkeen vielä tänäkin päivänä, sillä tuolloin kymmenet tuhannet suomalaiset vaihtoivat vierasperäiset sukunimensä suomalaisiin.

Aurinkoinen J. W. Snellmanin 100-vuotispäivä 12.5.1906 kokosi Keskustorille tuhansia ihmisiä. Elettiin suurten muutosten aikaa, sillä edellisenä vuonna oli ollut suurlakko, ja valmistautuminen seuraavan vuoden ensimmäisiin eduskuntavaaleihin oli jo alkanut. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Puoli vuotta aikaisemmin päättyneen suurlakon tunnelmat elivät edelleen vahvana kaupungissa. Vapaammat olot valtiollisissa asioissa olivat tosiasia, mutta venäläistämistyön otteen hellitettyä esiin nousivat monet yhteiskunnan epäkohdat. Ympäri maata lakkoilu oli yleistä. Tampereella oli Pellavatehtaalla noin 1700 ja Lapinniemen tehtaalla noin 600 työntekijää edelleen lakossa. Tunnelmaa ja yhteishenkeä työväen keskuudessa lisäsivät suurlakon saavutukset, joista ehkä tärkein oli senaatin maaliskuussa hyväksymä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden valtiollisissa vaaleissa taannut eduskuntauudistus.

Porvarillisen puolen nuorsuomalaiset ja vanhasuomalaiset eli perustuslailliset ja myöntyvyyslinjalaiset kokoontuivat yhteiseen juhlaan kauppatorille. Myös työväestö olisi ollut tervetullut rientoon, mutta se oli päättänyt järjestää omat juhlansa Tahmelan harjulla.

Myös yksityiset kauppiaat koristelivat liiketilojaan. Kuvassa on Tirkkosen talo. Kuva: Juho Holmstén, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Porvarillisen puolenkaan rivit eivät pysyneet koko päivää kasassa, sillä päivällä järjestetyn keskustorin yhteisjuhlan jälkeen kukin yhdistys ja seura juhli tahollaan. Omat tilaisuutensa järjestivät ainakin Suomalainen klubi, Kunnallisklubi, raittiusyhdistykset, sekä jo mainittu työväki. Aamulehti tiesi myös ruotsinkielisiä lähellä olleiden Kauppaseuran ja Konversationiklubin suunnittelevan omaa iltamaa.

Nuorsuomalaisen Kunnallisklubin ja vanhasuomalaisen Suomalaisen klubin piti aluksi unohtaa vanhat kaunansa ja järjestää yhteinen Snellmanin 100-vuotispäivän illanvietto. Hanke kuitenkin kaatui, koska nuorsuomalaiset olisivat halunneet mukaan myös ruotsinmieliset. Tätä vanhasuomalaiset eivät voineet hyväksyä.