etusivu
info
haku
muistatko?

VALTA 1918-40

TALVISOTA

Pelon aika
Pimennetty kaupunki
Henkien taistelu
Naisten työ
Rintamalla

Teksti: Leena Niemi

Naisten työ

YH:n alkaessa perheet jäivät vaille huoltajaa. Sota vaikutti kaupunkilaisten asenteisiin, kun naiset joutuivat selviämään ilman miehiään ja miesten töissä. Heidän työtaakkansa lisääntyi entisestään, mutta samalla myös itseluottamus.

Kaupungin naisjärjestöt ja eri yhteisöt käynnistivät laajamittainen avustus- ja sosiaalihuoltotyön. Kun varsinainen ammattiyhdistystoiminta hiljeni sodan aikana, harjoitti Tampereen ammatillinen naisjaosto keräys- ja avustustoimintaa. Se keräsi vaatteita ja organisoi avustuksia sekä rintamalla oleville joukoille että kotirintaman puutteessa oleville.

pyöreä valkoinen merkki, jossa keskellä sininen kehä.

Lakkimerkki sodan ajalta. Leena Niemen kokoelma.

YH:n alkaessa suojeluskuntalaisilla oli omat varusteet ja aseet. Monet muut miehet lähtivät siviilivaatteissa. He saivat armeijalta vain vyön ja kokardin, mikä asu nimettiin "malli Cajanderiksi" varustelurahoista tinkineen pääministerin mukaan. Kaupungin naiset aloittivat varainhankintakampanjan ja laajamittaisen käsitöiden teon.

Lotta Svärd –järjestön Tampereen paikallisosastolla oli toimiva organisaatio, joka nopeasti lähetti lottia erilaisiin tehtäviin. Se toimi myös yhteistyössä ympäristön lottien kanssa. Lääkintälotat aloittivat kiireesti sairaalatarpeiden keräyksen ja sidetarpeiden valmistamisen. Lotat järjestivät useita keräyksiä, joissa apuna olivat suojeluskuntapojat. Varuslotat keskittyivät kenttäarmeijan varusteiden hankkimiseen. Mukaan tuli suuri joukko Tampereen naisia, jotka korjasivat keräyksissä saatuja käytettyjä vaatteita ja valmistivat uusia. Pula-aika oli alkanut, mutta kaupungin tekstiiliteollisuudelta saatiin kankaita. Naiset ompelivat tuhansittain flanellialusvaatteita ja muita asusteita. Liivien täytteeksi käytettiin vanua tai paperia. Sukkapuikoilla oli käyttöä, sillä tarvittiin käsineitä, kaulureita ja kypäränalusia pakkasiin joutuville rintamajoukoille. Tampereen lotat ehtivät vuoden 1939 puolella lähettää rintamalle lähes 5000 sukkaparia.

Naisten työtilana oli suojeluskuntatalo Ratinanlinna ja huoneita eri puolilla kaupunkia. Myöhemmin he saivat käyttöönsä Rintamamieskerhon huoneiston ja Tyttöjen ammattikoulun, jonne he järjestivät työpajan. Ratinanlinna tuhoutui maaliskuun suurpommituksessa, mutta sen korjaaminen aloitettiin nopeasti.

kaksi lottapukuista naista ja kaksi miestä, joista toisella kainalosauva.
Lotat huolehtivat haavoittuneista myös Pikonlinnassa. Kuva: Erkki Tiitolan kokoelma.

Rintamalle lähtevien miesten ja kaupungissa toimivien joukkojen ruokahuollon hoitivat muonituslotat. He toimivat myös sotasairaaloissa ja sairasjunissa. Kanslialotat ja virastolotat hoitivat yleensä kotijoukkojen toimistotehtäviä.

Tampereen lottien perinteinen varainkeruu juhlia, arpajaisia ja myyjäisiä järjestämällä jatkui, mutta entistä tehokkaammin. Uudenlaisen yhteishengen vallitessa he saivat monia uusia jäseniä. Jotkut eivät aatteellisista syistä halunneet liittyä järjestöön, mutta osallistuivat työhön ja kävivät juhlatilaisuuksissa.

Lotat myivät pääsylippuja, kun sotilaspiirin valistusosasto järjesti juhlat Aleksanterinkirkossa, Tampereen teatterissa ja työväentalossa. Tuotto käytettiin reserviläisten omaisten avustamiseen. Kolme kertaa vuoden 1939 aikana lotat suorittivat Rajanturvakeräyksen nimilistojen avulla ja merkkejä myymällä ovelta ovelle.

Sotaharjoitusten alettua osa rajaseudun väestöä evakuoitiin, ja joulukuun hyökkäysvaiheessa vielä monet joutuivat jättämään kotinsa. Karjalan siirtoväkeä kuljetettiin pitkissä tavarajunissa, jonka eri vaunuissa matkustivat perheet, heidän tavaransa ja kotieläimensä. Lotat päivystivät rautatieasemalle, pesivät junista ojennetut pikkulapset ja jakoivat kaikille ruokaa pysähdyksen aikana. Samalla emännät lypsivät karjansa ja antoivat osan maidosta auttajilleen. Ennen virallisen huollon järjestämistä lotat auttoivat seudulle asutettuja siirtolaisperheitä. May Helmisen johdolla Tampereen paikallisosasto muonitti 350 hengen evakkoryhmää 7 viikon ajan. He jatkoivat avustamista lähettämällä paketteja jakelukeskuksiin ja evakkojen hämäläisiin sijoituspaikkoihin. Sotajoulun lähestyessä he järjestivät keräyksen, jonka tuotolla valmistettiin joulupaketteja tuntemattomille sotilaille.

huoneessa pöytiä ja tuoleja. lehdenlukijoita rukki ja käsityötä tekevä nainen.
 border=

Kuvassa siirtoväkeä Längelmäen Tarkkalassa. Tampereen muesoiden kuva-arkisto.

 
koski 1918-1940 kaupunki 1918-1940 työ 1918-1940 arki 1918-1940 liikkuminen 1918-1940 kulttuuri 1918-1940 valta lyhyesti Valta 1940-1960 Valta 1900-1918 valta 1870-1900