Teksti: Sami Suodenjoki
Vankilaolojen, ennakkosensuurin ja palkkasäännöstelyn järjestäminen
Huhtikuun 16. päivänä järjestettiin kaatuneiden valkoisten hautajaiset. Kaatuneita tamperelaisia valkoisia haudattiin 35. Juhlallinen hautajaiskulkue - johon kuului soittokunta, Wetzerin esikunta, joukko-osastoja, vainajien omaisia ja valtuuston edustajia - lähti liikkeelle Kauppatorilta.
Sotilasviranomaisten määräämänä astui huhtikuun 17. päivänä voimaan sanomalehtien ennakkosensuuri. Komendantinvirasto perusti kolmimiehisen sensuurikomitean hoitamaan lehtien jälkitarkastusta. Aamulehden päätoimittaja Eetu A. Alha tosin vastusti lehtensä alistamista sensuurille, mutta myös Aamulehti joutui lopulta mukautumaan jälkitarkastuksiin. Sensuurikomitea käsitteli kevään aikana myös työväestön lehtien ilmestymistä: työväenlehdistä ilmestymisluvan saivat sosiaalidemokraattisen osuuskauppaväen Kuluttajain Lehti ja Kristillisen työväenliiton Työkansa, vaikka jotkut porvarilliset asukkaat kritisoivatkin voimakkaasti lupien myöntämistä.
Huhtikuun 18. päivänä punavankien tutkiminen ja kuulustelu siirrettiin työväentaloon. Vasta nyt alkoivat lopulliset kuulustelut; kaupungin lakimiehet ehtivät toukokuun loppuun mennessä kuulustella 6 000:ta vankia.
Kun suuri osa Tampereen miespuolisesta väestöstä oli joutunut sotaväkeen tai vankilaan, oli seurauksena huutava työvoimapula. Käytettävissä oleva työvoima pyrki usein vaatimaan kohtuuttomia palkkoja. Toisaalta eräät työnantajat yrittivät pakottaa työläisiään työskentelemään liian alhaisin palkoin. Tämän epäkohdan korjaamiseksi vahvistettiin kiinteät työpalkat komendantin määräyksestä 28.4. Vahvistettuja palkkoja oli seurattava Tampereella kesäkuun alkuun saakka
Kysymys vankien säilytyspaikasta saa ratkaisunsa
Ylipäällikkö Mannerheim määräsi 20.4. päiväkäskyssään vankilalaitoksen päällikön laatimaan ehdotuksen vankiloiden järjestämiseksi ja ohjesääntöjen laatimiseksi niitä varten. Ajatuksena oli punavankien toimittaminen pois Tampereelta ja hajottaminen eri paikkakunnille. Huhtikuun 28. päivänä tehtiin kuitenkin päätös, että punavankeja säilytettäisiin jatkossakin Tampereella venäläisten kasarmien vankileirillä. Vankien paikallaan pysyminen oli tärkeää oikeudellisten tutkimusten vuoksi, ja lääkärit vastustivat vankien siirtämistä muualle myös Tampereen vankiloissa esiintyneiden isorokko- ja tulirokkotapausten takia.
Lähteet:
Jutikkala, Eino, Tampereen historia III. Vuodesta 1905 vuoteen 1945. Tampereen kaupunki, Tampere 1979.
Paavolainen, Jaakko, Vankileirit Suomessa 1918. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 1971.
Raevuori, Yrjö, Kaupungin kohtalokas kevät ja kesä. WSOY, Porvoo 1960.
Ylikangas, Heikki, Tie Tampereelle. WSOY, Porvoo 1994.
Tapahtumat koko Suomessa 13.4.-19.4.1918 ja 20.4.-26.4.1918
Näitä sivuja katsoaksesi joudut siirtymään pois Koskesta voimaa -sivuilta Suomi 80 -verkkojulkaisun sivuille. Suomi 80 on myös Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksen projekti.
|
Edellinen viikko