etusivu
info
haku
muistatko?

LIIKKUMINEN
1918-40

VEDESSÄ

Matkustajaliikenne

Höyrylaiva Kuru
Teksti Jani Viitanen

Kuru-laiva

[Kurun alkuvaiheet] [Kuru - kurulaisten ylpeydenaihe] [Murhenäytelmä Näsijärvellä] [Onnettomuuden jälkipuinti] [Onnettomuuden uhrit ja omaisten avustaminen] [Kuru nostettiin ylös - kilpailu matkustajista]

Vuosisadan alussa elettiin laivamatkailun nousevaa aikakautta. Näin myös Näsijärven liikenteeseen tarvittiin laivoja, jotta matkustajia voitaisiin kuljettaa ylävesille. Vuonna 1912 pidettiin lähes sadan hengen voimin laivakokous, jossa päädyttiin kehittelemään omaa laivahanketta Kuruun. Heti seuraavana vuonna pidettiin höyrylaivaosuuskunta Kurun perustava kokous. Laiva päätettiin hankkia sellaiseksi, että se pystyisi purjehtimaan ainakin yhdeksän kuukautta vuodesta. Lisäksi sen haluttiin olevan "suuruuteen ja nykyajan mukavuuksiin katsoen näiden seutujen huomatuimpain laivain veroinen". Laiva valmistui vuoden 1915 purjehduskauden alkuun mennessä. Siitä ei kuitenkaan tullut edes Näsijärven suurinta, mutta kuitenkin sisävesiemme voimakkain.

Jo 20 luvulla Kuru-laiva kävi ahtaaksi ja laivaa päätettiin korjata ja uudistaa, sekä rakentaa yläkannelle matkustajatiloja.. Nämä työt pääsivät käyntiin vasta vuonna 1927, jolloin vanhat kansirakennelmat purettiin ja rakennettiin uudelleen. Laivasta tuli kolmikerroksinen. Kurulle 20-luku oli vielä tuottoisaa aikaa, kuten muullekin laivaliikenteelle.

Syyskuun 7. Päivänä 1929 riehui Näsijärvellä harvinaisen voimakas myrsky. Tämä myrsky koitui myös Kurun kohtaloksi. Laiva upposi myrskyssä melko pian lähtönsä jälkeen Siilinkarin lähettyville. Aallot olivat suuret ja löivat kannelle, jonne vesimassat jäivät umpinaisen reelingin ansiosta. Niinikään kolmannen kannen johdosta laivan painopiste oli nyt liian ylhäällä, joten se oli altis kaatumaan. Itse onnettomuus sai melko laajaa kansainvälistä huomiota ja surunvalitteluja lähetettiin eripuolilta maailmaa. Kaikkiaan 133 hukkunutta jakaantui 18 pitäjän kesken, joista eniten oli kurulaisia. Pelastuneita onnettomuudesta oli 22 ihmistä.

Tampereen kaupunki ja valtioneuvosto myönsivät määrärahat uhrien omaisten avustamiseksi. Samoin avustuksia antoivat monet muut tahot. Vuonna 1929 avustusvarat siirrettiin perustettavalle säätiölle. Samana vuonna Höyrylaivaosuuskunta Kuru päätti luovuttaa seuraavan kymmenen vuoden voitostaan 50% uhrien omaisille.

Jo muutama päivä onnettomuuden jälkeen alettiin valmistella Kurun nostamista ylös. Nostamisessa onnistuttiin 3.10 ja Kuru liikennöi vielä samana syksynä, tosin yläkannen hytit poistettuna. Kaikki eivät kuitenkaan hyväksyneet Kurun uudelleen liikenteeseen ottamista ja se saikin kilpailijan Vankavedestä. Laivojen välinen kilpailu muodostui erittäin ankaraksi ja pitäjäläiset jakautuivat laivojen "kannattajapuolueisiin". Kilpailu myös pudotti hinnat minimiin. Laivojen kilpailu jatkui monena vuonna, kunnes 30-luvulla lopulta linja-auto liikenne päihitti laivalla matkustamisen. Kuru lopetti liikennointinsä 1938 ja laivasta tehtiin proomu. Sisävesiemme kuuluisin laiva ehti palvella matkustajiansa yli 20-vuotta.

 
koski 1918-1940 kaupunki 1918-1940 työ 1918-1940 arki 1918-1940 valta 1918-1940 kulttuuri 1918-1940 liikkuminen lyhyesti Liikkuminen 1940-1960 Liikkuminen 1900-1918 liikkuminen 1870-1900