XV kaupunginosa - Tammelan keskiosa

Alue

Tammelan keskiosa, virallisesti XV kaupunginosa, sijaitsi kahden muun Tammelan kaupunginosan välissä: Sen pohjoispuolella oli XIV eli Osmonmäen kaupunginosa, jonka vastaisena rajana oli Ainonkatu. Eteläpuolella oli XVI kaupunginosa, jonka erotti XV kaupunginosasta Väinölänkatu. XV kaupunginosan puolelle jäi puolet Väinölänkadun halkaisemasta Tammelantorista, Tammelan maineikkaasta kauppapaikasta. Lännessä XV kaupunginosa rajoittui rautatiehen, jonka yli pääsi Tuomiokirkolle vievää Erkkilänsiltaa pitkin. Kaupunginosan itärajana oli Salhojankatu: sen itä- ja koillispuolelle alettiin 1920-luvulla rakentaa uutta puutaloaluetta, joka oli osa samaan aikaan rakenteilla ollutta Petsamon kaupunginosaa.

Näkymä asematornista Tammelan keskiosaan 1930-luvun lopulta. Kuva: Aarne Pietinen Oy, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Yritykset ja rakennukset

Kyllikinkadun, Moisionkadun, Ilmarinkadun ja Pinninkadun rajaaman Tammelantorin kupeeseen oli keskittynyt useita huomattavia yrityksiä. Torin reunoille rakennetuista rakennuksista oli XV kaupunginosan puolella muun muassa vuonna 1917 toimintansa aloittanut Aaltosen Kenkätehdas Oy. Torin itälaidalla Moisionkadulla oli pieni, 1909 perustettu Oy Tekniska Aktiebolagetin paperinjalostus- ja teknokemiallinen tehdas. Lisäksi Aaltosen kenkätehtaan viereen määrättiin vuoden 1936 asemakaavaehdotuksessa paikka bensiiniasema- ja käymälärakennukselle, jonka rakennutti tontin samana vuonna vuokrannut Suomalainen Shell Osakeyhtiö. Bensiiniasema oli yksi merkki Tammelantorin autoistumisesta 1920-30-luvuilla.

Tammelantorin pohjoisosa. Keskellä Aaltosen kenkätehdas.
Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Väinölänkadun alussa, XV kaupunginosan lounaisosassa, sijaitsi vuonna 1899 perustettu G. E. Lidmanin leipomo kauniissa kaksikerroksisessa kivitalossa. Vuonna 1926 leipomo työllisti 33 työntekijää. Kaksi leipomoa sijaitsi Kaivokadulla: vuonna 1920 perustettu Kalle Jussilan leipuriliike ja vuonna 1930 toimintansa aloittanut S. J. Lahdelman leipomo.

Pinninkadulla oli useita yrityksiä, kuten lääketehdas Star, joka vuonna 1922 oli erotettu Tampereen Rohdoksesta omaksi yhtiökseen. Pinninkadun varrella oli myös A. M. Merikannon Karamellitehdas 1920-luvun lopulle asti, ja samassa osoitteessa aloitti vuonna 1936 toimintansa Pyhäjärven Pussitehdas. Tammelan monista kenkätehtaista Pinninkadulla sijaitsivat Kenkätehdas Oy Siro sekä Puukorkojen valmistusliike; tehtaiden pientä kokoa kuvaa se, että kummassakaan ei ollut kymmentäkään työntekijää.

Branderin kenkätehdas, jonka oli suuunnitellut Bertel Strömmer, sijaitsi Tammelanpuistokatu 14:ssä. XV kaupunginosaa halkoneen Tammelanpuistokadun varrella sijaitsi myös Oy Sommers, af Hällström & Waldensin konetehdas. Osa vuonna 1933 nimensä Kone ja Terä Oy:ksi muuttaneen konetehtaan pitkästä tontista Tammelanpuistokatu 13-21:ssä oli Osmonmäen kaupunginosan puolella. XIV kaupunginosan pohjoisosassa, Ainonkatu 22:ssa, sijaitsivat lisäksi vuonna 1924 perustetut Tampereen Uusi Rautavalimo ja Tampereen Autokoritehdas Oy.

Sommers, af Hällström & Waldensin konetehdas Tammelanpuistokadulla. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Kullervonkatu 21:ssä oli teollisuuskeskittymä: tontilla oli alun perin toiminut Ferrarian naulatehdas, mutta vuonna 1912 siinä aloitti toimintansa Galvaniserings Aktiebolaget, joka valmisti hevosenkenkiä, nauloja ja sankoja. Yrityksellä oli vuonna 1930 kaikkiaan 52 työntekijää. Samassa osoitteessa toimi myös Oy Tampereen Kehruutehdas.

1930-luvun lopulla rakennettiin Erkkilänsillan Tammelan puoleiseen päähän Suomen Puuvillatehtaiden Myyntikonttorin eli PMK:n talo, joka oli suunniteltu keskuvarastoksi, mutta joka sisälsi myös toimistohuoneita. Sen oli suunnitellut Jarl Eklund. Punatiilisen PMK:n talon radanpuoleinen sivu oli kaareva.

Tammelan kaupunginosissa toimi maailmansotien välisenä aikana myös huomattava määrä yleisiä saunoja. Yksi vanhimmista oli XV kaupunginosassa, Pinninkatu 14:ssä, sijainnut Kyrölän sauna. Tammelan suurin sauna, Pauliina Rosendahlin omistama Väinölän kylpylaitos, sijaitsi puolestaan Väinölänkatu 15:ssä.

Tulipalot ja pommit tekivät tuhojaan

Tammela kärsi Tampereen valtaukseen liittyneissä pommituksissa ja taisteluissa suuria tuhoja vuonna 1918. Sota teki tuhojaan Tammelan keskiosassa myös 1939-40; talvisodan ensimmäisessä Tampereelle kohdistuneessa pommituksessa 21.12.1939 saivat lentopommeista osumia ainakin eräät Kyllinkadun ja Tapionkadun rakennukset.

Sotien lisäksi XV kaupunginosaa vaivasivat tulipalot. Vuonna 1933 paloi Kyllikinkatu 19:ssä sijainnut Paperinjalostus Oy:n talo: liekit näkyivät keskikaupungilla asti, mutta ympäröivät rakennukset säästyivät pahoilta vaurioilta. Vuonna 1938 paloi maan tasalle Sommersin konepaja Tammelan puistokatu 21:ssä.

Paperinjalostus Oy:n talo tulessa toukokuussa 1933. Taustalla Aaltosen kenkätehdas.
Kuva: Aamulehti 12.5.1933.